Suomen investoinneissa tulossa ennätysvuosi

Kesä hellii meitä nyt lämmöllään. Palasin Pietarin talousfoorumista lauantaina, ja matkan jälkeinen karanteeni on sujunut etätöiden merkeissä. Vauhti on jatkunut heti tällä viikolla kovana. Kävin torstaina Turussa lääkeyhtiön Bayerin 250 miljoonan euron tehdasinvestoinnin julkistustilaisuudessa valtiovarainministeri Saarikon kanssa ja tänään olen Nokian kampuksella Oulussa. Olemme vetäneet kovan loppukirin myös kampanjoinnissa, tavataan Lahden torilla ja satamassa lauantaina.

Pidämme tiivisti yhteyttä eri alojen yrityksiin ja pyrimme avaamaan ovia maailmanmarkkinoille hyvästä syystä. Esimerkiksi tällä viikolla esillä olleen lääke- ja terveysteknologia-alan osalta Suomi on onnistunut hienosti vahvistamaan asemaansa kansainvälisellä tasolla kiinnostavana investointikohteena. Olemme erittäin harvalukuisessa joukossa, sillä kuulumme niihin maailman seitsemään maahan, jotka vievät terveysteknologiaa enemmän kuin tuovat. Se on iso juttu.

Olen puhunut paljon siitä, kuinka kysyntä kasvaa nyt nopeasti maailmalla ja Suomen on päästävä vauhtiin mukaan. Kansantaloutemme kannalta meillä ei yksinkertaisesti ole varaa jäädä nyt odottelemaan, vaan osaamiseen ja kasvuun on laitettava tosissaan rahaa. Korona on koetellut monia yrittäjiä ja palkansaajia kovakouraisesti, mutta taloudessa on ollut jo hetken aikaa nähtävissä varovaisen positiivia merkkejä.

Tällä viikolla kasvuennusteille saatiin lisää vahvistusta. Tuoreen selvityksen mukaan Suomen teollisuuden investoinnit tulevat nousemaan tänä vuonna ennätyslukemiin. Teollisuuden kiinteät investoinnit kasvavat noin 5,2 miljardiin euroon, mikä on kaikkien aikojen ennätys ja reilut 19 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Yritysten tutkimus- ja kehitysmenot nousevat vuorostaan vajaat 12 prosenttia noin 3,4 miljardiin euroon.

Näin kovia lukuja ei saa lukea joka päivä. Itseasiassa yksi Suomen talouden uudistumisen ja elinkeinorakenteen monipuolistumisen suurimpia esteitä on ollut nimenomaan matala investointiasteemme. Suomi on ollut tässä jo vuosikausia verrokkimaitamme, kuten Ruotsia ja Saksaa, jäljessä. Investointivajetta kuitenkin kurottua umpeen, jos nykyisestä tahdista pystytään pitämään kiinni.

Nykyinen hallitus on laittanut kestävän kasvun ohjelmassa ja muissa päätöksissään miljardiluokan summia kiinni investointeihin sekä tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Neljässä vuodessa ei kuitenkaan saada kaikkea valmiiksi. Ratkaisevaa on, että poliittiset päättäjät sitoutuisivat nyt aidosti pitämään kiinni investointien ja TKI-panosten tärkeydestä eikä kävisi enää niin, että toinen hallitus panostaa ja toinen leikkaa. Tarvitaan pysyvä tasokorotus ihmisten osaamiseen ja uusiin innovaatioihin, jotta Suomen varallisuus saadaan kasvuun.

Valoisat näkymät eivät kuitenkaan itsessään takaa talouden nousukiitoa. Investoinnit ovat hyvä moottori, mutta niillä on saatata aitoa lisäarvoa aikaan. Toinen kysymys on se, että koronan jälkeinen elpyminen etenee eri tahtia talouden eri toimialoilla. Esimerkiksi lentoyhtiöt joutuvat kannattelemaan nyt kasvanutta velkataakkaa. Vaikka rahaa liikkuu hurjaa tahtia, riskejä on edelleen eikä koronakaan ole vielä hävinnyt mihinkään.

Talouden kokonaiskuvassa kyse on ennen kaikkea siitä, miten noususuhdanne eli hetkellinen poutasää saadaan pönkitettyä kestäväksi talouskasvuksi. Tämä ratkaisee pitkässä juoksussa sen, miten yritykset menestyvät ja ihmiset työllistyvät. Aivan hetkessä suunnanmuutos ei tapahdu, mutta Suomen kurssi on nyt oikea.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Jaakko Ripatti: Kirkkoherran työ Launeella oli minulle parasta aikaa työelämässä
Puheenjohtaja Anneli Peltokukka: Tämä päivä on jo huomenna historiaa
Kaarikadun päiväkodin rakentaminen alkaa muutaman kuukauden päästä
Launeen keskusteluillassa summattiin alueen hyvät ja huonot puolet
Kirjastopalvelujohtaja Salla Palmi-Felin: Launeen kirjastolle etsitään korvaavia tiloja Hennalasta
vt. kaupunginjohtaja Mika Mäkinen: Lahden tunnettuutta pitää vahvistaa ja mielikuvaa rakentaa yhä vetovoimaisemmaksi
Nikkilän kartanosta Lahden kaupunginosaksi -kirja julkaistaan marraskuun lopussa
Liipolan ”likka” Jonna Hakala Hawaiji Ironman -kilpailun ikäluokkansa paras
Launeelainen Juha-Pekka Forsman: Postilaatikkoihin kohdistuva ilkivalta on loputtava!
Niin maailma muuttuu Eskoseni! – Reunasen Nummisuutarit haastaa katsojat uudella tulkinnallaan
Muusikko Lipa Liukkonen: Nyt haetaan uutta vauhtia soolouralle
Sivistyslautakunta mukaan järjestyssäännöillä voi puuttua kännyköiden käyttöön
Miksi Kisapuiston suunnitelmissa on veronmaksajille halvin ja ainoa UEFA 3 -tason suunnitelma jätetty huomioimatta?
FC Lahden Mika Halttunen: Kisapuisto on äärimmäisen tärkeä koko jalkapalloperheelle
Lahden uudeksi kaupunginjohtajaksi valittiin Niko Kyynäräinen
Toimitusjohtaja Heikki Kaunisto: Valokuitu on kaikista luotettavin ja tehokkain tapa siirtää tietoa
Kirjastovirkailija Päivi Partanen: Jokaisella on erilainen lukukokemus samasta kirjasta
Valokuvaaja Antti Sepponen: Lahden dokumentointi valokuvin on lähellä sydäntäni
Aluevaltuutettu Seppo Korhonen: Aluevaltuutettuja ei kiinnosta pienen ihmisen hätä
ITE-taiteilija Kari Ruotsalainen: Lahtelainen taiteilija olisi kätkenyt selkeän sanoman ympäristötaideteokseen
ARKISTO