Nyt on aika toivottaa hyvää pääsiäistä, iloista pääsiäistä. Ortodoksien pääsiäistoivotus on usein sisällökkäämpi. He sanovat: Kristus nousi kuolleista. Ja siihen vastataan empimättä: Totisesti nousi.

Kuulin tarinan siitä, miten neuvostoaikana itänaapurissamme yritettiin hävittää kristinusko tykkänään. Maan johtajat halusivat saada kansan luopumaan uskosta, joulusta, pääsiäisestä. He luulivat jo onnistuneensa. Kukaan ei kuulemma enää usko Jumalaan. Eräs munkki halusi siinä tilanteessa vielä kerran puhua kansan edessä. Iso joukko oli koolla varmaan jollakin torilla. Vanhan munkin saarna päättyi kolmeen sanaan: Kristus nousi kuolleista. Silloin koko kansa vastasi yhdestä suusta: Totisesti nousi!

Kristillinen perinne ja usko eivät olleet hävinneet, vaikka sitä oli yritetty. Ihmisessä asuu kaipuu korkeampaan, syvempään, suurempaan. Ihminen toivoo valoa pimeyteensä, hän etsii toivoa kuoleman suruun. Siksi pääsiäinen on niin tärkeä. Se osoittaa lopullisesti, että Jeesus oli Jumalan Poika. Hän pystyi pelastamaan koko maailman kuolemalla viattomana meidän puolestamme. Jumala herätti hänet kuolleista, ja siitä alkoi maailmalle uusi aika.

Järki ei välttämättä pysty vastaamaan: Totisesti nousi. Onhan ylösnousemus käsittämätön juttu. Mutta nyt en mene järki edellä, annan sydämen puhua. Silloin heittäydyn pääsiäisen ihmeen varaan. Uskon, että Jeesus elää, hän on kanssamme. Tarvitsen tätä toivoa!

Siunattua pääsiäisen juhlaa sinulle!

Riitta Särkiö