Nuoret turhaan huolissaan eläkkeiden riittämättömyydestä

Viime aikoina mediassa on ollut täysin käsittämättömiä tarinoita ettei Suomen eläkejärjestelmä kestä enää nykynuorillemme? Osa nuorista pitää nykyistä järjestelmää jopa pyramidihuijauksena. Vuonna 2022 eläkevarat laskivat noin 16 miljardilla, koska työeläkeyhtiöt eivät osanneet sijoittaa yhteisiä varojamme oikein. Silti vuoden 2023 alussa eläkevaramme olivat huimat 243 miljardia euroa, josta kokoajan rahastoidaan enemmän kuin sieltä maksetaan eläkkeitä!

Naurettavinta on se työeläkeyhtiöiden väite, että itse maksamme eläkkeet katsotaan ikään kuin sosiaalietuuksiksi? Nämä sosiaalietuudet joutuvat outoon valoon, kun joku eläkeyhtiön ahne toimitusjohtaja saa tätä etuutta 80 000 kuukaudessa ja noin 750 000 pieneläkeläistä vain alle 1000 euroa kuukaudessa. Minä eläkeläisenä monen muun tavoin pidän tätä epätasa-arvoisena, jopa työeläkeyhtiöiden huijauksena?

Tarmo Pukkila, joka toimi sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtajana vuosina 1993-2009 väitti jo vuonna 2011 lehtikirjoituksessaan, että työeläkejärjestelmämme on ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa, koska yksityisille vakuutuslaitoksille on annettu merkittäviä sosiaaliturvan hoitotehtäviä. On todella uskomatonta, että sosiaaliturvaa koskevat päätökset tehdään hajautetuissa järjestelmissä yksityisissä vakuutuslaitoksissa. Miten näissä järjestelmissä voidaan taata tasapuolinen käsittely esimerkiksi työtapaturman kautta eläkkeelle siirtyville?

Muissakin Pohjoismaissa ja useimmissa sivistysvaltioissa, kuten Kanadassa on vain yksi eläkejärjestelmä, joka toimii loistavasti. Näissä kaikissa maissa on myös eläkekatto, joka ei anna mahdollisuutta maksaa älyttömiä summia kenellekään. Ruotsissa eläkekatto on 4120 euroa, Saksassa 6500 euroa ja Kanadassa 3180 euroa. Tätä yhden eläkeyhtiöjärjestelmän järjestelmää Suomen poliitikot eivät halua, koska suurin osa heistä saa näistä yhtiöistä vaalitukea, joka on puettu laittomiksi työhyvinvointipalkkioiksi, Suomen Finanssivalvonnan antamista huomautuksista huolimatta. Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että yhden eläkejärjestelmän
synergiaetu olisi jopa miljardi euroa! Hyvä kysymys onkin se, miksi tätä ei tehdä? Siksi, että
tällä järjestelyllä varmistetaan satoja ”hillotolppia” ahneille vakuutuspomoille ja entisille ”puoluerengeille”!

Miksi kukaan ei myöskään kysy, miksi ruotsalaiset maksavat vain 18 % eläkemaksua ja me 24,4 %, jota ollaan taas nostamassa? Siksi, että siellä ei esiinny rakenteellista korruptiota. Suomessa ei lahjota virkamiehiä, vaan meillä esiintyy valta-aseman väärinkäyttöä yksityisen tai jonkin ryhmä eduksi. Erityisesti tätä tapahtuu kuntatasolla ja sellaisissa elimissä, joissa päätetään kuka hoitaa aluerakentamista, kaavoitusta tai päättää vakuutusyhtiöiden asioista.

Tämä ”lobbaus” on tuttua jo vuosituhannen vaihteesta lähtien. Erkki Tuomioja on kertonut päiväkirjassaan, kuinka Varman varatoimitusjohtaja Markku Hyvärinen lupasi vaalitukea avoimesti hänelle, jos hän ryhtyisi Paavo Lipposen vastustajaksi. Todellinen ”lobbaus” hoidetaan Lapissa ”firmojen” majoilla ”hyvinvointivarojen” kädenpuristuksilla. Suomessa isot työeläkeyhtiöt eivät osaa sijoittaa eläkevarojamme oikein. Työeläkevakuuttajat maksavat vuosittain käsittämättömiä summia ulkomaille ja ulkopuolisille sijoitusyhtiöille jopa 1,2 miljardia vuodessa.

Nuorien kannattaisi pyrkiä muuttamaan nykyistä järjestelmää. Todennäköinen tulevaisuusskenaario eläkevaroista lähtee siitä olettamuksesta, että syntyvyys jatkuu heikolla tasolla edelleenkin Suomessa. Eläkevarojen sijoitustuotot jäävät vaisuiksi, koska inflaatiosta saattaa pysyä korkeana vielä pitkään. Mahdollisuutemme on lisääntyvä työperäinen maahanmuutto, jolla saisimme vakautta vanhustenhoitoon ja terveyspalveluihin. Poliitikot yrittävät nostaa eläkkeelle pääsyn 70 vuoteen lähiaikoina. Eläkeyhtiöt haluavat kerätä nuorilta enemmän rahaa ja haluavat nostaa eläkemaksun 30 prosenttiin, joka on täysin edesvastuutonta.

Suomen työeläkevarat ovat tuottaneet vuosina 1992-2022 keskimäärin nimellisesti 5,7 prosenttia ja reaalisesti 3,8 prosenttia vuodessa. Tälläkin menolla nuorilla ei todellakaan ole mitään huolta, sillä me boomerit emme elä enää 2050-luvulla, jolloin varojen muka pitäisi loppua. Maailmassa voi tietysti tapahtua mitä tahansa, kuten ydinsota, veden loppuminen, ilmaston lämpeneminen ja lajikadot, mutta Suomen eläkejärjestelmä kestää nämäkin! M O T

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Uusi uintikeskus ei saa viedä vanhan arvoa – Saksalan halli palvelee tavallisia lahtelaisia
Kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Strategiapaperi on sanahelinää ilman konkretiaa
Launeen keskuspuisto uudistuu askel kerrallaan
Vapaehtoistyöntekijä Veijo Vierumäki: Launeella seurakunnassa on hyvä henki – siitä on pidettävä kiinni
Omalähiö lomailee 20. – 26.10.
”Ajattelin vain tekeväni omaa juttuani” – palkittu leipuri kiittää uskollisia asiakkaitaan ja paikallista yhteisöä
Pysäköintipaikoista on pulaa Lahden rautatieaseman läheisyydessä
Launeen kirjasto sulkee ovensa – asemakaava etsii alueelle uutta suuntaa
Asukkaat ja kaupunki seuraavat rottatilannetta Launeella
Enkelipolku kutsuu kulkemaan – talkootyöllä on syntynyt rauhoittumisen reitti
Launeen kirjaston sulkeminen muuttaa Etelä-Lahden palveluita – kirjastoautolle iso rooli
Lahden kaupunginhallitus haki uusia näkökulmia kaupunkikehitykseen Tanskasta
Näyttelijä Petri Liski hyppää mukaan klassikkoon Kansallisteatterissa
Uusi laki helpottaa työrauhan ylläpitoa kouluissa
Lahtelaisrehtorin johdolla syntyi unelmaprojekti – Vaskivuoren nuoret soittivat Ultra Bra -yhtyeen musiikkia Helsingissä
Lahden Swingtownista musiikkibisneksen kansainvälisiin kuvioihin
Kuvanveistäjä Olavi Lanu teki taidetta arjessa, luonnossa ja sorakuopalla
Taisto Lehto: Taiteilija Olavi Lanun kipinä lasikuituun syttyi Salinkallion koulun teknisen työn luokassa
Launeen reittiuudistus tuo sujuvuutta – Uudet linjat 2 ja 32 käyttöön elokuussa
Rippipappi Riitta Särkiö: Rippikoulu puhuttelee edelleen – Se herättää ajatuksia ja yhdistää
ARKISTO