Mediamaiseman tarkastelua ensi vuosikymmennellä

Kaikenlaiset povarit ja ennustajat käyvät kiivasta keskustelua siitä, ilmestyykö vuosikymmenen kulutta enää lainkaan paperisia sanomalehtiä? Kuka ohjaa meidän mediakäyttöämme? Algoritmit vai tekoäly? Vastausta ei kykene varmasti sanomaan kukaan mediatutkija tai yliopiston tulevaisuuden suunnittelija. Varmaa on vain, että kenttä muuttuu ja uusia pelaajia hyppää mukaan; toisaalta leikistä putoaa moni ja kilpailu kiristyy niin lukijoistakin kuin mainosmarkoista.

Median murros tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että journalismin ansaintalogiikka muuttuu ja kriisi syvenee. Jotain tiedetään jo nyt. Todennäköisenä menestystekijänä pidetään brändin ympärille rakennettua mediaa. Suomi tyri erittäin pahasti kosketusnäyttö puhelimien käyttöönotossa, vaikka Nokialla oli tämän teknologian tieto hallussaan. Siihen iski dynaaminen Apple ja loppu on historiaa! Olipa älylaiteen merkki sitten kymmenen vuoden kuluttua mikä tahansa, niin sen ympärille tullaan rakentamaan kuluttajan paratiisi, universumi ja sydän. Sille maailman taitavimmat mediasisällön luojat tulevat rakentamaan supermassiivisen mustan aukon, joka tulee imaisemaan sisäänsä niin mainosmarkat kuin sisällön.

Television merkitys kodin keskipisteenä romahtaa, koska kuka tahansa voi katsoa mitä tahansa, milloin tahansa omalla älylaitteellaan. Ihmiseen tullaan yrittää asettamaan mikrosiru. jolla hän on kontrollin tavoitettavissa 24 tuntia vuorokaudessa. Ovatko kaikki nykyiset megapelaajat mukana? Sitä ei tiedä kukaan, mutta varmasti suuret amerikkalaiset megavaikuttajat, kuten Google, Facebook ja Amazon tulevat tekemään kaikkensa, että ne olisivat pelissä mukana silloin, kun immateriaalisia pääomia, virtuaalisia valuuttoja tai vanhaa kunnon rahaa on tarjolla. Varmaa on myös, että Kiina ja Venäjää tulevat satsaamaan kaikkeen uuteen kybervaikuttamiseen ja ihmisten manipuloimiseen todella massiivisesti.

Millaisia ilmaisia palveluita nykyinen netti tulee tarjoamaan,? Ovatko kaikki käyttäjät, nuoriso mukaan lukien valmis maksamaan tasokkaista sisällöistä? Totuus on myös se, että viestinnän sisällöt tulevat muuttumaan hitaammin kuin teknologia. Teknologia pyrkii kuitenkin siihen, että olemme “ Iso veljen” tavoitettavissa käytännössä missä tahansa niin lomalla kuin työssäkin. Meidät pyritään skannaamaan erilaisilla laiteilla näkyviksi. Olemme siis vaikutustilassa koko ajan. Tien päässä odottaa se “Toveri Toinen”, joka pelkistää meidät datamassaksi ja käsittele meitä ihmisiä sillä tavalla ikään kuin, emme olisi lainkaan olemassa!

Edellä kuvattu tilanne saattaa kuulostaa tieteisfiktiolta, mutta tosi asiassa ihminen etsii kuolemattomuutta. Tässä pyrkimyksessä hän luopuu jumalista ja uskonnoista. Hän pyrkii itse kalifiksi kalifin paikalle. Tosin eräänä vaihtoehtona on, että ihmiset antavat vallan sellaisille diktaattoreille kuin nykyiset Trump, Putin ja Erdogan, jotka johtavat meidät ydinsotaan, josta ei jää jäljelle kuin kitiinikuoriset torakat!

Halusimmepa tai emme, uskottavin skenaario on se, että Big Data, algoritmit ja ihoon kiinnitettävät sensorit ja paikannuslaitteet tulevat tuottamaan niin paljon passiivista dataa, että meitä seuraavat mediarobotit tuntevat meidät ihmiset läpikotaisin ja syytävät meille “elämän sisältöä “ sen mukaan!

Yhteiskunnastamme tulee uniikki: kaikkea on kaikkialla. Miten me voimme säädellä omaa Instagram- näytelmäämme tulevaisuudessa? Miten saamme yksilöllisen identiteettimme esiin? Ja tärkein miten voitamme sodat kyborgeja vastaan? Minun neuvoni on, että kannattaa pysyä hengissä ensi vuosikymmenelle, jotta voisi elää ikuisesti datamassana kovalevyllä!

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
Projektipäällikkö Markku Silvenius: Etelä-Lahti sai uuden frisbeegolfradan OSBU-hankkeen avulla
Toimitilajohtaja Jouni Arola: Kaupunki on yrittänyt myydä Launeen päiväkotia
Kitaristi Pasi Vanhatalo: Perinteinen rockmeininki toimii aina
Vastaava kirjastonhoitaja Jenni Laine: Launeen kirjastosta voi olla ylpeä ja nyt on syytä juhlaan
Laulaja-lauluntekijä Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan myötä innostus musiikin säveltämiseen lisääntyi
Launeen kirjaston puolesta kerätään nimiä adressiin
Palveluohjaaja Helmi Keränen: Yhä nuoremmat käyttävät sähkötupakkaa Lahdessa
Toimittaja Maxim Fedorov: Viihteen avulla voi unohtaa sodan kauheudet Ukrainassa
Asukasaktiivi Katriina Pynnönen: Näkkimistön alueella aiotaan kaataa lasten leikkimetsä
Museojohtaja Tuulia Tuomi: Malvaan on tulossa näyttely kuvataiteilija Olavi Lanusta
Kuvataiteilija Anja Hiltunen: Maalaaminen on minulle intohimo
Muusikko Lipa Liukkonen: Tämä levy on suomalaisen miehen päiväkirja
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski: Uudet kaavat mahdollistavat lisää omakotitaloja sekä rivitaloja Renkomäkeen
Terveydensuojeluinsinööri Sami Niemelä: Syksyn myötä rotista on tullut enemmän ilmoituksia kaupungille
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Senioriväestöä houkutellaan sauvakävelylle vanhusten viikolla
Launeen kirjaston kohtalosta päätetään syksyn aikana
Kirjailija Markku Koski: Populismi on demokratian varjo
ARKISTO