Sovimme tänä vuonna perheeni ja lähisukulaisteni kanssa, että annamme joululahjoja vain lapsille. Meillä aikuisilla ei ole tarvetta uuteen tavaraan. Aikatauluttamaton aika, yhdessäolo, hyvä ruoka ja sauna tuovat meille parhaiten lämpimän joulufiiliksen. Tiedän hyvin, ettei moni ole yhtä onnekas. Niin maailmalla kuin Suomessa ja meillä Lahdessakin on ihmisiä, joilla ei ole varaa ostaa joululahjoja eikä sallia itselleen tai perheelleen mitään ylimääräistä edes yhtenä päivänä vuodessa. 

Koska joulu on antamisen ja hyvien tekojen aikaa, haluan ostaa esiin muutaman tavan, jolla voi laittaa joulun alla hyvän kiertämään. Monelle meistä yhden tai parin pienen paketin lahjoittaminen ei ole rahallisesti merkittävä lovi lompakkoon, mutta se saattaa olla lahjoituksen saajalle koko joulun kohokohta tai jopa ainoa ilon pilkahdus. Toki on hyvä todeta sekin, ettei toisten auttaminen aina edes vaadi rahallista panostusta ja tapoja tehdä hyvää ilmaiseksi on monenlaisia. Välittämistä ja toisen huomioimista voi tehdä monella tavalla.

Perinteinen hyvänmielen keräys Joulupuu on taas käynnissä ympäri Suomen. Hyväntekeväisyystempauksella kerätään jo rahaa tai lahjoja lastensuojelun ja erityisen tuen piirissä oleville lapsille, joilla voi olla rajallinen mahdollisuus saada joululahjoja. Tällaisia lapsia on kuntien ja kaupunkien lastensuojelun asiakkaina maanlaajuisesti kymmeniä tuhansia. Lahjat jaetaan perille saajilleen luotettavien tahojen, kuten kaupungin sosiaalihuollon kautta. Kannattaa siis kurkata Joulupuun nettisivuilta raha- tai tavaralahjoituksen ohjeet sekä oman lähiseudun keräyspisteet.

Jouluapua on yhteisö, joka auttaa yhdistämään joulun aikaan apua tarvitsevat ja apua tarjoavat ihmiset. Yhteisön päämääränä on toimittaa apua pääsääntöisesti vähävaraisiin lapsiperheisiin. Yleisimpiä toiveita ovat jouluruoka, hygieniatuotteet, vaatteet sekä lelut lapsille. Tavarat voivat olla käytettyjä, mutta ehjiä, siistejä ja puhtaita. Jouluapu toimii linkkinä avunantajan ja avunsaajan välillä. Avun tarvitsijaksi ja tarjoajaksi voi ilmoittautua kuka vain Jouluapua-yhteisön nettisivuilla pääsee selaamaan kartalta avun tarvitsijoita toiveineen. Jouluapua sai alkunsa vuonna 2013 Facebookista ja yhden ihmisen halusta auttaa vähävaraisia ja hankalassa taloudellisessa tilanteessa olevia ihmisiä joulun kunniaksi. Sittemmin projektista on kasvanut suuri ja hyvin organisoitu hyväntekeväisyystempaus, jolla autetaan valtavan monia ihmisiä ympäri Suomen.

Myös Pelastakaa Lapset ry:n kautta on mahdollista auttaa lapsia ympäri vuoden niin Suomessa kuin maailmallakin, mutta järjestö organisoi nyt joulun alla ihan erikseen joulukeräyksen, jonka avulla halutaan auttaa erityisesti täällä kotimaassa eläviä vähävaraisten perheiden lapsia. Suomessa elää yli 100 000 lasta köyhissä perheissä ja joululahjoitusten avulla Pelastakaa Lapset ry esimerkiksi maksaa lasten harrastusmaksuja ja hankkii nuorille oppikirjoja lukion tai ammattiopintojen ajaksi. Katso järjestön nettisivuilta lisätietoja, kuinka voit osallistua.

Tehdään yhdessä hyvää joulun hengessä. Ja huolehditaan myös terveydestä eli pidetään Lahti mahdollisimman terveenä koronasta myös joulun ja uudenvuoden aikana. Se on joululahja samalla myös terveydenhoitoalan henkilöstölle, joka on tehnyt pitkiä päiviä ja öitä Lahden ja koko maakunnan ihmisten puolesta.

Ville Skinnari

Olemme tänä vuonna toteuttanut perheen yhteistä joulukalenteria hieman toisin kuin mitä yleensä. Tavallisesti olen ripustanut kankaisen joulukalenterin johonkin kodin seinälle ja joka päivä lapset ovat saaneet tarkistaa yhden taskun sisällön. Taskuista on löytynyt hieman vaihtelevasti suklaata, jokin tehtävä tai koriste.

Tänä vuonna en kuitenkaan löytänyt kyseistä kalenteria kesällä tapahtuneen muuton jäljiltä ja niinpä kalenteri muuttui toisenlaiseksi. Jokaiselle perheenjäsenelle arvottiin omat päivät ja aseteltiin joulukuun päivien mukaan järjestykseen. Kun sitten oma nimi on kyseessä olevan päivän kohdalla, niin tehtävänä on kertoa joitakin hyviä ja kivoja asioita seuraavan päivän henkilöstä.

On ollut hienoa seurata, miten hyvin kaikki lapset ovat lähteneet mukaan kalenterin toteuttamiseen. Miten hyvältä tuntuu kuulla oman perheen jäseniltä, että on hyvä tyyppi. Ja miten vaikeaa onkaan joskus keksiä niitä kivoja asioita veljestä, jonka kanssa on juuri hetkeä aikaisemmin kinastellut.

Kalenterin luukkujen äärellä olen miettinyt, miten helposti sitä meinaakaan jäädä kiinni harmitukseen, pettymyksiin ja mielipahaan. Tulevaa joulua ja mennyttä vuotta ajatellessa on helppo keksiä asioita, jotka ovat aiheuttaneet ja aiheuttavat pettymyksiä.

Jos ajatusta yrittää kääntää edes piirun verran, niin mitäköhän hyviä asioita tämän vuoden joulussa voisi kaikista rajoituksista huolimatta olla? Itse ajattelen, että ainakin se on hyvä, kun saa pysähtyä ihan vaan oman perheen joulun viettoon. Toinen mitä olen alkanut arvostaa aivan uudella tavalla, on normaali arki, ihmisten kohtaaminen kasvokkain, tervehdittäessä kättely tai halaaminen. Sellaiset pienet asiat, joiden ei aikaisemmin osannut edes ajatella olevan erityisiä.

Sunnuntaina on 4. adventti, hetki ennen joulua. 4. adventti nostaa esille Jeesuksen vanhemmat, Marian ja Joosefin. Heillä normaali muuttui erilaiseksi enkelin ilmestyttyä Marialle. Jeesuksen syntymä tallissa on ehkä jonkinlainen merkki siitä, että vaikka suunnitelmat muuttuvat ja olosuhteet ovat erilaisia kuin mitä on ajatellut, Jumala toimii myös poikkeusoloissa.

Siunattua joulun aikaa!

Hanna Rikkanen
kappalainen Launeen srk

Itsenäisen Suomen kehitystä kuvataan usein menestystarinana köyhyydestä rikkauteen.
Kun Suomi täytti sata vuotta, Tilastokeskus julkaisi nettisivuillaan listan kansainvälisistä vertailuista, joissa maamme on loistaa ykkösenä. Suomi on valittu esimerkiksi maailman vakaimmaksi, vapaimmaksi ja turvallisimmaksi maaksi. Suomessa on maailman puhtain ilma, paras hallinto ja omistusoikeuden suoja sekä riippumattomin oikeuslaitos. Suomi on myös valittu kolmena kuluneena vuonna peräkkäin maailman onnellisimmaksi maaksi. Itsenäisyyspäivän jälkitunnelmissa koronan keskellä on hyvä pohtia mikä on ollut menestystekijämme? Näillä leveysasteilla se ei ainakaan ole ollut sää.

Kansalliset kyselyt kertovat, että Suomessa luotetaan vahvasti toisiin ihmisiin ja instituutioihin, kuten eduskuntaan, hallitukseen, viranomaisiin, oikeuslaitokseen ja tiedotusvälineisiin. Suomessa luotetaan myös toisiin ihmisiin ja siihen, että yhteistyöllä päästään parempaan lopputulokseen. Olemme kansa, jolle vilpittömyys on sääntö ja vilpillisyys poikkeus. Olemme parhaimmillamme luottamuksen, työn ja yhteistyön Suomi. Sen eteen pitää kuitenkin tehdä jatkuvasti työtä, kuten olemme viime vuosina saaneet kokea.

Viime vuosikymmenien aikana luottamuksen tunne on ollut muutaman kerran Suomessa koetuksella. 1990-luvun alun lama oli meille kova isku, joka jätti pysyvän jäljen erityisesti Lahteen. Toinen isku tuli maksettavaksi finanssikriisin jälkeen. Suomi toipui siitä kriisistä hitaasti, kymmenen vuoden ajan. Koronaviruksen vuoksi Suomi on taas myllerryksen keskellä. Kaikkien kriisien läpi on kestänyt Suomen syvä vahvuus ja keskinäinen luottamus. Se auttaa meidät myös pandemian yli. Kriisissä tarvitaan luottamusta yhteiskunnan instituutioihin, oikeaan tietoon ja toisten kansalaisten haluun toimia oikein ja yhteisen edun mukaisesti. Toimeentulo on jokaisen perusoikeus ja siksi sen puolesta pitää taistella. Koronan jäljet tulevat olemaan myös mustia, jos emme nyt pidä huolta työttömäksi jääneistä tai yrittäjistä, joiden toimintaedellytykset korona on vienyt. Perheitä tulee nyt tukea ja apua tarjota niin matalalla kynnyksellä kuin mahdollista. Ystävät ja todelliset sellaiset ovat kriisin keskellä entistä tärkeämpiä.

Tapahtuma-alan ahdinkoon haetaan nyt nopeaa ja toimivaa ratkaisua esimerkiksi kaupunkien kautta osoitettavalla suoralla tuella. Mielenterveys- ja päihdeongelmat olivat jo ennen koronaa kasvussa ja niiden torjunta vaatii laajan työkalupakin paikallisesti ja valtakunnan tasolla. Lahti voi näyttää tässä esimerkkiä kaupungin, Hykyn, poliisin ja perheiden tiiviillä yhteistyöllä. Nuorten ja iäkkäimpienkin unelmia ei saa antaa koronan lannistaa. Suomen ja Lahden tulevaisuus on pitkälti meidän omissa käsissä.

Selviämme suomalaisella tavalla toimia myös koronakriisistä. Tänä vuonna yhteisen edun mukaista toimintaa kannattaa soveltaa niin rajoitusten noudattamiseen kuin joululahojen hankintaan. Hankit lahjat paikallisilta yrittäjiltä, suosi erityisesti niitä, jotka ovat pahimmin kärsineet koronasta. Anna lahjaksi esimerkiksi lippuja, sarjalippuja tai lahjakortteja ravintolaan, teatteriin, elokuviin, konserttiin tai urheilutapahtumaan, jotka voi käyttää, kun korona on taakse jäänyttä elämää. Tai osta lahjakortti kampaamoon, kosmetologille, kuntosalille tai vaikka hierontaan. Kun annat lahjaksi kotimaista ja paikallista työtä, varmistat, että suomalaiset yrittäjät, urheilijat ja taiteilijat voivat palata työhönsä, kun virus väistyy ja elämä palaa normaaliksi. Kun annat lahjaksi kotimaista ja paikallista työtä, varmistat, että suomalaiset yrittäjät, urheilijat ja taiteilijat ovat työssään, kun virus väistyy ja elämä palaa taas normaaliksi.

Ville Skinnari

Valmistaudumme jouluun epävarmoissa tunnelmissa. Korona on tuonut tullessaan monia rajoitteita, eikä joulukirkkoihin tai Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksiin voida ottaa ihmisiä mukaan. Monissa perheissä myös joulun ihmissuhteet vähenevät, kun sukulaisia ja ystäviä ei voida tavata vapaasti. Kuinka tällaisena aikana ja tässä tilanteessa tehdään tietä joululle ja joulun Herralle?

Kolmantena adventtisunnuntaina muistetaan erityisesti Johannes Kastajaa. Hän oli yksi niistä, jotka valmistivat tietä Jeesukselle ja hänen tulolleen. Hän kuulutti erämaassa: ”Tasoittakaa Herralle tie!” Johanneksen viesti oli, että tuo valmistautuminen ja tien raivaaminen ei ole ensi sijassa kiinni ulkoisista asioista ja kiinnity niinkään ulkoisiin seikkoihin, vaan kyse on ennen muuta siitä mitä mielessämme tapahtuu.

Muutettavat muuttaen voimme sanoa, että joulun sanomaa ja joulun tunnelmaa eivät voi estää ulkoiset rajoitteet, Koronan tuomat huolet, tai se, ettemme voi tavata kaikkia rakkaitamme. Sillä juuri epävarmuuden ja työn keskelle tuotiin ensimmäisenäkin jouluna ihmisiä vapauttava ja nostava sanoma Vapahtajan syntymästä. Huolten ja pelon keskelle tuotiin sanoma, ettei Jumala ole jättänyt meitä yksin taakkoinemme, vaan on antanut meille Poikansa.

Johannes Kastaja kuulutti: ”Teidän keskellänne on jo toinen.” Juuri niin me valmistaudumme jouluun, että havahdumme Johanneksen sanoista. Jeesus Kristus on jo keskellämme, kanssamme!

Heikki Pelkonen
kirkkoherra, Laune

Eduskunnassa keskusteltiin keskiviikkona oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjeteista. Perussuomalaiset, Kokoomus, Kristilliset ja Liike Nyt esittelivät omat vaihtoehtonsa vuoden 2021 valtion tulo- ja menoarvioksi. Koronakriisin hoito jäi tässä sivurooliin ja aiheesta. Marinin hallitus sai tunnustusta kriisin hoidosta. Parasta kriisin hoitoa myös talouden näkökulmasta on epidemian hallitseminen. Yksinäisyys, syrjäytyminen ja mielenterveysongelmat ovat suuri haaste eikä syksyn ja talven pimeys sitä ainakaan paranna. Yksi avainkysymys koronakriisin keskellä on, miten pidämme kaikki mukana ja mistä syntyy kestävä kasvu eli työpaikat ja toimeentulo? Tähän työhön tarvitaan meitä kaikkia, mutta hallitukselle on erittäin, että Kestävän Kasvun Ohjelma eli elvytyspakettimme vuosille 2021- 2023 on niin vaikuttava ja tuloksellinen, että tavoitteisiin päästään. Työpaikat ja toimeentulo pitää pystyä turvamaan, mutta ilman uuden rakentamisesta se ei onnistu.

Kokoomus on onnistunut tekemään vaihtoehtobudjetin, joka on opiskelijoille ja köyhille kova. Rahat jaetaan ennen kaikkea kahdelle ylemmälle tulokymmenykselle. Velkaa tulee silti jokseenkin yhtä paljon kuin hallituksen talousarvioesityksessä. Eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan kokoomus ottaisi opiskelijalta keskimäärin 182 euroa pois. Pitkäaikaistyöttömiä kokoomus kurittaisi vielä rankemmalla kädellä leikaten heiltä 233 euroa. Onkin pakko kysyä, uskooko kokoomus ihmisten olevan pitkäaikasityöttöminä omasta tahdostaan tai laiskuudesta? Vastauksena tähän siteeraan OECD:n raporttia, jonka mukaan Suomessa suurimmat työllistymisen esteet ovat terveysongelmat ja sopivien työmahdollisuuksien puute eivät suuret sosiaalietuudet.

Kokoomus myös väittää, että heidän vaihtoehdossaan uutta velkaa tarvitaan 1005 miljoonaa euroa vähemmän. Kun luvusta poistetaan jo viime vuonna epäuskottavaksi todettu ikääntyneiden kotitalousvähennyksen kasvattamisesta saatu 330 miljoonan säästö ja eläkerahastoista työttömiltä takavarikoitu 850 miljoonaa ei heidän vaihtoehdossaan julkinen talous kohene lainkaan. Kokoomuksen mukaan heidän vaihtoehtobudjettinsa sisältää ”todennetut keinot 120 000 uuden työllisen saamiseksi, mutta eduskunnan tietopalvelun laskelmissa niistä on todennettu vain 18 000 lisätyöllistä. Toinen kokoomuksen keino on paikallinen sopiminen, jolle ei ole voitu tutkimuksissa todentaa merkittävää työllisyysvaikutusta. Esimerkiksi valtiovarainministeriö ei esitä paikallisen sopimisen lisäämistä puhuttaessa niin sanotuista päätösperustaisesta työllisten määrän lisäämisestä.

Perussuomalaiset esittää vaihtoehtobudjetissaan 120 miljoonan euron vähennystä ympäristöministeriön henkilöstö- ja muihin kuluihin. Kyseisen ministeriön toimintamenot (sisältäen henkilöstökulut) ovat ensi vuoden noin 35 miljoonaa euroa. Perussuomalaisten esitys tarkoittaisi koko siis ympäristöministeriön lakkauttamista, minkä jälkeen leikattavaa jäisi vielä paljon leikattavaa muilta momenteilta.

Ympäristöministeriön budjetti on kokonaisuudessaan vajaa 303 miljoonaa euroa eli leikkaus veisi yli 1/3 koko ministeriön budjetista pois. Perussuomalaiset voisivatkin kertoa, haluavatko he todella lakkauttaa Itämeren ja vesistöjen suojelu (18 miljoonaa), Metsähallituksen luontopalvelut eli muun muassa retkeilyalueiden ja reittien hoitaminen (n. 60 miljoonaa) ja luonnonsuojelualueiden hankinnat (49 miljoonaa).

Opposition vaihtoehdoissa on yleensä aina myös hyviä elementtejä, mutta nyt oli paljon kovaa ja kylmää. Suomi tarvitsee nyt aitoa kestävää kasvua, näkymän koko maan ja oman tulevaisuuden mahdollisuuksista ja toisista välittämistä. Vähempiosaisten, työttömien tai opiskelijoiden kurittaminen ei ole hallituksen eikä SDP:n ratkaisu.

Ville Skinnari

Tämä itsenäisyyspäivä poikkeaa monista edellisistä. Tänä vuonna ei päästä kokoontumaan yhteisiin juhliin, ei voida seurata keitä presidentin linnaan on kutsuttu, ei pidetä julkisia kunniakäyntejä sankarihaudoilla. Miten tänä vuonna juhlistaa meille tärkeää päivää? Kuinka osoittaa kiitollisuutta veteraaneille? Moni asia on siirtynyt verkkoon. Mutta yhteen tulemista ja yhteyttä läheisiimme jäämme kaipaamaan. Ehkä kuitenkin löydämme myös tähän hyviä, uusia ja turvallisia tapoja.

Yksi vanha perinne kuitenkin säilyy. Itsenäisyyspäivän iltana on tullut tavaksi polttaa kahta kynttilää ikkunalla. Itse asiassa tapa on ollut käytössä jo ennen itsenäisyyttä. Ja siihen on liitetty monia eri merkityksiä. Itsenäisyyden aikaisia merkityksiä ovat olleet mm. se, että toisen kynttilän on sanottu merkitsevän kotia ja toisen isänmaata. Tai sotavuosina yksi kynttilä syttyi rintamalle jääneille ja toinen sieltä palanneille. Tai ehkäpä me olemme antaneet kynttilöille oman merkityksemme.

Itsenäisyyttä me juhlimme myös siten, että muistamme heitä, jotka ovat maatamme puolustaneet ja rakentaneet. Ja vaalimalla heidän perintöään: ”Kaveria ei jätetä!” Yhdessä voimme rakentaa tätä maata, niin, että pidämme huolta toisistamme.

Itsenäisyys on lahja. Siitä saamme tuoda kiitoksen Kaikkivaltiaalle, joka on varjellut maatamme ja kansaamme. ”Kun syötte itsenne kylläisiksi, kiittäkää Herraa, Jumalaanne, siitä hyvästä maasta, jonka hän on teille antanut.” 5. Moos. 8:10

Heikki Pelkonen