Onko sinun kesääsi kuulunut jokin mukava vierailu, jonka voisi nimetä suorastaan hienoksi kesälöydöksi? Itse koin hienon elämyksen Sulkavan Linnavuorella. Huipulta näkyi pitkälle vihreitä vaaroja ja kaiken keskellä sinistä järvimaisemaa auringon kultaamana. Siinä tunsi itsensä aika pieneksi ja samalla miltei henki salpautui Jumalan luomasta uskomattoman kauniista luonnosta. Olihan siellä myös tukalan kuuma, kun helle oli saanut kaiken rutikuivaksi ja ilma väreili kuumuudesta. Usein kesään voi liittyä myös haasteita ja hankaluutta. Vesipullo oli aarre sillä kesäretkelläni.
Sunnuntain kirkollisena otsikkona on Etsikkoaikoja. Pyhän evankeliumitekstin alkukielen ilmaisu ei oikeastaan tarkoita etsikkoaikaa, vaan tekstissä käytetään sanoja ”kairos” ja ”episkope”. Ne kertovat siitä, että on otollinen hetki toteuttaa jotain tärkeää. Esimerkiksi nyt on sopiva aika mennä mustikkaan. Ei marraskuussa vaan nyt elokuun alussa. ”Episkope” merkkaa vierailua tai tarkastusta, ja ”kairos” sopivaa ajankohtaa. Etsikkoaika merkitsee siis juuri sopivaa vierailun aikaa.
Mutta kuka vierailee ja kenen luona? Raamatussa käy ilmeiseksi, että vierailija on Kristus, joka on tullut kansansa avuksi. Etsikkoajassa on siis erityisesti kyse siitä, että Jumala tulee avuksemme. UT:n aikana oli ilmiselvää, että Jeesuksen persoonassa Jumala oli tullut meidän luoksemme. Tänä päivänä Kristus lähestyy meitä Raamatussa, seurakunnassa ja sakramenttien välityksellä. Jumalan läsnäoloa voi kokea myös hienossa luonnossamme.
Vielä yksi löytö kesälle voisi olla tämä, mikä lukee Filippiläiskirjeessä: ”Olkoon teilläkin sellainen mieli kuin Kristuksella oli.” Koska Kristus tahtoi tulla meidän ihmisten luo palvelemaan ja rakastamaan, siksi meitäkin kutsutaan palvelemaan toisiamme. Vaikka tekemään jonkin mukavan kesävierailun sitä kaipaavan lähimmäisen luo.
Pastori Kati Saukkonen