Mediamaiseman tarkastelua ensi vuosikymmennellä

Kaikenlaiset povarit ja ennustajat käyvät kiivasta keskustelua siitä, ilmestyykö vuosikymmenen kulutta enää lainkaan paperisia sanomalehtiä? Kuka ohjaa meidän mediakäyttöämme? Algoritmit vai tekoäly? Vastausta ei kykene varmasti sanomaan kukaan mediatutkija tai yliopiston tulevaisuuden suunnittelija. Varmaa on vain, että kenttä muuttuu ja uusia pelaajia hyppää mukaan; toisaalta leikistä putoaa moni ja kilpailu kiristyy niin lukijoistakin kuin mainosmarkoista.

Median murros tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että journalismin ansaintalogiikka muuttuu ja kriisi syvenee. Jotain tiedetään jo nyt. Todennäköisenä menestystekijänä pidetään brändin ympärille rakennettua mediaa. Suomi tyri erittäin pahasti kosketusnäyttö puhelimien käyttöönotossa, vaikka Nokialla oli tämän teknologian tieto hallussaan. Siihen iski dynaaminen Apple ja loppu on historiaa! Olipa älylaiteen merkki sitten kymmenen vuoden kuluttua mikä tahansa, niin sen ympärille tullaan rakentamaan kuluttajan paratiisi, universumi ja sydän. Sille maailman taitavimmat mediasisällön luojat tulevat rakentamaan supermassiivisen mustan aukon, joka tulee imaisemaan sisäänsä niin mainosmarkat kuin sisällön.

Television merkitys kodin keskipisteenä romahtaa, koska kuka tahansa voi katsoa mitä tahansa, milloin tahansa omalla älylaitteellaan. Ihmiseen tullaan yrittää asettamaan mikrosiru. jolla hän on kontrollin tavoitettavissa 24 tuntia vuorokaudessa. Ovatko kaikki nykyiset megapelaajat mukana? Sitä ei tiedä kukaan, mutta varmasti suuret amerikkalaiset megavaikuttajat, kuten Google, Facebook ja Amazon tulevat tekemään kaikkensa, että ne olisivat pelissä mukana silloin, kun immateriaalisia pääomia, virtuaalisia valuuttoja tai vanhaa kunnon rahaa on tarjolla. Varmaa on myös, että Kiina ja Venäjää tulevat satsaamaan kaikkeen uuteen kybervaikuttamiseen ja ihmisten manipuloimiseen todella massiivisesti.

Millaisia ilmaisia palveluita nykyinen netti tulee tarjoamaan,? Ovatko kaikki käyttäjät, nuoriso mukaan lukien valmis maksamaan tasokkaista sisällöistä? Totuus on myös se, että viestinnän sisällöt tulevat muuttumaan hitaammin kuin teknologia. Teknologia pyrkii kuitenkin siihen, että olemme “ Iso veljen” tavoitettavissa käytännössä missä tahansa niin lomalla kuin työssäkin. Meidät pyritään skannaamaan erilaisilla laiteilla näkyviksi. Olemme siis vaikutustilassa koko ajan. Tien päässä odottaa se “Toveri Toinen”, joka pelkistää meidät datamassaksi ja käsittele meitä ihmisiä sillä tavalla ikään kuin, emme olisi lainkaan olemassa!

Edellä kuvattu tilanne saattaa kuulostaa tieteisfiktiolta, mutta tosi asiassa ihminen etsii kuolemattomuutta. Tässä pyrkimyksessä hän luopuu jumalista ja uskonnoista. Hän pyrkii itse kalifiksi kalifin paikalle. Tosin eräänä vaihtoehtona on, että ihmiset antavat vallan sellaisille diktaattoreille kuin nykyiset Trump, Putin ja Erdogan, jotka johtavat meidät ydinsotaan, josta ei jää jäljelle kuin kitiinikuoriset torakat!

Halusimmepa tai emme, uskottavin skenaario on se, että Big Data, algoritmit ja ihoon kiinnitettävät sensorit ja paikannuslaitteet tulevat tuottamaan niin paljon passiivista dataa, että meitä seuraavat mediarobotit tuntevat meidät ihmiset läpikotaisin ja syytävät meille “elämän sisältöä “ sen mukaan!

Yhteiskunnastamme tulee uniikki: kaikkea on kaikkialla. Miten me voimme säädellä omaa Instagram- näytelmäämme tulevaisuudessa? Miten saamme yksilöllisen identiteettimme esiin? Ja tärkein miten voitamme sodat kyborgeja vastaan? Minun neuvoni on, että kannattaa pysyä hengissä ensi vuosikymmenelle, jotta voisi elää ikuisesti datamassana kovalevyllä!

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Perussuomalaisten kannatus kasvoi huomattavasti Lahdessa, vanhat puolueet menettivät valtuustopaikkoja
Nuorille on kustannettava ehkäisy yhteiskunnan varoista
Tutkija Ilkka Jokipii: Täsmällisiä muistiinpanoja ei ehditty tekemään Hennalan vankileirillä
Harri Koski: Saunalautta on merimiehen kesämökki
Markku Karjula: Lahden vahvuutena on se, että täällä on tapahtumia ympäri vuoden
Puheenjohtaja Marju Markkanen: Lahteen on tehtävä liikuntastrategia ja sen laatimistyössä on oltava poikkihallinnollinen edustus
Ex-kaupunginvaltuutetut Heikki Laine ja Onerva Vartiainen: Asioihin pitää perehtyä huolellisesti ennen kuin niistä päätetään
Hannu Salminen: Kulttuurin rahoitus tulee saada kokonaisuudessaan valtion budjettiin
Maisema-arkkitehti Maria Silvast: Renkomäen sorakuoppa-aluetta maisemoidaan virkistyskäyttöön
Kuntavaaliehdokkaita on koulutettu ja rekrytoitu lisää tauon aikana
Francis McCarron: Eteläisen kehätien valmistuminen etuajassa on iso onnistuminen
Varhaiskasvatuspolitiikkaa on jakanut sivistyslautakuntaa koko vaalikauden ajan
Kaupunginhortonomi Viivi Tasso: Kirsikkapuut tekevät kauniin kukkakatoksen puistoon
Pontus Söderblom ja Petri Honkanen: Uudet ja vaihtoehtoiset ryhmät sanovat asiat suoraan
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hilden: Puheenjohtajakausi piti olla aivan erilainen
RKP:n Pia Tyyskä: Tuomme avoimen, kunnioittavan ja yhteistyötä painottavan politiikan Lahteen
SDP:n Pekka Komu: Sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava laadukkaita, oikea-aikaisia ja vaikuttavia
Kokoomuksen Hannu Mänty: Talousasioihin on keskityttävä paremmin tulevalla vaalikaudella Lahdessa
Perussuomalaisten Tuomas Sorsa: Seuraavalla valtuustokaudella kaupungin taloutta pitää tasapainottaa ja työllisyyttä parantaa
Juha Tapiola Vihreät: Tavoitteena on pitää kiinni Lahden kunnianhimoisesta hiilineutraaliustavoitteesta
ARKISTO