Mediamaiseman tarkastelua ensi vuosikymmennellä

Kaikenlaiset povarit ja ennustajat käyvät kiivasta keskustelua siitä, ilmestyykö vuosikymmenen kulutta enää lainkaan paperisia sanomalehtiä? Kuka ohjaa meidän mediakäyttöämme? Algoritmit vai tekoäly? Vastausta ei kykene varmasti sanomaan kukaan mediatutkija tai yliopiston tulevaisuuden suunnittelija. Varmaa on vain, että kenttä muuttuu ja uusia pelaajia hyppää mukaan; toisaalta leikistä putoaa moni ja kilpailu kiristyy niin lukijoistakin kuin mainosmarkoista.

Median murros tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että journalismin ansaintalogiikka muuttuu ja kriisi syvenee. Jotain tiedetään jo nyt. Todennäköisenä menestystekijänä pidetään brändin ympärille rakennettua mediaa. Suomi tyri erittäin pahasti kosketusnäyttö puhelimien käyttöönotossa, vaikka Nokialla oli tämän teknologian tieto hallussaan. Siihen iski dynaaminen Apple ja loppu on historiaa! Olipa älylaiteen merkki sitten kymmenen vuoden kuluttua mikä tahansa, niin sen ympärille tullaan rakentamaan kuluttajan paratiisi, universumi ja sydän. Sille maailman taitavimmat mediasisällön luojat tulevat rakentamaan supermassiivisen mustan aukon, joka tulee imaisemaan sisäänsä niin mainosmarkat kuin sisällön.

Television merkitys kodin keskipisteenä romahtaa, koska kuka tahansa voi katsoa mitä tahansa, milloin tahansa omalla älylaitteellaan. Ihmiseen tullaan yrittää asettamaan mikrosiru. jolla hän on kontrollin tavoitettavissa 24 tuntia vuorokaudessa. Ovatko kaikki nykyiset megapelaajat mukana? Sitä ei tiedä kukaan, mutta varmasti suuret amerikkalaiset megavaikuttajat, kuten Google, Facebook ja Amazon tulevat tekemään kaikkensa, että ne olisivat pelissä mukana silloin, kun immateriaalisia pääomia, virtuaalisia valuuttoja tai vanhaa kunnon rahaa on tarjolla. Varmaa on myös, että Kiina ja Venäjää tulevat satsaamaan kaikkeen uuteen kybervaikuttamiseen ja ihmisten manipuloimiseen todella massiivisesti.

Millaisia ilmaisia palveluita nykyinen netti tulee tarjoamaan,? Ovatko kaikki käyttäjät, nuoriso mukaan lukien valmis maksamaan tasokkaista sisällöistä? Totuus on myös se, että viestinnän sisällöt tulevat muuttumaan hitaammin kuin teknologia. Teknologia pyrkii kuitenkin siihen, että olemme “ Iso veljen” tavoitettavissa käytännössä missä tahansa niin lomalla kuin työssäkin. Meidät pyritään skannaamaan erilaisilla laiteilla näkyviksi. Olemme siis vaikutustilassa koko ajan. Tien päässä odottaa se “Toveri Toinen”, joka pelkistää meidät datamassaksi ja käsittele meitä ihmisiä sillä tavalla ikään kuin, emme olisi lainkaan olemassa!

Edellä kuvattu tilanne saattaa kuulostaa tieteisfiktiolta, mutta tosi asiassa ihminen etsii kuolemattomuutta. Tässä pyrkimyksessä hän luopuu jumalista ja uskonnoista. Hän pyrkii itse kalifiksi kalifin paikalle. Tosin eräänä vaihtoehtona on, että ihmiset antavat vallan sellaisille diktaattoreille kuin nykyiset Trump, Putin ja Erdogan, jotka johtavat meidät ydinsotaan, josta ei jää jäljelle kuin kitiinikuoriset torakat!

Halusimmepa tai emme, uskottavin skenaario on se, että Big Data, algoritmit ja ihoon kiinnitettävät sensorit ja paikannuslaitteet tulevat tuottamaan niin paljon passiivista dataa, että meitä seuraavat mediarobotit tuntevat meidät ihmiset läpikotaisin ja syytävät meille “elämän sisältöä “ sen mukaan!

Yhteiskunnastamme tulee uniikki: kaikkea on kaikkialla. Miten me voimme säädellä omaa Instagram- näytelmäämme tulevaisuudessa? Miten saamme yksilöllisen identiteettimme esiin? Ja tärkein miten voitamme sodat kyborgeja vastaan? Minun neuvoni on, että kannattaa pysyä hengissä ensi vuosikymmenelle, jotta voisi elää ikuisesti datamassana kovalevyllä!

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
ARKISTO