Virvon varvon,tuoreeks,terveeks,tulevaks vuodeks,vitsa sulle,palkka mulle! Jumala sinua siunatkoon!
Palmusunnuntaina pienet virpojat pukeutuvat hassuihin asuihin tai noidiksi ja kulkevat taloissa virpomassa. Traditiossa sekoittuvat noidat ja trullit ja kristillinen aines. Nimi palmusunnuntai muistuttaa siitä, kun ihmiset levittivät palmunoksia ja vaatteita Jeesuksen eteen hänen ratsastaessaan Jerusalemiin pääsiäisjuhlille.
Meillä pohjoisessa ei kasva palmuja ja niin pajunkissat ja pajunoksat ovat saaneet palmunoksien merkityksen. Niitä huiskutellaan ja annetaan lahjaksi. Jossakin päin on ollut tapana messussa siunata pajunoksia. Virpomisperinne on lähtöisin Karjalasta. Virpomisvitsoilla levitetään iloa antamalla naapureille koristeltuja pajunoksia ja toivottamalla Jumalan siunausta.
Palmusunnuntain tapahtumat kertovat kunnian kuninkaan alennustiestä. Jeesus vapaaehtoisesti lähti tielle, joka vei hänet Golgatan ristille ja kalliohaudan lepoon. Virpomisessa voimme yhtyä siihen riemuun, jota ihmiset kokivat Jeesuksen tullessa Jerusalemiin ja heidän luokseen. Jeesus tulee luoksenne ja ottaa meidän taakkamme kannettavakseen. Siinä on ilon syy.
Vanha tapa on ollut, että virpoja on saanut lahjansa vasta pääsiäisenä. Mutta elämme aikaa jolloin kaikki täytyy saada nyt ja heti, joten tämäkin tapa on jäänyt. Mutta tämä vanha tapa muistuttaa, kuinka pääsiäisen tähden ja Jeesuksen ylösnousemuksen tähden me voimme olla Jumalan siunauksesta osallisia. Pääsiäisenä meille annetaan todellinen ilo ja todellinen lahja: voitto synnistä ja kuolemasta Jeesuksen Kristuksen kautta.
Heikki Pelkonen