Lahti näkyy, kuuluu ja kehittyy

Lahti siirtyi uuteen aikakauteen tällä viikolla julkistetun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) -sopimuksen myötä. Sopimus tarkoittaa sitä, että valtio sitoutuu Lahden kehittämiseen rinnalla vuosikymmeniksi eteenpäin. Valtion kanssa tehdyssä sopimuksessa määritellään Lahden kaupunkiseudun tavoitteet lähivuosille maankäytössä, asumisessa ja liikenteessä. Lahti on jatkossa suurimpien kasvukeskusten rinnalla erityisasemassa, kun suuria infra- ja liikennehankkeita suunnitellaan, ja pääsemme sopimaan asioista suoraan valtion kanssa.

Lahti ja kaupunkiseudun kunnat tulevat saamaan osansa myös kaupungeille varatusta erityisrahoituksesta. MAL-sopimus takaa lähivuosina meille vähintään 12 miljoonalla eurolla vipurahaa sujuvamman arjen rakentamiseen, kuten liikenneverkon kehittämiseen ja asuntotuotantoon. Samalla se houkuttaa ja sitouttaa yksityistä rahoitusta entistä paremmin. Vipuvaikutus on siis huomattava ja parhaimmillaan puhumme moninkertaisista summista.

Tätä on Lahdessa odotettu pitkään. Olen itse pitänyt aihetta esillä jo vuosia. Hallitusneuvotteluissa keväällä 2019 ajoin voimakkaasti Lahden nostamista MAL-sopimusten piiriin yhdessä Jyväskylän ja Kuopion kanssa. Nyt hallitusohjelman kirjaus tavoite toteutuu ja MAL-yhteistyö pääsee vauhtiin.

Tämä tarkoittaa, että Lahti näkyy ja kuuluu jatkossa aivan eri tavalla. Kehitysrahojen lisäksi kyse on paljon muustakin. Sopimus on osoitus siitä, että Lahti on tunnustettu valtakunnankin tasolla osaksi suurten kaupunkien ketjua, jonka varaan rakentuu nyt ja tulevaisuudessa Suomen kilpailukyky sekä yhteiskunnan toimivuus. Pääsemme tekemään laajempia kokonaisuuksia – oi kyse sitten liikennehankkeista, digitalisaatiosta tai elinkeinojen ja teollisuuden sijoittumisesta. Samalla meille aukeaa erinomainen tilaisuus tehdä Jyväskylän ja Kuopion kanssa laajempaakin yhteistyötä. Järvi Suomen porttina Lahti voi esimerkillään rakentaa yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen kanssa uutta osaamisen verkostoa yhdessä perinteisen yliopistokaupunki Jyväskylän kanssa esimerkiksi teknologian, insinööriosaamisen, liikunnan ja hyvinvoinnin yhteistyön kautta. Yrityksille kolmen kasvukeskuksen kimppa luo jo paljon enemmän mahdollisuuksia.

MAL-sopimus lupaa hyvää myös Lahden asemalle kestävän kehityksen edelläkävijänä. Yhteistyö valtion kanssa on keskeinen osa kaupungin hiilineutraalin tulevaisuuden rakentamista ja sen edellyttämien tavoitteiden saavuttamista. Sopimuksen starttirahoilla tullaan esimerkiksi tukemaan ilmastotehokasta puurakentamista Lahdessa 5.000 eurolla uutta asuntoa kohti. Myös Lahden asema joukkoliikenteen käytävänä vahvistuu.

Ympäristöpääkaupunkivuosi on jo osoittanut arvonsa. Maailmalle yhteyksiä pitäessäni olen saanut huomata, kuinka paljon Lahden voimistuva vihreä profiili herättää mielenkiintoa. Viimeksi maanantaina saimme vieraita Brysselistä, kun EU:n ympäristökomissaari Virginijus Sinkevičius halusi Suomen vierailullaan matkustaa pääkaupungin ohella nimenomaan Lahteen. Tapasin komissaarin kaupungintalolla. Sinkevičius puhui Lahdesta esimerkkinä tavallisten eurooppalaisesta kaupungista, joka on onnistunut sitouttamaan asukkaat mukaan. Tämä on paljon sanottu, mutta monella tapaa totta.

Lahden pitää vielä onnistua työllisyystoimissa, jotta valoisat kaupunkikehityksen näkymät ja kasvukäyrät saadaan sojottamaan oikeaan suuntaan. Lahden kasvava koulutusprofiili on omiaan vauhdittamaan Lahden siirtymistä uudelle kasvu-uralle. Paljon riippuu kuitenkin siitä, kuinka hyvin Lahden vahvistuva asema Suomen kehittyvien kaupunkien joukossa saadaan hyödynnettyä. Brändi syntyy tekemällä, ei puhumalla. Esimerkiksi juuri MAL-sopimuksen tuomat vipurahat on käytettävä mahdollisimman tehokkaasti ja niillä rahoitettavista hankkeista on oltava aidosti hyötyä lahtelaisille. Uudistustyössä on katsottava pitkälle tulevaisuuteen, mutta samalla tehtävä koko ajan oikeita asioita.

Tulevalle kaupunginvaltuustolle tämä tarkoittaa suurta vastuuta. Nyt on löydettävä yhteinen näkemys ja tahtotila koko tulevalle vuosikymmenelle, jotta Lahti kasvaa ja kehittyy.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kaarikadun päiväkodin rakentaminen alkaa muutaman kuukauden päästä
Launeen keskusteluillassa summattiin alueen hyvät ja huonot puolet
Kirjastopalvelujohtaja Salla Palmi-Felin: Launeen kirjastolle etsitään korvaavia tiloja Hennalasta
vt. kaupunginjohtaja Mika Mäkinen: Lahden tunnettuutta pitää vahvistaa ja mielikuvaa rakentaa yhä vetovoimaisemmaksi
Nikkilän kartanosta Lahden kaupunginosaksi -kirja julkaistaan marraskuun lopussa
Liipolan ”likka” Jonna Hakala Hawaiji Ironman -kilpailun ikäluokkansa paras
Launeelainen Juha-Pekka Forsman: Postilaatikkoihin kohdistuva ilkivalta on loputtava!
Niin maailma muuttuu Eskoseni! – Reunasen Nummisuutarit haastaa katsojat uudella tulkinnallaan
Muusikko Lipa Liukkonen: Nyt haetaan uutta vauhtia soolouralle
Sivistyslautakunta mukaan järjestyssäännöillä voi puuttua kännyköiden käyttöön
Miksi Kisapuiston suunnitelmissa on veronmaksajille halvin ja ainoa UEFA 3 -tason suunnitelma jätetty huomioimatta?
FC Lahden Mika Halttunen: Kisapuisto on äärimmäisen tärkeä koko jalkapalloperheelle
Lahden uudeksi kaupunginjohtajaksi valittiin Niko Kyynäräinen
Toimitusjohtaja Heikki Kaunisto: Valokuitu on kaikista luotettavin ja tehokkain tapa siirtää tietoa
Kirjastovirkailija Päivi Partanen: Jokaisella on erilainen lukukokemus samasta kirjasta
Valokuvaaja Antti Sepponen: Lahden dokumentointi valokuvin on lähellä sydäntäni
Aluevaltuutettu Seppo Korhonen: Aluevaltuutettuja ei kiinnosta pienen ihmisen hätä
ITE-taiteilija Kari Ruotsalainen: Lahtelainen taiteilija olisi kätkenyt selkeän sanoman ympäristötaideteokseen
Puheenjohtaja Anneli Peltokukka Nikkilä on julkisen liikenteen osalta paitsiossa Lahdessa
Reijo Mäki-Korvela: Kisapuiston stadionhankkeessa johtajuuden puute
ARKISTO