Paluu uuteen normaaliin vihdoin edessä

Eduskunta käsitteli tällä viikolla valtion ensi vuoden talousarviota. Se antaa paitsi raamit valtion rahankäytölle, myös kertoo niistä tavoitteista ja prioriteeteista, joita hallitus on asettanut. Nyt käsiteltävä budjetti on erityisen merkityksellinen. Elämme tilanteessa, jossa yhteiskunta palaa kohti normaalia ja monta asiaa tulee saada liikkeelle lyhyellä aikaa. On tehtävä kaikki sen eteen, että hyvinvointivaltion tulevaisuus ja pitkäjänteisen, kestävän talouskasvun edellytykset voidaan turvata.

Myös eduskunta palaa kohta normaaliin, mikä on todella tärkeää. Kansanedustajat pääsevät tapaamaan toisiaan ja keskustelemaan myös epävirallisesti yli puoluerajojen. Keskiviikkona paluu normaaliin tapahtui myös jalkapallossa. Eduskunnan jalkapallojoukkue pelasi Elinkeinoelämän valiojoukkoa vastaan 1-1 tasapelin. Oli mahtavaa päästä yhdessä pelaamaan ja hikoilemaan. Toimin joukkueen kapteenina ja topparin paikka sopii hyvin entiselle puolustajalle.

Eduskunnassakin toimme esille sen, että hallituksella on nyt ainakin kolme keskeistä tehtävää. Ensimmäinen näistä on panostaa suomalaisten hyvinvointiin. Budjetin välittömiin toimiin sisältyy koronan aiheuttaman hoito- ja palveluvelan purkaminen ja hoitoon pääsyn nopeuttaminen, joihin laitetaan 125 miljoonaa euroa. Hallitus toteuttaa myös hoitotakuun eli sen, että kiireettömissä tapauksissa hoitoon pääsee jatkossa kaikkialla Suomessa seitsemän päivän sisällä. Näin se pitää olla Lahdessakin.

Toiseksi on varmistettava, että koronakriisi jää taakse suomalaisen palkansaajan arjessa ja että työmarkkinat vakautuvat. Hallitus on tässä jo nyt paremmilla pelipaikoilla kuin yksikään edeltävistä hallituksista sitten vuosituhannen vaihteen. Työllisyyspolitiikka puree, mistä kertoo se, että alkuperäinen tavoitteemme eli 75 prosentin työllisyysaste on jo kosketeltavan lähellä.

Rima on hilattava silti vieläkin korkeammalle. Kävimme yhdessä työministerin kanssa läpi niitä keinoja, joilla työllisyystoimien jalkauttaminen jatkuu. Yrittäjät tulee ottaa tiiviisti mukaan, samoin koulutussektori ja yhdistykset. Aivan kaikki. Kuntakokeilu on Lahdessa hyvässä vauhdissa, ja ensimmäiset kokemukset näyttävät lupaaville. Lahden tulee nyt asettaa omat selkeät tavoitteet ja toimenpiteet työllisyydessä eri kohderyhmille: Nuoret, osatyökykyiset tai pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat kaikki ratkaisuja, mutta ovat eri kohderyhmille erilaisia. Tämä työ pitää tehdä paikallisesti ja uusi valtuustostrategia on oikea paikka kirjoittaa tämä käytäntöön.

Kolmanneksi, koronan jälkeinen vauhtipyrähdys on saatava kiinnitettyä kestäväksi talouskasvuksi. Kaikilla sektoreilla on tehtävä toimia sen eteen, että tuottavuus kasvaa ja että tuotannon jalostusarvo nousee. Valtio tulee laittamaan ensi vuonna historiallisen summan – pitkälti yli miljardi euroa – talouden uudistumiseen ja vihreään siirtymään. Tähän sisältyy tukia niin teollisuuden prosessien sähköistämiseen, vähähiiliseen vetyyn, kuin tutkimukseen ja kehitykseen. Tähän tilaisuuteen pitää tarttua myös Lahdessa.

Meidän pitää herätä siihen, että teknologinen murros ja markkinoiden mannerlaattojen liike jatkuvat. Tavat tehdä kauppaa ja työtä saattavat näyttää kymmenen vuoden päästä hyvin erilaiselle kuin tänään. Vahvat kotimaiset toimialat, kuten puu- ja terästeollisuus, eivät voi jäädä laakereilleen, vaan markkinapaineeseen on vastata kysyntää vastaavilla tuotteilla. Fossiilivapaaseen terästuotantoon Raahessa siirtyvä SSAB on tästä erinomainen esimerkki.

Suomen talous, työllisyys ja hyvinvointi ovat jatkossakin riippuvaisia ulkomaankaupasta. Siksi juuri nyt on aika panostaa vientivetoiseen kasvuun ja kotimaahan työpaikkoja luovaan tuotantoon. Tulemme tarvitsemaan tässä yhtä lailla niin kokeneita konkareita kuin uusia tekijöitä, niin kotimaisia investointeja kuin ulkomaisia sijoittajia ja osaajia. Olen ulkomaankauppaministerinä ajanut voimakkaasti Virtual Finland -palvelualustaa, joka tulee mahdollistamaan digitaaliset palvelupolut Suomeen tuleville yrityksille, työntekijöille ja opiskelijoille.

Nuoret eli uusi sukupolvi tulee olemaan digitaalisuudessa aivan eri maailmassa kuin me 1970-luvulla syntyneet. Siksi meidän pitää myös kuunnella nuoria ja heidän ajatuksiaan tulevaisuudesta.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
Projektipäällikkö Markku Silvenius: Etelä-Lahti sai uuden frisbeegolfradan OSBU-hankkeen avulla
Toimitilajohtaja Jouni Arola: Kaupunki on yrittänyt myydä Launeen päiväkotia
Kitaristi Pasi Vanhatalo: Perinteinen rockmeininki toimii aina
Vastaava kirjastonhoitaja Jenni Laine: Launeen kirjastosta voi olla ylpeä ja nyt on syytä juhlaan
Laulaja-lauluntekijä Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan myötä innostus musiikin säveltämiseen lisääntyi
Launeen kirjaston puolesta kerätään nimiä adressiin
ARKISTO