Eduskunnassa keskusteltiin keskiviikkona oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjeteista. Perussuomalaiset, Kokoomus, Kristilliset ja Liike Nyt esittelivät omat vaihtoehtonsa vuoden 2021 valtion tulo- ja menoarvioksi. Koronakriisin hoito jäi tässä sivurooliin ja aiheesta. Marinin hallitus sai tunnustusta kriisin hoidosta. Parasta kriisin hoitoa myös talouden näkökulmasta on epidemian hallitseminen. Yksinäisyys, syrjäytyminen ja mielenterveysongelmat ovat suuri haaste eikä syksyn ja talven pimeys sitä ainakaan paranna. Yksi avainkysymys koronakriisin keskellä on, miten pidämme kaikki mukana ja mistä syntyy kestävä kasvu eli työpaikat ja toimeentulo? Tähän työhön tarvitaan meitä kaikkia, mutta hallitukselle on erittäin, että Kestävän Kasvun Ohjelma eli elvytyspakettimme vuosille 2021- 2023 on niin vaikuttava ja tuloksellinen, että tavoitteisiin päästään. Työpaikat ja toimeentulo pitää pystyä turvamaan, mutta ilman uuden rakentamisesta se ei onnistu.
Kokoomus on onnistunut tekemään vaihtoehtobudjetin, joka on opiskelijoille ja köyhille kova. Rahat jaetaan ennen kaikkea kahdelle ylemmälle tulokymmenykselle. Velkaa tulee silti jokseenkin yhtä paljon kuin hallituksen talousarvioesityksessä. Eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan kokoomus ottaisi opiskelijalta keskimäärin 182 euroa pois. Pitkäaikaistyöttömiä kokoomus kurittaisi vielä rankemmalla kädellä leikaten heiltä 233 euroa. Onkin pakko kysyä, uskooko kokoomus ihmisten olevan pitkäaikasityöttöminä omasta tahdostaan tai laiskuudesta? Vastauksena tähän siteeraan OECD:n raporttia, jonka mukaan Suomessa suurimmat työllistymisen esteet ovat terveysongelmat ja sopivien työmahdollisuuksien puute eivät suuret sosiaalietuudet.
Kokoomus myös väittää, että heidän vaihtoehdossaan uutta velkaa tarvitaan 1005 miljoonaa euroa vähemmän. Kun luvusta poistetaan jo viime vuonna epäuskottavaksi todettu ikääntyneiden kotitalousvähennyksen kasvattamisesta saatu 330 miljoonan säästö ja eläkerahastoista työttömiltä takavarikoitu 850 miljoonaa ei heidän vaihtoehdossaan julkinen talous kohene lainkaan. Kokoomuksen mukaan heidän vaihtoehtobudjettinsa sisältää ”todennetut keinot 120 000 uuden työllisen saamiseksi, mutta eduskunnan tietopalvelun laskelmissa niistä on todennettu vain 18 000 lisätyöllistä. Toinen kokoomuksen keino on paikallinen sopiminen, jolle ei ole voitu tutkimuksissa todentaa merkittävää työllisyysvaikutusta. Esimerkiksi valtiovarainministeriö ei esitä paikallisen sopimisen lisäämistä puhuttaessa niin sanotuista päätösperustaisesta työllisten määrän lisäämisestä.
Perussuomalaiset esittää vaihtoehtobudjetissaan 120 miljoonan euron vähennystä ympäristöministeriön henkilöstö- ja muihin kuluihin. Kyseisen ministeriön toimintamenot (sisältäen henkilöstökulut) ovat ensi vuoden noin 35 miljoonaa euroa. Perussuomalaisten esitys tarkoittaisi koko siis ympäristöministeriön lakkauttamista, minkä jälkeen leikattavaa jäisi vielä paljon leikattavaa muilta momenteilta.
Ympäristöministeriön budjetti on kokonaisuudessaan vajaa 303 miljoonaa euroa eli leikkaus veisi yli 1/3 koko ministeriön budjetista pois. Perussuomalaiset voisivatkin kertoa, haluavatko he todella lakkauttaa Itämeren ja vesistöjen suojelu (18 miljoonaa), Metsähallituksen luontopalvelut eli muun muassa retkeilyalueiden ja reittien hoitaminen (n. 60 miljoonaa) ja luonnonsuojelualueiden hankinnat (49 miljoonaa).
Opposition vaihtoehdoissa on yleensä aina myös hyviä elementtejä, mutta nyt oli paljon kovaa ja kylmää. Suomi tarvitsee nyt aitoa kestävää kasvua, näkymän koko maan ja oman tulevaisuuden mahdollisuuksista ja toisista välittämistä. Vähempiosaisten, työttömien tai opiskelijoiden kurittaminen ei ole hallituksen eikä SDP:n ratkaisu.
Ville Skinnari