Suomessa on kuntia liikaa, sillä valitettava tosiasia on, että alle 5000 asukasta ei ole tarpeeksi perus- ja yläkoulun pyörittämiseen. Suomessa on 42 kuntaa, joissa syntyi alle kymmenen lasta. Kuntia, joissa syntyi alle 20 lasta oli 99. Kuntia, joissa oli vain yksi peruskoulu oli viime vuonna 67 ja ilman lukioita oli 85 kuntaa.
Luvut puhuvat omaa korutonta kieltään.Syntyvyytemme on 1800-luvun nälkävuosien tasolla.Päättäjien on syytä heräillä keskustelemaan lapsikadon merkityksestä koko koulutusjärjestelmällemme heti. Sote-kulut ovat siirtymässä kunnille. Kuntien päätehtäväksi jää varhaiskasvatus ja perusopetus. Kun ei ole lapsia, ei tarvita älyttömiä määriä kuntiakaan. Kuntien välistä kouluyhteistyötä on pakko alkaa tekemään yli kuntarajojen. Vuosikymmenessä on kadonnut 700 vuosiluokkaa.
Kaikki hallitukset ovat leikanneet vuodesta 2011 lähtien koulutuksesta 2,3 miljardia, mikä on uskomaton ja täysin harkitsematon toimenpide, koska lama-aikanahan pitäisi varustautua nousukauteen ja koulutus katsotaan juuri tällaiseksi investoinniksi. Tässä tilanteessa ajetaan oppivelvollisuuden laajentamista kuin käärmettä pyssyyn. Tässä uudistuksessa halutaan taata mahdollisimman monelle toisen asteen oppimispaikka, mutta valitettava fakta on, että yli 10 prosenttia peruskoulun päättäneistä ei osaa lukea, kirjoittaa tai laskea niin hyvin, että he pärjäisivät toisen asteen koulutuksessa. Tässä tilanteessa on aivan sama pidennämmekö oppivelvollisuutta vai emme.
Perusopetus tarvitsee lisärahoitusta kipeästi, siksi oppimistuen on kohdistuttava juuri sinne. Tärkeimmässä asemassa ovat erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, joita on kyettävä auttamaan tässä ja nyt tilanteessa eikä vasta silloin kun edellytykset toisella astella ovat auttamattomattomasti jo menneet.
Oppivalvollisuuden laajentamisen ulottaminen 20 ikävuoteen on paha virhe! Maksuttomuutta ei tule ulottaa kuin täysi-ikäisyyteen. Tämä on poliittinen päätös, josta tulee helposti itse itseään ruokkiva automaatti. Peruskoulun lisärahoitus ei yksinkertaisesti ole riittävästi sisällä oppivelvollisuuden pidentämisessä.
Suomen lukiolaisten liitto ei kannata perusopetuksen laajentamista, mutta haluaisi toisesta asteesta maksuttoman. Entisenä erityisopettajana tiedän varmasti, että turha istuminen turhauttaa ja paras keino mielestäni olisi oppisopimuskoulutuksen ulottaminen laajemmalle. Tässä tilanteessa vuotuinen 300-400 miljoonan jatkuva kuluerä voi saavutettuun hyötyyn nähden jäädä vähäiseksi. Muutakin järkevämpää käyttöä rahoille olisi varmasti?
Juhani Melanen