Vanhassa maalauksessa Maria on kaunis ja tyyni. Hänen yllään on hienot vaatteet, sinistä ja punaista, samettia ja satiinia. Löydänkö Luukkaan evankeliumista samanlaisen Marian? Näin Marian ilmestyspäivän aattona on ihan hyvä etsiä Mariaa sieltä maalausten lisäksi.
Raamatussa ei kerrota mistään loistosta. Puitteet ovat tavalliset, sillä tavallisen nuoren naisen Jumalan valitsi. Marian kiitosvirrestä näkyy, että tämä Maria piti itseään pienenä ja alhaisena Jumalan palvelijana. Ei häntä valittu kauneuden takia, vaan siksi, että hän suostui nöyrästi suureen tehtävään.
Jumala tarvitsi Pojalleen äidin, niin kuin jokainen lapsi tarvitsee. Maria lähti tuntemattomalle tielle, kun hän sanoi enkelille: Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit. Ja mitä kaikkea tuli eteen? Lapsen synnytys keskellä veromatkaa Betlehemin tallissa, 12-vuotiaan pojan etsiminen temppelistä, jonne hän oli omin päin jäänyt keskustelemaan ja lopulta aikuisen Jeesuksen toiminta ympäri maata. Maria seurasi poikaansa koko ajan. Hän ei ollut tapahtumien keskipisteessä, mutta hän oli paikalla: Kaanan häissä ja ristin juurella. Hän tunsi surun, mutta pääsi osalliseksi myös ylösnousemuksen riemusta.
Marianpäivä kertoo meille myös sen, että Jumalalla on meillekin tavallisille lahtelaisille tehtävä. Hän ei valitse ihmisiä ulkonäön tai aseman mukaan, vaan kutsuu jokaisen omana itsenään. Jumala voi käyttää työssään köyhää, koska itse on rikas. Hän ruokkii nälkäiset, hänen lahjansa kantavat meitä. Maria sai kantaa kohdussaan ja sylissään Jeesusta. Vapahtaja on uskomme keskipiste: tie, totuus ja elämä.
Riitta Särkiö