Onko sota muovia ja ilmastonmuutosta vastaan jo hävitty?

Ilmastopäivänä kaikki kynnelle kykenevät poliitikot, toimittajat ja vihreät tulivat poteroistaan ja julisitivat ja liputtivat ilmastonmuutoksen hidastamisen puolesta sellaisella volyymilla, että moista en ollut ennen nähnyt Suomessa, muusta maailman ja sen johtajista puhumattakaan!

Seuraavana päivänä uho oli jo laantunut ja nyt viikon kuluttua loppunut tyystin. Nyt Suomen valtion rahoilla rikastunut maalaisliittolainen yrittäjä (lue pimittäjä) Sipilä, käy rohkeasti taistoon Suomen historian muka tärkeimmän asian puolesta eli työntekijän erottamisoikeuden puolesta ja vetää siihen mukaansa tyhmät hallituksen kansanedustajat. Asian naurettavaa tärkeyttä on kritisoinut juristi Timo Laatunen älykkäästi ja vastaan on iskenyt entinen demari Nukku-Matti Vartiainen, joka on muuttunut kokoomukseen siirryttyään ääriliberaaliksi torveksi. Odotan mielenkiinnolla kuinka kaikki päättyy. Mutta varmaa on, että kaikki laitetaan peliin kummallakin puolella. Oppositiolle ja ammattiyhdistykselle tämä on kohtalon kysymys. Älykkäämpi väistää? Mutta kuka?

Viime aikoina pysäyttävät kuvat somessa ja lehdistössä valtamerten muovipyörteistä ja muoviroskaan kuolevista eläimistä ovat saaneet ”poliitikot” ympäri maailmaa julistamaan sodan mikromuovia vastaan. Huoli on näkyvä, mutta kuinka vaarallisesta ilmiöstä on kysymys? Muovi on hyvä vihollinen poliitikoille, koska maailman meret ovat yhteistä omaisuuttamme ja todellisia ruoka-aittoja.

Kemistien kielellä muovi on ”inerttiä” eli reagoimatonta. Kemiallisen pysyvyyden ikävä kääntöpuoli on se, että tarpeettomaksi tultuaan se ei häviä ja jää muistuttamaan olemassaolostaan. Tässä taistelussa muovikassien kulutuksen vähentäminen ei riitä! Muovijätteestä on tullut näkymättömyytensä takia uusi ja pelottava ympäristömyrkkyihin rinnastettava pahis. Ikävintä tässä asiassa on todellisen ja luotettavan ns. kovan datan puute? THL:n tutkimusprofessori Hannu Kiviranta peräänkuuluttaa puolueetonta tutkimusta juuri tästä ihmisille vahingoittavien mikromuovien vaikutuksesta.

Jokainen tietää, että tarvitsisimme TÄNÄÄN neljä maapalloa, jotta kykenisimme hankkimaan Intian ja Afrikan asukkaille samanlaisen elintason kuin meillä esim. Suomessa! Varmaa on, että lasten lapsemme joutuvat 2100- luvulla kohtaamaan nämä meidän laiminlyömämme ympäristöongelmat. Ukki, perkele! Mikset tehnyt mitään? Niinpä Titanickin kansituoleilla on kuitenkin kiva istua vai onko?

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Lahti-oppaat juhlivat 50-vuotista taivaltaan – Kesä on täynnä kierroksia ja uusia tarinoita
Toni Putula: Lahti on edelleen Suomen johtava ympäristökaupunki
Kimi Uosukainen: Luottamuspaikkajaosta saavutettu sopu kuvastaa lahtelaisten puolueiden halua sopia yhteisistä asioista
Ohjaaja Arthur Franck: Helsinki Effect on dokumentti, joka syntyi uuden uhan varjossa
Pekka Räty: Aina kun tulen Lahteen, tuntuu kuin tulisin kotiin
Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
ARKISTO