Miksi valuvikaista kuntalakia ei korjata?

Koemme suuria muutoksia vuoden 2023 tammikuun alussa, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille. Samalla sote-rahoitus siirtyy kokonaan valtiolle. Tilanne on Lahdessakin se, että sen ja muiden kuntien budjeteista katoaa yli puolet, mutta valitettavasti niiden velat, edes Lahdessa, eivät puolitu.

Samalla kuntahallinnon ulkopuolisen toiminnan merkitys ja osuus kuntien konsernitalouksissa kasvaa. Tässä tilanteessa kunnat joutuvat tarkistamaan omistamiensa sisaryhtiöiden toimintaa monelta osin. Lahdessa tulisi todella miettiä tarkasti ovatko kaikki sen omistamat ja rahoittamat tytäryhtiöt enää todella tarpeellisia ja kilpailevatko ne sellaisilla yksityisillä markkinoilla, jotka eivät ole kunnan ydintoiminnan piirissä. Viimeistään syksyllä täytyy kyseenalaistaa Lahti Eventsin kaltaisten yritysten toimintakulttuuri ja tarvittaessa lakkauttaa ne. Lahtelaiset veronmaksajat eivät voi hyväksyä sitä, että niiden rahoilla pyöritetään vuosia kannattamatonta tapahtumayhtiötä.

Tätä asiaa on tutkinut Lapin yliopiston julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen ansiokkaasti väitöskirjatutkimuksessaan ”Kuntalain soveltamisalasta”. Hän on vahvasti sitä mieltä, että koko kuntalaki tulisi uudistaa mahdollisimman nopeasti. Asia on syytä tarkastella hänen väitöksensä esittäminen faktojen kautta hivenen tarkemmin.

Nykyinen vuoden 2015 säädetty kuntalaki lähtee siitä oletuksesta, että kuntien toiminta tapahtuu niiden hallinnoissa eli kuntien virastoissa tai kunnan taloilla. Jokainen kunnanvaltuutettu kyllä tietää, että reaalimaailmassa kuntalaisten veroeurot ovat monessa muussakin mukana. Tässä ovat mukana kuntakonsernit, sen tytäryhtiöt ja mahdolliset säätiöt. Monet kuntayhtymiä ja muutkin toimijat, jotka ovat sitoutuneet kuntiin sopimuksin, omistuksin ja erilaisilla rahoituksen järjestelyillä. Tässä kaikessa kunnan palveluita ostetaan ja myydään, vaikka osa niistä hankituista palveluista saatavatkin olla ulkoistettuja.

Muukkosen mielestä näistä asioista kirjattu lain 6 pykälä ei ole pysynyt nyt vallitsevan reaalimaailman perässä, koska lainsäätäjä ei ole saanut kokonaisotetta sitä, miten nämä erilaiset yhteydet pitäisi kirjoittaa kuntalakiin.
”Monasti unohtuu, että kuntien omistamat ja hallinnoimat toimijat ovat riippuvaisia paitsi kuntalaista, myös osakeyhtiölaista ja säätiölaista. Kunnat joutuvat kuitenkin aina noudattamaan lakia julkisista hankinnoista ja erityisesti julkisuuslaista.”

Lahdessa tästä julkisuusperiaateesta on pahasti lipsuttu ja salailu tuntuu olevan Lahdessa enemmän sääntö kuin poikkeus. ”Tilanne on siis yksinkertaisesti se, että aina kun kunta tuottaa, ostaa tai ulkoistaa palveluitaan, toimintamallista riippumatta, se on julkista palvelua ja viranomaistoimintaa.”

Muukkosen mielestä lainsäädännön tulisi ottaa tämä peruskuntien ulkopuolinen toiminta paremmin haltuun uudella lainsäädännöllä. Tähän päästään hänen mielestään vain kokonaisvaltaisella kuntalain päivittämisellä ja muuttamalla vanha hallinnollinen malli uuteen kunnan toiminta-ajatteluun.
Oudolta tuntuu sekin, että kuntien vastuulle jäävät edelleen kaikkein korruptioherkimmät tehtävät:
kaavoitus, maankäyttö , elinkeinopolitiikka ja tietysti kaikki se, mitkä toimet jäävät peruskuntien hallinnon ulkopuolelle, kuten tytäryhtiöiden sopimukset.”

Kuntalain muutoksia pitäisi alkaa valmistella nopeasti ja riittävällä asiantuntemuksella, muuten väärinkäytösten mahdollisuudet ja korruptio saattavat lisääntyvä Suomen kunnissa. Erityiseen arvoon kunnissa nousevat riittävän tasokkaaseen tilintarkastukseen panostaminen sekä kuntien tarkastuslautakuntien asiantuntijajäsenten osaaminen.

Juhani Melanen

Lähteet:
Matti Muukkonen; Kuntalain soveltamisalasta, 7.3.2022; Books on Demand, Suomen Kuvalehti numero 27; 8.7.2022

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Harri Pikkarainen: Ympäristönsuojelu ja ilmastopolitiikka pitää olla mukana kaikessa päätöksenteossa
Pekka Komu: On vauhditettava alueiden tukemista, jotta voimme panostaa vahvemmin vihreän siirtymän toteuttamiseen
Johanna Ekman: Kaikki Suomen edun mukaiset asiat ovat minulle ykkösprioriteetti
Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski Logistisen sijainnin vuoksi kaupunki on keskittänyt voimavaroja Pippo-Kujalan alueelle
In Memoriam: Juhani Melanen 1948 – 2024
Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen: Suomen ainoassa Tappara-baarissa liputetaan vain Pelicansin puolesta
Vaikuttava dokumentti Ukrainan puolustajista valloittaa maailmaa
Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
Onko kapitalismi syrjäyttänyt markkinatalouden suurten pääomasijoittajien takia?
Ohjaaja Petri Liski: Kärsimystie-näytelmä on vaikuttava historian oppitunti
Nuoret lähtevät helposti uusiin ilmiöihin mukaan – Sähkötupakka koukuttaa lapsia ja nuoria
Hanna Nikolska: On todella tärkeää, että suomalaiset lähettävät apua Ukrainaan
Palvelupäällikkö Toni Kranttila: Biojätteen lajittelulla on mahdollista säästää keräyskuluissa
ARKISTO