Turvaverkkojen pitää toimia

Koronasta on puhuttu globaalina terveys- ja talouskriisinä, mutta tässä pandemiassa kyse on mitä suuremmassa määrin myös sosiaalisesta kriisistä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa koronaviruksen leviäminen on nostanut pintaan maata jakavan eriarvoisuuden. Siellä kehotus pysyä poissa töistä flunssaoireiden ilmaannuttua on neuvo, jota isolla osalla varsinkaan värillisestä väestöstä ei ole varaa noudattaa. Heillä palkallisia sairaslomapäiviä on vain vähän tai niitä ei ole ollenkaan, jolloin poissaoloajan palkan menetys johtaisi väistämättä taloudelliseen ahdinkoon.

Suomessa yhteiskunnan turvaverkot kannattelevat paremmin. Silti meilläkin pandemian aiheuttama poikkeustilanne on aiheuttanut kodeissa huolta toimeentulosta, perhesuhteista ja arjessa selviytymisestä. Samalla sosiaalihuollon ja -palvelujen merkitys on tunnistettu ihmisten selviytymisen kannalta oleelliseksi.

Jo nyt on huomattu, että osa avun tarpeessa olevista on jäänyt piiloon koronasta johtuneen poikkeustilanteen takia. Perheen normaalit tukiverkostot ja sosiaaliset aktiviteetit ovat olleet poissa käytössä, jolloin elämänpiirit ovat kapeutuneet. Perheet ovat kohdanneet monenlaisia ongelmia, kuten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa, päihde- ja mielenterveysongelmien kasautumista sekä huoltajuuskysymyksiin liittyvien pulmien kärjistymistä. Lisäksi perheet ovat tartuntariskin takia oma-aloitteisesti peruneet monia tukipalveluita. Tämä on joissakin perheissä tarkoittanut sitä, ettei apua ole haettu edes tilanteissa, joissa sitä olisi kipeästi tarvittu. Merkkejä tästä ovat esimerkiksi lastensuojeluilmoitusten määrän supistuminen ja poliisien kotihälytysten määrän kasvu.

Pienet tuen tarpeet voivat poikkeustilanteen kestäessä kumuloitua isoiksi palvelutarpeiksi. Siksi huoli avuntarpeen havaitsematta jäämisestä on tällä hetkellä suurempi kuin huoli palvelujen riittävyydestä. Tuen tarpeiden tunnistamiseen tuleekin kiinnittää nyt erityistä huomiota, jotta ennen poikkeustilannetta arjesta juuri ja juuri selvinneet tunnistetaan ja heille pystytään turvaamaan riittävä tuki. Varsinkin haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja perheiden kohdalla sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetussektorin yhteistoiminta on välttämätöntä. Yhteistyöhön tulisi kiinnittää myös järjestöjen osaaminen. Perhe- ja parisuhdetyötä, matalan kynnyksen mielenterveystyötä sekä päihdehuollon ja lähisuhdeväkivallan palveluita on oltava saatavilla kaikille.

Lahtelaisena valtuutettuna olen aktiivisesti ottanut kantaa esimerkiksi päihdepalveluiden parantamiseksi ja tehostamiseksi sekä nuorten syrjäytymiseen. Samaan aiheeseen on kiinnittänyt huomiota myös poliisijohto Hämeessä. Asioista pitää puhua niiden oikeilla nimillä ja kuunnella ihmisiä, jotka todella tietävät missä kentällä ja kadulla mennään.  Jokainen ihminen on tärkeä, jokaiselle pitää löytyä se omasta näkökulmasta paras hoitopolku eikä lähetteiden saaminen voi kestää viikkoja. Tätä työtä en jätä kesken, vaan tulemme yhdessä Marju Markkasen ja muiden kanssa jatkamaan keskustelua niin kauan, että jokainen saa sen turvaverkon minkä hyvinvointivaltiossa ansaitsee. 

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Laulaja-lauluntekijä Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan myötä innostus musiikin säveltämiseen lisääntyi
Launeen kirjaston puolesta kerätään nimiä adressiin
Palveluohjaaja Helmi Keränen: Yhä nuoremmat käyttävät sähkötupakkaa Lahdessa
Toimittaja Maxim Fedorov: Viihteen avulla voi unohtaa sodan kauheudet Ukrainassa
Asukasaktiivi Katriina Pynnönen: Näkkimistön alueella aiotaan kaataa lasten leikkimetsä
Museojohtaja Tuulia Tuomi: Malvaan on tulossa näyttely kuvataiteilija Olavi Lanusta
Kuvataiteilija Anja Hiltunen: Maalaaminen on minulle intohimo
Muusikko Lipa Liukkonen: Tämä levy on suomalaisen miehen päiväkirja
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski: Uudet kaavat mahdollistavat lisää omakotitaloja sekä rivitaloja Renkomäkeen
Terveydensuojeluinsinööri Sami Niemelä: Syksyn myötä rotista on tullut enemmän ilmoituksia kaupungille
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Senioriväestöä houkutellaan sauvakävelylle vanhusten viikolla
Launeen kirjaston kohtalosta päätetään syksyn aikana
Kirjailija Markku Koski: Populismi on demokratian varjo
Kirjailija Kalle Veirto: Säilytetään edes pieni pala hyvinvointiyhteiskunnan kulta-aikaa Launeella
Virve Jämsen: Kieliohjelman kaventaminen vaatii sivistyslautakunnan erillisen päätöksen
Yrittäjä Ville Järvinen: Iän myötä harrastuksista ovat vähentyneet vauhti ja riskit
Saksala-Seura vastustaa periaatepäätöksestä lakkauttaa Saksalan uimahalli vuonna 2028, kerää nimiä kansalaisadressiin
Liikuntapalvelupäällikkö Markku Ahokas: Patomäessä pelataan jalkapalloa ensi kesänä
Joukkoliikennepäällikkö Lauri Jokinen: Yhteydet Jokimaalle paranevat, kun Lempi-linjat aloittivat liikennöinnin
Puheenjohtaja Timo Vento: Maanpuolustustyö kiinnostaa kansalaisia yhä enemmän
ARKISTO