Jälleenrakennus on alkanut

Olemme siirtymässä akuutin koronakriisin hoitamisesta jälleenrakennusvaiheeseen. Edelleen on keskeistä turvata suomalaisten terveys, minkä lisäksi on keskityttävä säilyttämään nykyiset työpaikat, luomaan uusia sekä estämään yrityksien ajautuminen konkursseihin. Oikein kohdennetulla talouspoliittisilla toimilla voimme lieventää talouden alamäkeä ja nopeuttaa toipumista. Nyt jos koskaan on tärkeää ohjata rahaa Peruspalveluiden lisäksi koulutukseen, liikennehankkeisiin, väyläverkon korjausvelan vähentämiseen, kotimaisen teollisuuden ja palvelualojen investointeihin ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämiseen.

Hallitus on sitoutunut talousasiantuntijoiden suosituksen mukaisesti julkisen talouden vahvistamiseen ja velkasuhteen vakauttamiseen vuosikymmenen loppuun mennessä. On olennaista, että julkisen talouden vahvistaminen tehdään siinä vaiheessa, kun talouden toipuminen on jo alkanut. Emme saa vaarantaa talouden elpymistä liian aikaisin tehdyillä toimilla. Samaan aikaan vientivetoisen Suomen kannalta on tärkeää, että Euroopan ja koko maailman talous saadaan nopeasti kääntymään kasvuun. Pidemmän ajan kasvun kannalta on välttämätöntä vahvistaa tuottavuutta lisäämällä koulutusta sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Uudet innovaatiot ovat kasvualusta Suomen uusille, Nokian kaltaisille, menestystarinoille. Suomi tarvitsee nyt uusia investointeja, monipuolisen työllisyyspaketin jossa kaikki otetaan mukaan. Erityisesti nuoret pitää huomioida ja työtä hallitus nyt tekee ja valmistelee.

Hallitus on nyt antanut neljä lisätalousarviota, joista viimeisin on voimakkaasti elvyttävä.
Lisätalousarvioesityksessä osoitetaan kunnille mittavan 1,4 miljardin euron tukipaketti, jonka tarkoituksena on turvata peruspalvelujen järjestämisen edellytykset ja helpottaa poikkeustilanteesta johtuvia kuntien talouden haasteita. Lasten, nuorten ja perheiden sote-palveluihin osoitetaan 112 miljoonan euron lisäys, joka jaetaan kunnille alle 18-vuotiaiden määrän perusteella. Lisäksi ikäihmisten palveluiden toimivuuden varmistamiseen kohdennetaan 60 miljoonaa euroa, joka jaetaan kunnille 65 vuotta täyttäneiden määrän perusteella. Myös varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja toisen asteen koulutukseen kohdennetaan valtionavustuksia.

Neljäs lisätalousarvioesitys toi Päijät-Hämeeseen hyviä uutisia. Peruspalveluita pitää nyt tukea ja niin hallitus on tehnyt. Tärkeä Infrahankkeet saavat nyt rahaa, kun lisätalousarviossa esitetään 26 miljoonaa euroa Hartolan ja Oravakivensalmen välisen tieyhteyden sekä Hartolan taajamien liittymien parantamiseen. Maakunta on saamassa kolme miljoonaa euroa Loviisan ja Lahden välisen rautatien kunnossapitotyöhön, mikä on viennin ja tuonnin osalta tärkeä tulevaisuusinvestointi. Lahden kaupungin valtuustoinfossa kuulimme keskiviikkona, että kriisin vaikutukset Lahden kaupungin taloudelle ovat valtion tukipaketin jälkeen arviolta 0-5 miljoonaa euroa. Lahden pitää olla nyt myös itse aktiivinen, jotta tarpeeksi laajoja ja toteuttamiskelpoisia hankkeita saadaan mukaan valtion rahoitettavien kokonaisuuksien listalle. Lähiliikuntapaikat ovat meille tärkeitä parannuskohteita ja olen viestittänyt jo paikallisille toimijoille oman aktiivisuuden tärkeydestä. Samoin työllisyyden hoitoon tulee luoda entistä henkilökohtaisempi palvelusmalli paikallisesti, jotta kukaan nuori tai pitkäaikaistyötön ei jää yksin. Koulutuspaikka pitää saada järjestymään kaikille halukkaille ja tähänkin on nyt hallitus panostanut uutta rahaa. 

Matkustusrajoituksia hallitus purki torstaina ja samoin ulkotapahtumien yleisömääriä tullaan täsmentämään pian.

Paras lääke koronakriisin hoitoon tällä hetkellä on yhteiskunnan avaaminen hallitusti ja turvallisesti. Virus on edelleen keskuudessamme emmekä vielä tiedä, miten ison loven kriisi jättää talouteen, mutta päättäväisten ja kestävä tulevaisuutta rakentavien toimien aika on nyt. Suomen jälleenrakennus on nyt alkanut ja näihin talkoisiin tarvitaan meitä kaikkia ja hyvää yhteistyötä yhteiskunnan kaikilla tasoilla. 

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
ARKISTO