Suomen eläkevakuutushuijaus ja ”kaiken kupla”

Tein toissa viikolla kirjoittaessani ”tahallisen” virheen , kun kerroin eläkevakuutusyhtiöden sijoitusomaisuusrahastojen olevan 334 miljardia. Todellinen määrä on 234 miljardia! Tämän tein siksi, että ihmisillä ei oikein ole minkäänlaista tajua paljonko miljardi on? Siis vielä kerran se on 1000 miljoonaa. Se on niin käsittämätön summa rahaa, että eihän sitä oikein kukaan tajua? Tein siis
100 miljardin virheen! Tätä ei kuitenkaan kukaan huomannut tai en nähnyt, että joku olisi halunnut korjata asian. Miksi? Esimerkki lienee paikallaan. Summa on kaksi kertaa Suomen valtion vuoden budjetti. Siksi tavallinen Matti Meikäläinen ei tajua tai hahmota näitä suuruusmääriä ja tässä tapauksessa sitä, kuinka suuria ja käsittämättömiä summia eläkevakuutusyhtiöt hallinnoivat.

Eläkevakuutusyhtiöt ovat pelotelleet poliitikot hiljaisiksi, koska ne jakavat suuria summia vaaliavustuksia puolueille ja suuryrityksille arviolta 350 miljoonaa euroa. Nämä oli naamioitu muka työhyvinvointi- ja asiakaspalveluiksi. Finanssivalvonta on antanut tästä yhtiöille viimeisen varoituksen. Tämä laittomuus on nyt Lahdessa johtanut poliisitutkintaan. Nyt eläkeyhtiöiden jakamat rahat on naamioitu työttömyysriskien hallinnaksi. Suomessa on 500 000 pieneläkeläistä, jotka kituvat köyhyysrajalla ja joita ei huomioida mitenkään. Tämä on räikeässä ristiriidassa viiden suurimman eläkevakuutusyhtiöiden johtajien yli miljoonan euron vuosipalkkioiden kanssa!

Mutta nämäkin puuhastelut ovat ”peanuts” eli olemattomia pähkinöitä kun puhutaan käsitteestä ”kaiken kupla”. Kuulin käsitteestä ensimmäisen kerran noin viisi vuotta sitten. Mutta tajusin asian vasta luettuani tänä kesänä markkinastrategi Graham Summersin kirjan ”The Everything Bubble – The Endgame for Central Bank Policy”. Tässä teoksessa Summers kertoo tosiasioita USA:n tavasta
hoitaa rahamarkkinoita. Kaksi vuosikymmentä Yhdysvallat on ratkonut jokaisen rahakuplan pumppaamalla ja puhaltamalla tilalle entistä suuremman määrän helikopterirahaa eli uuden kuplan. Näitä olivat vuoden 2000 teknologiakupla, vuoden 2008 asuntokupla ja nyt paisutettu uskomaton valtionlainakupla. Täytyy pitää mielessä, että nämä samat rahan puhaltamiset markkinoille liittyvät EU: hun ja sitä kautta Suomeen, joka nappasi koronarahaa sieltä 3,2 miljonaa euroa ja maksaa takaisin 7 miljoonaa euroa.

Summerin mukaan valtioiden lainapaperit ovat rahoitusjärjestelmän kivijalka, joten niiden kupla on johtanut kuplaan kaikkialla. Kyse on siis eränlaisesta keskuspankkivetoisen talouden päätepisteestä. Summersin mukaan ”kaiken kuplan” puhkeaminen saa vuoden 2008 maailman finanssikriisin näyttämään piknikiltä.

Tätä kaikkea kannattaa katsoa seuraavasta lähtökohdasta: koko maailman velanmäärä oli viime vuoden lopussa arviolta noin 300 000 miljardia dollaria ja se on kasvanut noin kolmanneksella vuodessa. Veroparatiiseissa makaa laiskaa rahaa arviolta 2500 miljardia, josta suomalaistakin veronkiertorahaa 5 miljardia. Pelkällä Tobin verolla valtiot hyötyisivät 1000 miljardia. Miksi mitään
ei tehdä kansallisvaltioiden toimesta?

Tässä taustat: Sijoittajien näkökulmasta kupla on muodostunut seuraavasti: alhainen korkopolitiikka ja keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka ovat johtaneet turvallisten sijoituskohteiden tuoton katoamiseen. Pankkitalletusten ja turvallisten valtionlainasijoittajien tuotot vajosivat nollan tuntumaan tai jopa negatiivisiksi. Siksi sijoittajat lähtivätt hakemaan sijoituksia muualta. Ensin ruuhkaa alkoi syntyä suhteellisen turvallisina pidetyistä kiinteistösijoituksista ja hyvien luottoluokitusten saaneiden yritysten lainapapereista. Kun niiden tuotot alkoivat ehtyä ruuhkan takia, tuottojen metsästys laajeni riskialttiimpiin kohteisiin osakkeisiin ja roskalainoihin.

Englanniksi ilmiö tunnetaan nimeltä ”hunt for yield”! Kaikki alkoi tuntua kalliilta. Nyt tämä kupla on mielenkiintoisessa vaiheessa ja saattaa voida paksummin kuin koskaan? Juuri parhaillaan osakekurssit ovat tehtailleet viime viikkoina huimia tuloksia. Meidän Solidiummekin kurssi nousi 45 %! Asuntomarkkinat kuumenivat huimasti taas joka puolella. Virtuaalivaluutat voivat hyvin. Raaka-aineiden hinnat nousevat ja ympäristöteknologiaan panostetaan. Jos siis ”kaiken kupla” on olemassa, miksi se ei puhkea? Siksi, että sen puhkeamiseksi tehtäisiin ihan mitä vain. Tärkein kysymys onkin; Kuinka kauan keskuspankit voivat ostaa valtionlainapapereita?

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

2 thoughts on “Suomen eläkevakuutushuijaus ja ”kaiken kupla”

  1. Eli mielestäsi pieneläkeläisten oma vastuu pienestä eläkkeestään pitää ulkoistaa nykyisten maksajien taakaksi? Niillä nykyisillä pieneläkeläisillä oli koko työuransa aikaa vaikuttaa omaan eläketasoonsa, merkittävästi nykyistä paremmilla ehdoilla, ja ne tekivät silti oman ratkaisunsa olla parantamatta eläketasoaan. Lisäksi suuret ikäluokat kusi lapsiensa muroihin kunnolla antamalla itselleen matalan eläkeiän, loppuvuosien turbokertoimet eläkkeen määrään ja varmistamalla, että seuraavat sukupolvet saa maksaa kaiken töhöilyn.

    Suuret ikäluokat eivät, romanttisesta muistelusta huolimatta, jälleenrakentaneet tätä maata. Vaan makasivat vaipoissa kun aiempi sukupolvi teki sen. Eli minkäänlaista kunniavelkaa nuoremmilla ei ole. Vanhat jäärät laskee eläkevaroja siten, että eläkejärjestelmä riittää juuri ja juuri kattamaan heidän omat eläkkeensä ja vitut nuoremmista. Tai siitä että vuonna 2050 olisi edes jonkinlaisia riskiä kattavia eläkevaroja jäljellä.

    .

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
Projektipäällikkö Markku Silvenius: Etelä-Lahti sai uuden frisbeegolfradan OSBU-hankkeen avulla
Toimitilajohtaja Jouni Arola: Kaupunki on yrittänyt myydä Launeen päiväkotia
Kitaristi Pasi Vanhatalo: Perinteinen rockmeininki toimii aina
Vastaava kirjastonhoitaja Jenni Laine: Launeen kirjastosta voi olla ylpeä ja nyt on syytä juhlaan
Laulaja-lauluntekijä Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan myötä innostus musiikin säveltämiseen lisääntyi
Launeen kirjaston puolesta kerätään nimiä adressiin
Palveluohjaaja Helmi Keränen: Yhä nuoremmat käyttävät sähkötupakkaa Lahdessa
Toimittaja Maxim Fedorov: Viihteen avulla voi unohtaa sodan kauheudet Ukrainassa
Asukasaktiivi Katriina Pynnönen: Näkkimistön alueella aiotaan kaataa lasten leikkimetsä
Museojohtaja Tuulia Tuomi: Malvaan on tulossa näyttely kuvataiteilija Olavi Lanusta
Kuvataiteilija Anja Hiltunen: Maalaaminen on minulle intohimo
Muusikko Lipa Liukkonen: Tämä levy on suomalaisen miehen päiväkirja
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski: Uudet kaavat mahdollistavat lisää omakotitaloja sekä rivitaloja Renkomäkeen
Terveydensuojeluinsinööri Sami Niemelä: Syksyn myötä rotista on tullut enemmän ilmoituksia kaupungille
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Senioriväestöä houkutellaan sauvakävelylle vanhusten viikolla
Launeen kirjaston kohtalosta päätetään syksyn aikana
ARKISTO