Sote-uudistus lähempänä maalia kuin koskaan

Lähes 20 vuotta eli käytännössä koko 2000-luvun ajan valmisteltu sote-uudistus on vihdoinkin saatu liikkeelle. Jättimäisen uudistuksen tavoitteena on ollut sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtäminen kunnilta ja kuntayhtymiltä leveimmille hartioille, jotka uudistuksen yhteydessä on nimetty hyvinvointialueiksi. Sote-uudistuksen myötä Suomeen perustetaan 21 hyvinvointialuetta. Nämä hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia yksiköitä, joissa valta on jaettu suorilla vaaleilla valittaville aluevaltuustoille. Hyvinvointialueiden itsehallinto on tosin vielä alkuvaiheessa rajoitettua, koska niiden rahoitus tulee valtiolta. Hallitus on kuitenkin sitoutunut säätämään nopealla aikataululla itsehallintoalueille verotusoikeuden. Silloin alueet ovat velvoitettuja itse kattamaan alijäämänsä ja ottamaan vastuu taloudestaan. Päijät-Häme on ollut edelläkävijä jo vuodesta 2008. Kuntayhtymämalli on toiminut kaikkine heikkouksineen erityisesti erikoissairaanhoidossa. Kustannusvertailuissa maakuntamme on ollut Suomen tehokkaimpia. Siksi voikin sanoa, että Päijät-Hämeessä SOTE-uudistus on tehty jo enemmän kuin puoliväliin. Hyvinvointiyhtymä on valinnut oman latunsa ja sen hiihtäminen ei yhtymän tahdosta huolimatta tule olemaan helppoa eikä pidä ollakaan. Päätöksenteossa ei haluttu kuulla hallitusta tai sen lahtelaista ministeriä. Yhteisyrityksen kohtalo ratkeaa myöhemmin.

Nyt valmistellussa sote-uudistuksessa kaikki 21 hyvinvointialuetta tuottavat järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelunsa valtaosin julkisina palveluina. Yksityinen ja kolmas sektori toimivat täydentävinä palvelujen tuottajina. Vahvistamalla julkista terveydenhuoltoa voidaan välttää kokonaisulkoistuksien synnyttämät riskit. Oman tuotannon merkitys ja sen kehittäminen on keskiössä. Myös häiriö-, poikkeus ja kriisitilanteissa hyvinvointialueen on pystyttävä turvaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut oman tuotannon, varautumissuunnitelmien sekä muiden hyvinvointialueiden ja palveluntuottajien kanssa tehtävän yhteistyön avulla.

Uudistuksessa tärkeintä on tasa-arvoisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen kaikille suomalaisille asuinpaikasta riippumatta. Pystymme jatkossa aidosti turvaamaan ihmisten tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset palvelut ympäri Suomen. Palveluihin tulee päästä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta saamme kevennettyä kalliin erikoissairaanhoidon tarvetta. Nyt neuvoteltu sote-malli kiinnittää riittävästi huomioita ennaltaehkäiseviin ja perustason palveluihin ja vähentää täten painetta erikoissairaanhoidossa. Sote-uudistus parantaa myös lähipalveluja, koska lakiin kirjataan maininta seitsemän päivän hoitotakuusta. Sote-uudistus parantaa merkittävästi palveluiden rahoitusta siellä, missä tarve on suurinta. Tarveperusteisen rahoituksen toiseksi suurin voittaja heti Pohjois-Karjalan jälkeen on Päijät-Häme. Seuraavaksi pallo sote-uudistuksen etenemisestä on eduskunnalla ja etenkin sen kahdella avainvaliokunnalla sosiaali- ja terveysvaliokunnalla sekä perustuslakivaliokunnalla.

Sote-tehtävien siirto maakuntiin korostaa kunnan elinvoima- ja sivistysroolia. Ne, samoin kuin kunnan ihmisten hyvinvoinnin, elinympäristön, yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistämistehtävät vahvistuvat. Tulevaisuuden kunnan keskiössä ovat hyvinvoivat kuntalaiset ja menestyvät yritykset. Lahdessa suurin tarve juuri nyt paikallistasolla on kestävien ratkaisujen löytämisessä SOTE – toimialan, työllisyydenhoidon ja koulutoimen kesken. Nuorison ahdinko koronan keskellä on suuri, jokaista meitä tarvitaan nyt auttamaan lapsia ja lapsenlapsiamme uskomaan tulevaisuuteen ja löytämään oma paikkansa yhteiskunnassa.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Projektipäällikkö Anniina Torppavirta: Nuorisotyöttömyyden tilanteen kohentamiseksi tehdään jatkuvasti työtä
Valmentaja Petri Laine: RC Pajulahti tavoittelee kaukalopallomestaruutta
Lahden OAY:n puheenjohtaja Jukka Kalliolehto: Näpit irti sivistyspuolen rahoista!
Dokumenttiohjaaja Keijo Skippari: Olavi Lanu on Suomen merkittävin ympäristötaiteilija
Hannele Talja: Kullankukkulanmäki pitää olla luonnontilassa myös tulevaisuudessa
Ex-kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Ruletin peluu veroeuroilla tulee lopettaa
Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen: Kaupungin tulee paneutua voimakkaasti tulojen kasvattamiseen
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Launeen seurakunnan alueella päätetään isoista asioista
Kirjailija Kalle Veirto: Hyvä, että nuorille tehdään elokuvia ja kirjoja
Kunnossapitohortonomi Seija Nurkkala: Rotat eivät tule pihoille, jos siellä ei ole ravintoa
Toiminnanjohtaja Jake Ropponen: Joukkuepeleissä kavereiden tuki kantaa myös vaikeiden elämänvaiheiden yli
Kirjastolla muistellaan launeelaisten lähihistoriaa
Mietteitä Lahden kaupungin talousarviosta
Etelä-Lahden koulussa kierrätetään kirjoja mahdollisimman paljon
Heikki Laine: Kisapuiston stadionin myötä pesäpallolla on mahdollisuus uuteen nousuun Lahdessa
Täyttävätkö Lahti Eventsin ja KymiRingin salailukytkennät rakenteellisen korruption kriteerit?
Lähikuvassa Sinfonia Lahden uusi vt.intendentti Maija Kylkilahti
Rehtori Karoliina Mäkelä: Monitoimitalo Aura on koko Renkomäen yhteisöllinen keskus
Kirjailija Timo Sandberg: Kostonkierteen ensi-ilta jännittää
Something rotten nosti Lahden heittämällä Suomen harvalukuiseen musikaalieliittiin
ARKISTO