Suomalaiset ovat terveempiä ja elävät pidempään. Se on hieno asia, mutta samalla ikäihmisten palvelutarve lisääntyy. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen (2014) mukaan Suomi on hyvä paikka vanheta. Tilastollisesti tarkastellen ulkopuolisen avun tarve alkaa 80 ikävuoden jälkeen, jolloin vanhusten odotetaan jatkavan asumista kodeissaan mahdollisimman pitkään. Kaikki ikäihmiset eivät kuitenkaan saa tarvitsemaansa apua ja turvaa yhteiskunnalta, jolloin on turvauduttava iäkkääseen puolisoon, työelämässä oleviin lapsiin ja muihin sukulaisiin, jopa naapureihin. Syntyy myös tilanteita, joissa yksinäinen vanhus elää kotinsa vankina ja lähes heitteillä. Ikäihmiset tarvitsevat laadukkaita, monipuolisia ja yksilöllisiä avo- ja laitospalveluita ja hyviä asumisratkaisuja.

Muuttuva maailma ja digitalisaatio tuovat haasteita erityisesti ikäihmisten arkeen. On tärkeää, että ikäihmisillä on virallinen puolestapuhuja, vanhusasiavaltuutettu, joka on perehtynyt heidän asioihinsa ja puolustaa ikäihmisten asemaa yhteiskunnassa. Viran perustamiseksi on ministereille vuosien varrella luovutettu useita adresseja ja lakialoitteita, mutta asia ei ole edennyt. Kansalaisten oikeuksien turvaamiseksi on kuitenkin aiemmin perustettu esimerkiksi kuluttajansuoja-asiamiehen sekä tasa-arvo-, lapsiasiain-, tietosuoja- ja yhdenvertaisuusvaltuutettujen virat. SDP:n puoluekokouksessa (2017) on hyväksytty aloite vanhusasiavaltuutetun viran perustamiseksi.

Meidän päättäjien on varmistettava, että jokaisella on oikeus arvokkaaseen, hyvään ja turvalliseen vanhuuteen. Olemme kuitenkin saaneet lukea lehtien palstoilta ja hoitajaliitoilta, ettei tämä tällä hetkellä toteudu. Tulevalla hallituskaudella tarvitaan laajamittainen ohjelma eläkeköyhyyden torjumiseksi ja ikäihmisten aseman parantamiseksi.

Ville Skinnari,
kansanedustaja