Suomi poika orpona Itämerellä
Venäjä on siirtänyt ja työntänyt puolustuksensa taas Itämerelle. Kaasuputken valmistuminen on sille vain muodollinen peruste sille, että Venäjän ilmavoimat uudistaa koko konekantansa lähitulevaisuudessa. Entinen puolustusministeri Sergei Ivanov on oikeassa siinä, että nykysodat
ovat ensisijaisesti ilmasotia. Nykyinen puolustusministeri Anatoli Serdjukov toteuttaa perinpohjaisen asejärjestelmien uudistusohjelman vuoteen 2020 mennessä. Hinta on joka suhteessa uskomaton. Euroina, se on vaihtokurssista riippuen 502-577 miljoonaa euroa. Jos Venäjän
federaatio toteuttaa sen se tarkoittaa , että ohjelman mukaan valmistetaan noin 1500 uutta taistelulentokonetta,
400 uutta taisteluhelikopteria ja osapuilleen 200 uutta ilmatorjuntajärjestelmää. Mihin se tarvitsee näitä asejärjestelmiä turvallisimmalla rajallaan Suomen itärajalla?
Syykin on yksinkertainen. Venäjä haluaa varmistaa, että Itämerestä ei tule Naton sisämerta. Se haluaa luoda uskottavuutta ja ylläpitää suurvalta statusta. Arsenaalia lisätään kuin oikeaan sotaan valmistautuessa. Laivastolle hankitaan 15 uutta fregattia, neljä uutta helikopteritukialusta, 35 korvettia ja kaksi uudentyypistä lentotukialusta. Nykyisillä öljytuloilla tämä on jopa mahdollista. Tämän vuoden puolustusbudjetti on 38,2 miljardia euroa. Venäjällä on huippunykyaikainen häivehävittäjä Sukhoi T-150, jota valmistetaan ensi vuonna 10 kappaleen erä. Onneksi kehitystyö on kärsinyt teknisistä vaikeuksista. Uusi läntinen sotilaspiiri huolehtii Pietarin esikunnasta Kaliningardin puolustuksesta.
Suomen kiinteät rannikkotykistöpatterit ovat menettäneet merkityksensä. Suomen ilmavoimien 62 hornettia kykenevät ylläpitämään jonkinlaista puolustusta arviolta neljä päivää, jonka jälkeen suorituskykymme laskee dramaattisesti. Venäjän kannalta Naton laajeneminen Baltiaan ja Puolaan on suuren luokan kysymys. Luoteis-Venäjää uhkaa myös Norja .
Jokainen ajatteleva Suomen armeijan käynyt upseeri ymmärtää, että eteenpäin työnnetty aktiivisen
puolustuksen oppi sopii erittäin huonosti Venäjän puolustusopillisiin doktriineihin. Kyllä ne on tarkoitettu nopeaan hyökkäystaisteluun. Nyt venäjän maahanlaskujoukoissa on neljä divisioonaa. joissa kussakin on kaksi laskuvarjorykmenttiä eli ilmarynnäkkörykmenttiä. Pietarissa esikuntaa pitävän läntisen strategisten johtokeskusten alaisuudessa näistä joukoista on kolme maahanlaskudivisioonaa eli spetsnaz -valioprikaatia.
Suomea lähinnä on Pihkovan 76. maahanlaskudivisioona.
Varsinainen kysymykseni kuuluukin pitäisikö meidän olla huolissamme tästä kehityksestä? Mielestäni pitäisi, mutta miksi oma tiedustelupäällikkömme uskoo, että Venäjä sortuu korruptioon ja varkauksiin ihan lähivuosina. Objektiivista keskustelua ainakin tarvitaan välittömästi.
Jussi Melanen
lähteet: Puolustusvaliokunnan mietinnöt 3-6; 2011