Lähes 20 vuotta eli käytännössä koko 2000-luvun ajan valmisteltu sote-uudistus on vihdoinkin saatu liikkeelle. Jättimäisen uudistuksen tavoitteena on ollut sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtäminen kunnilta ja kuntayhtymiltä leveimmille hartioille, jotka uudistuksen yhteydessä on nimetty hyvinvointialueiksi. Sote-uudistuksen myötä Suomeen perustetaan 21 hyvinvointialuetta. Nämä hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia yksiköitä, joissa valta on jaettu suorilla vaaleilla valittaville aluevaltuustoille. Hyvinvointialueiden itsehallinto on tosin vielä alkuvaiheessa rajoitettua, koska niiden rahoitus tulee valtiolta. Hallitus on kuitenkin sitoutunut säätämään nopealla aikataululla itsehallintoalueille verotusoikeuden. Silloin alueet ovat velvoitettuja itse kattamaan alijäämänsä ja ottamaan vastuu taloudestaan. Päijät-Häme on ollut edelläkävijä jo vuodesta 2008. Kuntayhtymämalli on toiminut kaikkine heikkouksineen erityisesti erikoissairaanhoidossa. Kustannusvertailuissa maakuntamme on ollut Suomen tehokkaimpia. Siksi voikin sanoa, että Päijät-Hämeessä SOTE-uudistus on tehty jo enemmän kuin puoliväliin. Hyvinvointiyhtymä on valinnut oman latunsa ja sen hiihtäminen ei yhtymän tahdosta huolimatta tule olemaan helppoa eikä pidä ollakaan. Päätöksenteossa ei haluttu kuulla hallitusta tai sen lahtelaista ministeriä. Yhteisyrityksen kohtalo ratkeaa myöhemmin.
Nyt valmistellussa sote-uudistuksessa kaikki 21 hyvinvointialuetta tuottavat järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelunsa valtaosin julkisina palveluina. Yksityinen ja kolmas sektori toimivat täydentävinä palvelujen tuottajina. Vahvistamalla julkista terveydenhuoltoa voidaan välttää kokonaisulkoistuksien synnyttämät riskit. Oman tuotannon merkitys ja sen kehittäminen on keskiössä. Myös häiriö-, poikkeus ja kriisitilanteissa hyvinvointialueen on pystyttävä turvaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut oman tuotannon, varautumissuunnitelmien sekä muiden hyvinvointialueiden ja palveluntuottajien kanssa tehtävän yhteistyön avulla.
Uudistuksessa tärkeintä on tasa-arvoisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen kaikille suomalaisille asuinpaikasta riippumatta. Pystymme jatkossa aidosti turvaamaan ihmisten tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset palvelut ympäri Suomen. Palveluihin tulee päästä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta saamme kevennettyä kalliin erikoissairaanhoidon tarvetta. Nyt neuvoteltu sote-malli kiinnittää riittävästi huomioita ennaltaehkäiseviin ja perustason palveluihin ja vähentää täten painetta erikoissairaanhoidossa. Sote-uudistus parantaa myös lähipalveluja, koska lakiin kirjataan maininta seitsemän päivän hoitotakuusta. Sote-uudistus parantaa merkittävästi palveluiden rahoitusta siellä, missä tarve on suurinta. Tarveperusteisen rahoituksen toiseksi suurin voittaja heti Pohjois-Karjalan jälkeen on Päijät-Häme. Seuraavaksi pallo sote-uudistuksen etenemisestä on eduskunnalla ja etenkin sen kahdella avainvaliokunnalla sosiaali- ja terveysvaliokunnalla sekä perustuslakivaliokunnalla.
Sote-tehtävien siirto maakuntiin korostaa kunnan elinvoima- ja sivistysroolia. Ne, samoin kuin kunnan ihmisten hyvinvoinnin, elinympäristön, yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistämistehtävät vahvistuvat. Tulevaisuuden kunnan keskiössä ovat hyvinvoivat kuntalaiset ja menestyvät yritykset. Lahdessa suurin tarve juuri nyt paikallistasolla on kestävien ratkaisujen löytämisessä SOTE – toimialan, työllisyydenhoidon ja koulutoimen kesken. Nuorison ahdinko koronan keskellä on suuri, jokaista meitä tarvitaan nyt auttamaan lapsia ja lapsenlapsiamme uskomaan tulevaisuuteen ja löytämään oma paikkansa yhteiskunnassa.
Ville Skinnari