Hallituksen velanotto

Kuntavaalien jälkeen olisi odottanut hallitukselta jotain mikä tukisi kuntia ja auttaisi investoinneissa. Toisin kävi.

Hallituksen on turha enää puhua Marinin hallituksen holtittomasta velkaantumisesta, kun se itse on kaavaillut jälleen jättimäiset veroalennukset velkarahalla.

On kohtuutonta väittää, että velan otto olisi ollut aiemmin vastuutonta, mutta nyt perusteltua, kun kyse on omista poliittisista prioriteeteista. Velalla maksetut veronkevennykset palvelevat ennen kaikkea suurituloisia ja suuryrityksiä – eivät tavallista kansalaista.

Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen on jälleen uusi keino heikentää koulutuksen resursseja, vaikka koulutuksen piti olla erityisessä suojeluksessa. Kunnilla on entistä vähemmän rahaa käyttää perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen. Koska koulutus on kuntien suurin yksittäinen menoerä, kohdistuvat leikkaukset vääjäämättä juuri siihen.

Korkeakoulutuksesta leikataan 120 miljoonaa euroa vuoteen 2028 mennessä. Samaan aikaan pitäisi lisätä aloituspaikkoja?

Samaan aikaan hallitus päättää keventää suurituloisten verotusta 335 miljoonalla eurolla ja laskea yhteisöverokantaa, joka on jo valmiiksi EU:n keskitasoa matalampi. Tavallisen palkansaajan tai pienituloisen arkeen nämä toimet eivät tuo merkittävää helpotusta. Suomi ei nouse sillä, että varakkaimmat palkitaan ja julkisia palveluita ajetaan alas.

Myös ay-liittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto on suora pyrkimys heikentää työntekijöiden järjestäytymistä.

Tämä ei ole pieni yksityiskohta, vaan osa laajempaa linjaa, jossa työnantajan valtaa lisätään ja työntekijän ääntä pyritään vaimentamaan.

Suomi olisi tarvinnut nyt kertaluotoisen suuren miljardiluokan panostuksen, jolla kunnat ja alueet olisivat voineet rakentaa myös välttämätöntä infraa ja olosuhteita. Eli kansallisen ohjelman.

Tämä olisi voinut auttaa lahtelaisiakin päättäjiä linjaamaan esimerkiksi maauimalan tärkeydestä ympärivuotisen urheilukeskuksen tärkeänä osana. Maauimalan tarinassa sulkeutuu ja selkeytyy lahtelainen liikuntapaikkarakentamisen ympyrä kaikilla mausteilla. Kokonaissuunnitelmaa on työstetty jo 10 vuotta urheilukeskuksen kehittämiseksi ja nyt sanotaan, että aika loppui, kun ei ole suunniteltu ajoissa.

Toivottavasti joku perustelee vielä kunnolla rullahiihtoharrastajien ja asfaltin tarpeet Geopark-maisemaan Salpausselälle. Lenkkarit jalkaan kesällä ja antakaa lahtelaisille sitä mitä ne haluavat.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Lasten valitsema Mini-Lahti uudistaa Launeen liikennekaupungin
Taina Heininen-Reimi haluaa kehittää Renkomäkeä yhdessä asukkaiden kanssa
Vaahterakatu 4 täytti 50 vuotta – “Täältä ei lähdetä pois kuin Levolle”
Kirsikkapuistosta tuli lahtelaisten kevään juhlapaikka
Omalähiö muutti uusiin tiloihin – Lähes 50 vuotta vanhat juuret kulkivat mukana
Lahden musiikkiopistoon alkaa uusi musiikkiteatterikoulutus lapsille ja nuorille
Tyhjä kalenteri ei toteutunut – Matti Röngän eläkepäivät täyttyivät tekemisestä
Katusovittelu auttaa nuoria Lahdessa – Riitoihin puututaan nopeasti
Uusi palloiluhalli nousemassa Nikkilään – “lapsille ja nuorille lisää liikkumisen paikkoja”
Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
ARKISTO