Odotusten aika

Nyt marraskuun lopussa alkaa joulunodotus. Edelleen elämme monikriisistä aikaa: on menossa raastava sota Euroopassa, ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat pelottavia, sähkönhintanousut huolestuttavat, koronakin on vielä täällä.

Kaiken keskellä pitäytyminen ihan tavallisiin arkisiin asioihin voi auttaa hämmennykseen. Kivat asiat esimerkiksi joulun valmisteluista ihan vain kotoiluun ovat tärkeitä. Viime viikonloppuna minä otin reppuun mukaan termarin täynnä kuumaa mehua ja lisäksi keksejä, ja sitten lähdimme perheväen kanssa kiertämään läheistä järveä. Oli hieman viimaista, mutta marraskuun harmaan ja valkoisen eri sävyt metsässä ja jäätyvän järven pinnalla näyttivät kauniilta. Ajatukset tuulettuivat ja mieli parani.

Varmaan useimpien odotus on, että kunpa vaikea aika jo hellittäisi. Meidän on kuitenkin pakko elää epävarmuudessa, ja samalla voimme kuunnella herkällä korvalla hyviä uutisia. Mieleeni ovat painuneet äskettäin menehtyneen Hédi Friedin, ruotsalais-romanialaisen ja Auschwitzista selviytyneen kirjailijan sanat: ”Historia on osoittanut, että hyvä voittaa lopulta.”

Adventin sanoma tämän kaiken keskellä on siinä, että Jeesus ratsasti kerran kansansa keskuuteen. Eikä hän vain ratsastanut vain kerran, vaan yhä tänäänkin hän tulee luoksemme. Itse joulunajan valmisteluun ei liity Jumalan puolelta mitään työlistoja tai seremoniapakkoja. Tärkein viesti on, että Jumala haluaa tulla lähelle ja tahtoo auttaa läsnäolollaan, lohduttaa ja tuoda toivoa. Meidän ei tarvitse pelätä!

Rukoillaan yhdessä adventinajan rukous:

Jumala, anna joulun tulla tänäkin vuonna, sinun hyvyydestäsi me iloitsemme!
Sinä tulit niiden joukkoon, joilla ei ollut mitään – ei valtaa, ei varallisuutta.
Pienenä vauvana sinä saavuit, eikä maailma ollut entisellään.
Me rukoilemme, tule tänäkin jouluna,
tule sodan jaloissa olevien luo,
tule ilmastoahdistuneiden luo,
tule vihaisten ja katkerien luo,
tule kärsivien ja kaipaavien luo;
tule ihan jokaisen luo!

Tule ja sytytä sydämen kynttilät,
viritä usko ja toivo,niin että me uskallamme, vaikka epäröidenkin,
rukoilla kaipauksemme sanoin:
Tule, Herra Jeesus.
Aamen.

(Timo Viitasen rukous)


Kati Saukkonen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kirjastovirkailija Päivi Partanen: Jokaisella on erilainen lukukokemus samasta kirjasta
Valokuvaaja Antti Sepponen: Lahden dokumentointi valokuvin on lähellä sydäntäni
Aluevaltuutettu Seppo Korhonen: Aluevaltuutettuja ei kiinnosta pienen ihmisen hätä
ITE-taiteilija Kari Ruotsalainen: Lahtelainen taiteilija olisi kätkenyt selkeän sanoman ympäristötaideteokseen
Puheenjohtaja Anneli Peltokukka Nikkilä on julkisen liikenteen osalta paitsiossa Lahdessa
Reijo Mäki-Korvela: Kisapuiston stadionhankkeessa johtajuuden puute
Osallistuvan budjetoinnin kautta saadaan frisbeegolfrata Etelä-Lahteen
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Launeen seurakunnalle ystävyysseurakunta Virosta
Lähikuvassa Lahden uusi liikuntajohtaja Aleksi Nyström
Puheenjohtaja Vesa Lempinen: Aurinkovoimalainvestointi tehtiin ennen kaikkea imagomielessä
Kaupunginjohtaja Pekka Timonen: Olen ollut Lahteen hyvin tyytyväinen
Kitaristi Mika Jokinen: Tämä on ollut Pääesiintyjien paras kesä tähän mennessä
Muusikko Vesa Haaja: Kesällä pitää ottaa iisisti ja uida mahdollisimman paljon
Marja-Leena Vierumäki: Uiminen ja kukkienhoito kuulu kesään
Puheenjohtaja Tapio Irri Lasten leikkialueet tulee olla turvallisia ja lähellä kotia
Veijo Vierumäki: Miestenpiiri keräsi 100 laatikollista apua Ukrainaan
Heikki Laine: Kesään kuuluu aina mökkeilyä ja pesäpalloa
Kirjastovirkailija Noora Tanska: Dekkarit ovat kestosuosikkeja kirjastoissa
Kirjailija Kalle Veirto: En tykkää olla ilman paitaa, vaikka olen lihaksikas
Hallituksen jäsen Juha-Pekka Forsman: Laune on paras paikka Lahdessa
ARKISTO