Mediamaiseman tarkastelua ensi vuosikymmennellä

Kaikenlaiset povarit ja ennustajat käyvät kiivasta keskustelua siitä, ilmestyykö vuosikymmenen kulutta enää lainkaan paperisia sanomalehtiä? Kuka ohjaa meidän mediakäyttöämme? Algoritmit vai tekoäly? Vastausta ei kykene varmasti sanomaan kukaan mediatutkija tai yliopiston tulevaisuuden suunnittelija. Varmaa on vain, että kenttä muuttuu ja uusia pelaajia hyppää mukaan; toisaalta leikistä putoaa moni ja kilpailu kiristyy niin lukijoistakin kuin mainosmarkoista.

Median murros tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että journalismin ansaintalogiikka muuttuu ja kriisi syvenee. Jotain tiedetään jo nyt. Todennäköisenä menestystekijänä pidetään brändin ympärille rakennettua mediaa. Suomi tyri erittäin pahasti kosketusnäyttö puhelimien käyttöönotossa, vaikka Nokialla oli tämän teknologian tieto hallussaan. Siihen iski dynaaminen Apple ja loppu on historiaa! Olipa älylaiteen merkki sitten kymmenen vuoden kuluttua mikä tahansa, niin sen ympärille tullaan rakentamaan kuluttajan paratiisi, universumi ja sydän. Sille maailman taitavimmat mediasisällön luojat tulevat rakentamaan supermassiivisen mustan aukon, joka tulee imaisemaan sisäänsä niin mainosmarkat kuin sisällön.

Television merkitys kodin keskipisteenä romahtaa, koska kuka tahansa voi katsoa mitä tahansa, milloin tahansa omalla älylaitteellaan. Ihmiseen tullaan yrittää asettamaan mikrosiru. jolla hän on kontrollin tavoitettavissa 24 tuntia vuorokaudessa. Ovatko kaikki nykyiset megapelaajat mukana? Sitä ei tiedä kukaan, mutta varmasti suuret amerikkalaiset megavaikuttajat, kuten Google, Facebook ja Amazon tulevat tekemään kaikkensa, että ne olisivat pelissä mukana silloin, kun immateriaalisia pääomia, virtuaalisia valuuttoja tai vanhaa kunnon rahaa on tarjolla. Varmaa on myös, että Kiina ja Venäjää tulevat satsaamaan kaikkeen uuteen kybervaikuttamiseen ja ihmisten manipuloimiseen todella massiivisesti.

Millaisia ilmaisia palveluita nykyinen netti tulee tarjoamaan,? Ovatko kaikki käyttäjät, nuoriso mukaan lukien valmis maksamaan tasokkaista sisällöistä? Totuus on myös se, että viestinnän sisällöt tulevat muuttumaan hitaammin kuin teknologia. Teknologia pyrkii kuitenkin siihen, että olemme “ Iso veljen” tavoitettavissa käytännössä missä tahansa niin lomalla kuin työssäkin. Meidät pyritään skannaamaan erilaisilla laiteilla näkyviksi. Olemme siis vaikutustilassa koko ajan. Tien päässä odottaa se “Toveri Toinen”, joka pelkistää meidät datamassaksi ja käsittele meitä ihmisiä sillä tavalla ikään kuin, emme olisi lainkaan olemassa!

Edellä kuvattu tilanne saattaa kuulostaa tieteisfiktiolta, mutta tosi asiassa ihminen etsii kuolemattomuutta. Tässä pyrkimyksessä hän luopuu jumalista ja uskonnoista. Hän pyrkii itse kalifiksi kalifin paikalle. Tosin eräänä vaihtoehtona on, että ihmiset antavat vallan sellaisille diktaattoreille kuin nykyiset Trump, Putin ja Erdogan, jotka johtavat meidät ydinsotaan, josta ei jää jäljelle kuin kitiinikuoriset torakat!

Halusimmepa tai emme, uskottavin skenaario on se, että Big Data, algoritmit ja ihoon kiinnitettävät sensorit ja paikannuslaitteet tulevat tuottamaan niin paljon passiivista dataa, että meitä seuraavat mediarobotit tuntevat meidät ihmiset läpikotaisin ja syytävät meille “elämän sisältöä “ sen mukaan!

Yhteiskunnastamme tulee uniikki: kaikkea on kaikkialla. Miten me voimme säädellä omaa Instagram- näytelmäämme tulevaisuudessa? Miten saamme yksilöllisen identiteettimme esiin? Ja tärkein miten voitamme sodat kyborgeja vastaan? Minun neuvoni on, että kannattaa pysyä hengissä ensi vuosikymmenelle, jotta voisi elää ikuisesti datamassana kovalevyllä!

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
Renkomäessä rakennetaan turvallisempia koulumatkoja lapsille
Kaustinen nostaa romanimusiikin esiin: Hilja Grönfors & Latšo Džinta valittiin Vuoden yhtyeeksi
”Meitä vaivaisia odotellessa bussit myöhästyvät” – lahtelainen Tero Jokinen kokee uuden maksun epäoikeudenmukaiseksi
Sysmässä kaikki tietävät, miltä hyvä sahti maistuu ja miksi 100 litraa ei riitä mihinkään
ARKISTO