Sosiaali- ja terveyspalveluiden tila on puhuttanut jo pitkään. Eduskunnassa käsiteltiin tällä viikolla välikysymystä hallituksen politiikan vaikutuksista.

Vanhempi sukupolvi on antanut vuosikymmenet työelämälle, perheelle ja yhteiskunnalle. He ansaitsevat kiitoksien lisäksi hyvät palvelut ja turvallisen elämän. Kunnioittava, yksilöllinen ja kiireetön hoito pitäisi olla itsestään selviä arvoja hoivatyössä.

Nykyinen hallituksen sosiaali- ja terveyspolitiikka on kuitenkin johtanut palveluiden leikkauksiin, asiakasmaksujen korotuksiin ja hoidon ja koko hoiva-alan heikentymiseen. Esimerkiksi terveyskeskuksilta leikattiin 121 miljoonaa euroa, sairaaloiden päivystyksiä karsitaan ja hoivakotien henkilöstöä vähennetään.

Eduskunnassa kysyttiin ja painotettiin oppositiosta aivan oikeita asioita. Terveyskeskusleikkaukset on peruttava, jotta jonot lyhenevät ja omalääkäri- sekä omahoitajajärjestelmä voidaan ottaa käyttöön. Hoitopaikkojen määrä on turvattava, ja hoitohenkilöstön on oltava riittävä kaikissa työvuoroissa. Kotihoitoa on vahvistettava lisäämällä työntekijöitä ja varmistamalla heidän riittävä kielitaitonsa. Omaishoitajille on taattava riittävät vapaapäivät ja monipuoliset tukipalvelut. Digitalisaation rinnalla on aina oltava mahdollisuus saada palveluita myös kasvokkain.

Muistan hyvin, kun isäni Jouko sanoi minulle kauan sitten, että hänen aloittaessaan politiikassa ja ensin virkamiehenä 1970-luvulla, otettiin tavoitteeksi suomalaisen naisen ja etenkin miehen elinajan pidentäminen ja hyvinvointi. Silloin tehtiin merkittävää lainsäädäntö tähän liittyen. Tässä tavoitteessa onnistuttiin. Suomi loi hyvinvointivaltion ja meillä oli varaa siihen. Hän painotti minulle, että on tulevien sukupolvien tehtävä pitää tästä tavoitteesta kiinni. Tässä emme ole onnistuneet. Päinvastoin.

Siksi on tärkeää, että pidämme esillä palveluiden tilaa ja parannuskeinoja myös Lahdessa sekä Päijät-Hämeessä. Toivottavasti ratkaisukeskeisiä päättäjiä valitaan aluevaltuustoon palveluita puolustamaan kevään vaaleissa.

Ville Skinnari