Oppimisikärajan nosto ei takaa tasokasta opetusta kaikille

Suomessa on kuntia liikaa, sillä valitettava tosiasia on, että alle 5000 asukasta ei ole tarpeeksi perus- ja yläkoulun pyörittämiseen. Suomessa on 42 kuntaa, joissa syntyi alle kymmenen lasta. Kuntia, joissa syntyi alle 20 lasta oli 99. Kuntia, joissa oli vain yksi peruskoulu oli viime vuonna 67 ja ilman lukioita oli 85 kuntaa.

Luvut puhuvat omaa korutonta kieltään.Syntyvyytemme on 1800-luvun nälkävuosien tasolla.Päättäjien on syytä heräillä keskustelemaan lapsikadon merkityksestä koko koulutusjärjestelmällemme heti. Sote-kulut ovat siirtymässä kunnille. Kuntien päätehtäväksi jää varhaiskasvatus ja perusopetus. Kun ei ole lapsia, ei tarvita älyttömiä määriä kuntiakaan. Kuntien välistä kouluyhteistyötä on pakko alkaa tekemään yli kuntarajojen. Vuosikymmenessä on kadonnut 700 vuosiluokkaa.

Kaikki hallitukset ovat leikanneet vuodesta 2011 lähtien koulutuksesta 2,3 miljardia, mikä on uskomaton ja täysin harkitsematon toimenpide, koska lama-aikanahan pitäisi varustautua nousukauteen ja koulutus katsotaan juuri tällaiseksi investoinniksi. Tässä tilanteessa ajetaan oppivelvollisuuden laajentamista kuin käärmettä pyssyyn. Tässä uudistuksessa halutaan taata mahdollisimman monelle toisen asteen oppimispaikka, mutta valitettava fakta on, että yli 10 prosenttia peruskoulun päättäneistä ei osaa lukea, kirjoittaa tai laskea niin hyvin, että he pärjäisivät toisen asteen koulutuksessa. Tässä tilanteessa on aivan sama pidennämmekö oppivelvollisuutta vai emme.

Perusopetus tarvitsee lisärahoitusta kipeästi, siksi oppimistuen on kohdistuttava juuri sinne. Tärkeimmässä asemassa ovat erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, joita on kyettävä auttamaan tässä ja nyt tilanteessa eikä vasta silloin kun edellytykset toisella astella ovat auttamattomattomasti jo menneet.

Oppivalvollisuuden laajentamisen ulottaminen 20 ikävuoteen on paha virhe! Maksuttomuutta ei tule ulottaa kuin täysi-ikäisyyteen. Tämä on poliittinen päätös, josta tulee helposti itse itseään ruokkiva automaatti. Peruskoulun lisärahoitus ei yksinkertaisesti ole riittävästi sisällä oppivelvollisuuden pidentämisessä.

Suomen lukiolaisten liitto ei kannata perusopetuksen laajentamista, mutta haluaisi toisesta asteesta maksuttoman. Entisenä erityisopettajana tiedän varmasti, että turha istuminen turhauttaa ja paras keino mielestäni olisi oppisopimuskoulutuksen ulottaminen laajemmalle. Tässä tilanteessa vuotuinen 300-400 miljoonan jatkuva kuluerä voi saavutettuun hyötyyn nähden jäädä vähäiseksi. Muutakin järkevämpää käyttöä rahoille olisi varmasti?

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Perussuomalaisten kannatus kasvoi huomattavasti Lahdessa, vanhat puolueet menettivät valtuustopaikkoja
Nuorille on kustannettava ehkäisy yhteiskunnan varoista
Tutkija Ilkka Jokipii: Täsmällisiä muistiinpanoja ei ehditty tekemään Hennalan vankileirillä
Harri Koski: Saunalautta on merimiehen kesämökki
Markku Karjula: Lahden vahvuutena on se, että täällä on tapahtumia ympäri vuoden
Puheenjohtaja Marju Markkanen: Lahteen on tehtävä liikuntastrategia ja sen laatimistyössä on oltava poikkihallinnollinen edustus
Ex-kaupunginvaltuutetut Heikki Laine ja Onerva Vartiainen: Asioihin pitää perehtyä huolellisesti ennen kuin niistä päätetään
Hannu Salminen: Kulttuurin rahoitus tulee saada kokonaisuudessaan valtion budjettiin
Maisema-arkkitehti Maria Silvast: Renkomäen sorakuoppa-aluetta maisemoidaan virkistyskäyttöön
Kuntavaaliehdokkaita on koulutettu ja rekrytoitu lisää tauon aikana
Francis McCarron: Eteläisen kehätien valmistuminen etuajassa on iso onnistuminen
Varhaiskasvatuspolitiikkaa on jakanut sivistyslautakuntaa koko vaalikauden ajan
Kaupunginhortonomi Viivi Tasso: Kirsikkapuut tekevät kauniin kukkakatoksen puistoon
Pontus Söderblom ja Petri Honkanen: Uudet ja vaihtoehtoiset ryhmät sanovat asiat suoraan
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hilden: Puheenjohtajakausi piti olla aivan erilainen
RKP:n Pia Tyyskä: Tuomme avoimen, kunnioittavan ja yhteistyötä painottavan politiikan Lahteen
SDP:n Pekka Komu: Sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava laadukkaita, oikea-aikaisia ja vaikuttavia
Kokoomuksen Hannu Mänty: Talousasioihin on keskityttävä paremmin tulevalla vaalikaudella Lahdessa
Perussuomalaisten Tuomas Sorsa: Seuraavalla valtuustokaudella kaupungin taloutta pitää tasapainottaa ja työllisyyttä parantaa
Juha Tapiola Vihreät: Tavoitteena on pitää kiinni Lahden kunnianhimoisesta hiilineutraaliustavoitteesta
ARKISTO