Paskaduuneja ei tehdä ja työstä kieltäydytään!

Barrikadeille noustaan, aktiivimallilla niistetään nenää. Tätä nykyistä Omaetu-Sipilän mestaroimaa työttömien kohtelua vastaan ovat nousseet lähinnä kaksi suomalaista nuorta miestä. Työstäkieltäytyjä-liikeen voimahahmo on yhteiskuntatieteiden tohtori Eetu Viren ja idelogisena tukena on esikoiskirjaiija Ossi Nyman.

Ossi Nyman kohautti Hesarin haastattelussa lokakuussa 2017 sanoessaan, että hän on idealogisesti työtön. Tällä hän tarkoitti, että hän välttelee kaikkea typeräksi katsomaansa turhaa ”aherrusta”. Tästä seurasi moraalimyrsky, mutta so what. Sipilän aktiivimallia vastaan hyökättiin voimakkaasti ja SAK järjesti lakkoja. Viren iski julkisesti järjestelmän kimppuun. Hän julisti, että työttöminen kontrolli ja vakituiseen palkkatyöhön perustuva yhteiskunta oli tullut tiensä päähän. ”Palkkatyöstä on tullut uskonkappale, jota pitää puolustaa entistä koemmin, silloin kun se alkaa rakoilla”, Viren julisti.

Perustettiin Työstäkieltäytyjäliitto. Sen keskeisiä teesejä: Vastikkeeton perustuki kaikille. Työttömyysturvan karenssista luovuttava, työttömien syyllistäminen lopetettava. Tämä ryhmän ytimenä on parisenkymmentä aktiivia. He ovat järjestäneet hengailuiltoja ja puistojuhlia. Mieltä on osoitettu SAK: ta vastaan. Ryhmä on julkaissut pamfletin, jossa neuvotaan vinkkejä työn välttelyyn.

Sain kirjaisen käteeni ja totesin, että MINÄ ainakin olen osannut vältellä työtä ilman kyseistä opustakin. Virenin mielestä elämme yhteiskunnassa, jossa työtä on katsottava täysin uudesta näkökulmasta. ”Ajatuksemme on, että työtä alettaisiin katsoa sen tuottaman yhteiskunnallisen hyödyn eikä pelkästään rahallisen arvon näkökulmasta”.

Jokin tässä ajattelussa viehättääkin. Perustulolla voisi yksinkertaistaa mosaiikkimaista sosiaaliturvajärjestelmäämme, mikä saattaisi johtaa työn vastaanottamisen hivenen helpommaksi. Totta on myös se, että kukapa meistä tekisi heikosti palkattua työtä, jolla ei kykene suoriutumaan edes pakollisista menoista. Tämän takia monet Suomessakin joutuvat raatamaan kahdessa työssä elättäkseen perheensä. Virenin mielestä elämme vain suurten pelureiden ehdoilla, joille tärkeämpää on rahan piilottelu veroparatiiseihin ja varastetun rahan peseminen, kuten Nordea ja Danske Bank!

Lopuksi kysymys tälle ajatusurheilija Virenille. Millä hän rahoittaisi 1400 euron perustulon, jota liitto on vaatinut. Utopioita tarvitaan!

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

3 thoughts on “Paskaduuneja ei tehdä ja työstä kieltäydytään!

  1. Norjassa työttömyys päiväraha on juuri 1400€/ kk käteen/ henkilö, täällä vähintään 890€/ kk käteen pitäisi jäädä että, sillä voi tulla toimeen ilman leipäjonoja. Suomi saanut kaksi tuomiota liian vähästä rahasta mitä työttömille maksetaan ja mitään ei ole sen suhteen tehty, nyt paljastettu vasta että 3,2 miljardia joka vuosi maksanut ja maksaa tämä leikki pakolaisten hyysäys, miettikääpä mitä tällä rahalla saisimme suomalaisten hyväksi.

  2. Miksei tämmöset melaset ymmärrä, että joku ns paskatyötä tekevä kustantaa osan näistä ylpeilemäsi
    työnvälttelijöiden yhteiskunnalle aiheuttamista kustannuksista.

    On aika rankkaa huomata, että paskatyötä välttelevät melaset ovat jopa niin kusipäitä,
    että elättävät itsensä rehellisten paskatöitä tekevien kustannuksella.!!??

    Milloin rima alittuu ?
    Tulee vastaan nilviäisiä.

    Mikä on paskatyötä ?
    Olen tehnyt 43 vuotta työtä, vaikka mitä
    En ole kokenut mitään työtä paskatyöksi.

    Melaset on yhteiskunnan pahin syöpä

  3. Onkohan tuolla VIRENILLÄ pätevyys luokitella, mikä on se yhteiskunnallinen hyöty ??

    ENPÄ USKO

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
Renkomäessä rakennetaan turvallisempia koulumatkoja lapsille
Kaustinen nostaa romanimusiikin esiin: Hilja Grönfors & Latšo Džinta valittiin Vuoden yhtyeeksi
”Meitä vaivaisia odotellessa bussit myöhästyvät” – lahtelainen Tero Jokinen kokee uuden maksun epäoikeudenmukaiseksi
Sysmässä kaikki tietävät, miltä hyvä sahti maistuu ja miksi 100 litraa ei riitä mihinkään
Ukrainalaiset tuovat joulun Lahteen – lasten juhlaa, perinteitä ja yhteisön voimaa sodan varjossa
Kun maailma tuntuu pimeältä, niin joulu kutsuu pysähtymään
Lotta Jensen: Joulu on meille vuoden kiireisintä aikaa, mutta myös kaikkein tärkeintä
Nuoret jäävät väliinputoajiksi, kun Lahti taistelee rakenteellisen työttömyyden varjoa vastaan Lahdessa
Salinkallion koulun tulevaisuus ratkeaa kaavoituksessa
Nuoriso-ohjaaja Jari Karjalainen: Pelaaminen ei itsessään ole ongelma, mutta balanssi voi joskus horjua
ARKISTO