Nuoret turhaan huolissaan eläkkeiden riittämättömyydestä

Viime aikoina mediassa on ollut täysin käsittämättömiä tarinoita ettei Suomen eläkejärjestelmä kestä enää nykynuorillemme? Osa nuorista pitää nykyistä järjestelmää jopa pyramidihuijauksena. Vuonna 2022 eläkevarat laskivat noin 16 miljardilla, koska työeläkeyhtiöt eivät osanneet sijoittaa yhteisiä varojamme oikein. Silti vuoden 2023 alussa eläkevaramme olivat huimat 243 miljardia euroa, josta kokoajan rahastoidaan enemmän kuin sieltä maksetaan eläkkeitä!

Naurettavinta on se työeläkeyhtiöiden väite, että itse maksamme eläkkeet katsotaan ikään kuin sosiaalietuuksiksi? Nämä sosiaalietuudet joutuvat outoon valoon, kun joku eläkeyhtiön ahne toimitusjohtaja saa tätä etuutta 80 000 kuukaudessa ja noin 750 000 pieneläkeläistä vain alle 1000 euroa kuukaudessa. Minä eläkeläisenä monen muun tavoin pidän tätä epätasa-arvoisena, jopa työeläkeyhtiöiden huijauksena?

Tarmo Pukkila, joka toimi sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtajana vuosina 1993-2009 väitti jo vuonna 2011 lehtikirjoituksessaan, että työeläkejärjestelmämme on ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa, koska yksityisille vakuutuslaitoksille on annettu merkittäviä sosiaaliturvan hoitotehtäviä. On todella uskomatonta, että sosiaaliturvaa koskevat päätökset tehdään hajautetuissa järjestelmissä yksityisissä vakuutuslaitoksissa. Miten näissä järjestelmissä voidaan taata tasapuolinen käsittely esimerkiksi työtapaturman kautta eläkkeelle siirtyville?

Muissakin Pohjoismaissa ja useimmissa sivistysvaltioissa, kuten Kanadassa on vain yksi eläkejärjestelmä, joka toimii loistavasti. Näissä kaikissa maissa on myös eläkekatto, joka ei anna mahdollisuutta maksaa älyttömiä summia kenellekään. Ruotsissa eläkekatto on 4120 euroa, Saksassa 6500 euroa ja Kanadassa 3180 euroa. Tätä yhden eläkeyhtiöjärjestelmän järjestelmää Suomen poliitikot eivät halua, koska suurin osa heistä saa näistä yhtiöistä vaalitukea, joka on puettu laittomiksi työhyvinvointipalkkioiksi, Suomen Finanssivalvonnan antamista huomautuksista huolimatta. Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että yhden eläkejärjestelmän
synergiaetu olisi jopa miljardi euroa! Hyvä kysymys onkin se, miksi tätä ei tehdä? Siksi, että
tällä järjestelyllä varmistetaan satoja ”hillotolppia” ahneille vakuutuspomoille ja entisille ”puoluerengeille”!

Miksi kukaan ei myöskään kysy, miksi ruotsalaiset maksavat vain 18 % eläkemaksua ja me 24,4 %, jota ollaan taas nostamassa? Siksi, että siellä ei esiinny rakenteellista korruptiota. Suomessa ei lahjota virkamiehiä, vaan meillä esiintyy valta-aseman väärinkäyttöä yksityisen tai jonkin ryhmä eduksi. Erityisesti tätä tapahtuu kuntatasolla ja sellaisissa elimissä, joissa päätetään kuka hoitaa aluerakentamista, kaavoitusta tai päättää vakuutusyhtiöiden asioista.

Tämä ”lobbaus” on tuttua jo vuosituhannen vaihteesta lähtien. Erkki Tuomioja on kertonut päiväkirjassaan, kuinka Varman varatoimitusjohtaja Markku Hyvärinen lupasi vaalitukea avoimesti hänelle, jos hän ryhtyisi Paavo Lipposen vastustajaksi. Todellinen ”lobbaus” hoidetaan Lapissa ”firmojen” majoilla ”hyvinvointivarojen” kädenpuristuksilla. Suomessa isot työeläkeyhtiöt eivät osaa sijoittaa eläkevarojamme oikein. Työeläkevakuuttajat maksavat vuosittain käsittämättömiä summia ulkomaille ja ulkopuolisille sijoitusyhtiöille jopa 1,2 miljardia vuodessa.

Nuorien kannattaisi pyrkiä muuttamaan nykyistä järjestelmää. Todennäköinen tulevaisuusskenaario eläkevaroista lähtee siitä olettamuksesta, että syntyvyys jatkuu heikolla tasolla edelleenkin Suomessa. Eläkevarojen sijoitustuotot jäävät vaisuiksi, koska inflaatiosta saattaa pysyä korkeana vielä pitkään. Mahdollisuutemme on lisääntyvä työperäinen maahanmuutto, jolla saisimme vakautta vanhustenhoitoon ja terveyspalveluihin. Poliitikot yrittävät nostaa eläkkeelle pääsyn 70 vuoteen lähiaikoina. Eläkeyhtiöt haluavat kerätä nuorilta enemmän rahaa ja haluavat nostaa eläkemaksun 30 prosenttiin, joka on täysin edesvastuutonta.

Suomen työeläkevarat ovat tuottaneet vuosina 1992-2022 keskimäärin nimellisesti 5,7 prosenttia ja reaalisesti 3,8 prosenttia vuodessa. Tälläkin menolla nuorilla ei todellakaan ole mitään huolta, sillä me boomerit emme elä enää 2050-luvulla, jolloin varojen muka pitäisi loppua. Maailmassa voi tietysti tapahtua mitä tahansa, kuten ydinsota, veden loppuminen, ilmaston lämpeneminen ja lajikadot, mutta Suomen eläkejärjestelmä kestää nämäkin! M O T

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
Projektipäällikkö Markku Silvenius: Etelä-Lahti sai uuden frisbeegolfradan OSBU-hankkeen avulla
Toimitilajohtaja Jouni Arola: Kaupunki on yrittänyt myydä Launeen päiväkotia
Kitaristi Pasi Vanhatalo: Perinteinen rockmeininki toimii aina
Vastaava kirjastonhoitaja Jenni Laine: Launeen kirjastosta voi olla ylpeä ja nyt on syytä juhlaan
Laulaja-lauluntekijä Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan myötä innostus musiikin säveltämiseen lisääntyi
Launeen kirjaston puolesta kerätään nimiä adressiin
Palveluohjaaja Helmi Keränen: Yhä nuoremmat käyttävät sähkötupakkaa Lahdessa
Toimittaja Maxim Fedorov: Viihteen avulla voi unohtaa sodan kauheudet Ukrainassa
Asukasaktiivi Katriina Pynnönen: Näkkimistön alueella aiotaan kaataa lasten leikkimetsä
Museojohtaja Tuulia Tuomi: Malvaan on tulossa näyttely kuvataiteilija Olavi Lanusta
Kuvataiteilija Anja Hiltunen: Maalaaminen on minulle intohimo
Muusikko Lipa Liukkonen: Tämä levy on suomalaisen miehen päiväkirja
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski: Uudet kaavat mahdollistavat lisää omakotitaloja sekä rivitaloja Renkomäkeen
Terveydensuojeluinsinööri Sami Niemelä: Syksyn myötä rotista on tullut enemmän ilmoituksia kaupungille
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Senioriväestöä houkutellaan sauvakävelylle vanhusten viikolla
Launeen kirjaston kohtalosta päätetään syksyn aikana
Kirjailija Markku Koski: Populismi on demokratian varjo
ARKISTO