Martinpäivä

Tällä viikolla vietimme Martin päivää. Martti Luther syntyi 10. marraskuuta ja seuraavana päivänä hänet kastettiin. Kastepäivä oli pyhän Martin muistopäivä ja hänen mukaansa myös reformaattorimme Luther nimettiin. Monissa maissa vietetäänkin Martin päivää 11.11., mutta meillä Martti on almanakassa 10.11. Lutherin syntymän johdosta. Launeen seurakunnassa on jo pitkään vietetty Martin päivän lyhtykulkuetta. Tapa on suosittu Keski-Euroopassa (11.11.) ja pappimme Riitta Särkiö on sen sieltä tuonut meillekin.

Mutta kuka oli tämä pyhä Martti, jonka mukaan Luther sai nimensä? Hän oli 300-luvulla elänyt Unkarissa syntynyt roomalainen sotilas Martinus. Mm. Marttilan kunta on saanut nimensä hänen mukaansa. Ja Raision ja Marttilan vaakunoissa on hänen kuvansa. Vaakunoissa kuvataan sotilas, joka leikkaa miekallaan viittansa poikki. Vaikka hän oli sotilas, hänellä oli myös sydäntä ihmisten hädälle. Matkallaan hän kohtasi kylmettyneen kerjäläisen, jota hänen kävi sääli. Kun hänellä ei ollut tälle antaa muuta, hän leikkasi viittansa puolikkaan tuomaan miehelle lämpöä. Hän näki unen, jossa itse Kristus oli tuo hänen viittansa saanut. Martinus ymmärsi kokemansa tapahtumat Jumalan puhutteluksi ja tämän vaikutuksesta kääntyi kristityksi ja otti kasteen. Myöhemmin, vaikka oli luonteeltaan vaatimaton, hänestä tuli Toursin piispa. Siksi häntä kutsutaan Martinus Toursilaiseksi.

Martinpäivän lyhtykulkue tuo valoa ja lämpöä pimeään ja koleaan syksyyn. Lyhdyt ja kynttilät muistuttavat todellisesta valosta ja rakkaudesta, joka lämmittää. Martinpäivä nostaa esiin lähimmäisenrakkauden ja lähimmäisten auttamisen. Toisinaan se on heikomman puolelle asettumista tai apua tarvitsevan näkemistä. Hyvästä teosta, viitan jakamisesta, lähti liikkeelle prosessi, jossa itse Jumala kosketti ja puhutteli Marttia. Ehkäpä mekin voimme nähdä lähimmäisessä joskus Kristuksen kasvot.


Heikki Pelkonen
Kirkkoherra, Laune

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
ARKISTO