Lahti siirtyi uuteen aikakauteen tällä viikolla julkistetun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) -sopimuksen myötä. Sopimus tarkoittaa sitä, että valtio sitoutuu Lahden kehittämiseen rinnalla vuosikymmeniksi eteenpäin. Valtion kanssa tehdyssä sopimuksessa määritellään Lahden kaupunkiseudun tavoitteet lähivuosille maankäytössä, asumisessa ja liikenteessä. Lahti on jatkossa suurimpien kasvukeskusten rinnalla erityisasemassa, kun suuria infra- ja liikennehankkeita suunnitellaan, ja pääsemme sopimaan asioista suoraan valtion kanssa.
Lahti ja kaupunkiseudun kunnat tulevat saamaan osansa myös kaupungeille varatusta erityisrahoituksesta. MAL-sopimus takaa lähivuosina meille vähintään 12 miljoonalla eurolla vipurahaa sujuvamman arjen rakentamiseen, kuten liikenneverkon kehittämiseen ja asuntotuotantoon. Samalla se houkuttaa ja sitouttaa yksityistä rahoitusta entistä paremmin. Vipuvaikutus on siis huomattava ja parhaimmillaan puhumme moninkertaisista summista.
Tätä on Lahdessa odotettu pitkään. Olen itse pitänyt aihetta esillä jo vuosia. Hallitusneuvotteluissa keväällä 2019 ajoin voimakkaasti Lahden nostamista MAL-sopimusten piiriin yhdessä Jyväskylän ja Kuopion kanssa. Nyt hallitusohjelman kirjaus tavoite toteutuu ja MAL-yhteistyö pääsee vauhtiin.
Tämä tarkoittaa, että Lahti näkyy ja kuuluu jatkossa aivan eri tavalla. Kehitysrahojen lisäksi kyse on paljon muustakin. Sopimus on osoitus siitä, että Lahti on tunnustettu valtakunnankin tasolla osaksi suurten kaupunkien ketjua, jonka varaan rakentuu nyt ja tulevaisuudessa Suomen kilpailukyky sekä yhteiskunnan toimivuus. Pääsemme tekemään laajempia kokonaisuuksia – oi kyse sitten liikennehankkeista, digitalisaatiosta tai elinkeinojen ja teollisuuden sijoittumisesta. Samalla meille aukeaa erinomainen tilaisuus tehdä Jyväskylän ja Kuopion kanssa laajempaakin yhteistyötä. Järvi Suomen porttina Lahti voi esimerkillään rakentaa yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen kanssa uutta osaamisen verkostoa yhdessä perinteisen yliopistokaupunki Jyväskylän kanssa esimerkiksi teknologian, insinööriosaamisen, liikunnan ja hyvinvoinnin yhteistyön kautta. Yrityksille kolmen kasvukeskuksen kimppa luo jo paljon enemmän mahdollisuuksia.
MAL-sopimus lupaa hyvää myös Lahden asemalle kestävän kehityksen edelläkävijänä. Yhteistyö valtion kanssa on keskeinen osa kaupungin hiilineutraalin tulevaisuuden rakentamista ja sen edellyttämien tavoitteiden saavuttamista. Sopimuksen starttirahoilla tullaan esimerkiksi tukemaan ilmastotehokasta puurakentamista Lahdessa 5.000 eurolla uutta asuntoa kohti. Myös Lahden asema joukkoliikenteen käytävänä vahvistuu.
Ympäristöpääkaupunkivuosi on jo osoittanut arvonsa. Maailmalle yhteyksiä pitäessäni olen saanut huomata, kuinka paljon Lahden voimistuva vihreä profiili herättää mielenkiintoa. Viimeksi maanantaina saimme vieraita Brysselistä, kun EU:n ympäristökomissaari Virginijus Sinkevičius halusi Suomen vierailullaan matkustaa pääkaupungin ohella nimenomaan Lahteen. Tapasin komissaarin kaupungintalolla. Sinkevičius puhui Lahdesta esimerkkinä tavallisten eurooppalaisesta kaupungista, joka on onnistunut sitouttamaan asukkaat mukaan. Tämä on paljon sanottu, mutta monella tapaa totta.
Lahden pitää vielä onnistua työllisyystoimissa, jotta valoisat kaupunkikehityksen näkymät ja kasvukäyrät saadaan sojottamaan oikeaan suuntaan. Lahden kasvava koulutusprofiili on omiaan vauhdittamaan Lahden siirtymistä uudelle kasvu-uralle. Paljon riippuu kuitenkin siitä, kuinka hyvin Lahden vahvistuva asema Suomen kehittyvien kaupunkien joukossa saadaan hyödynnettyä. Brändi syntyy tekemällä, ei puhumalla. Esimerkiksi juuri MAL-sopimuksen tuomat vipurahat on käytettävä mahdollisimman tehokkaasti ja niillä rahoitettavista hankkeista on oltava aidosti hyötyä lahtelaisille. Uudistustyössä on katsottava pitkälle tulevaisuuteen, mutta samalla tehtävä koko ajan oikeita asioita.
Tulevalle kaupunginvaltuustolle tämä tarkoittaa suurta vastuuta. Nyt on löydettävä yhteinen näkemys ja tahtotila koko tulevalle vuosikymmenelle, jotta Lahti kasvaa ja kehittyy.
Ville Skinnari