Adventti on saapumisen aikaa. Tuo latinan sana tarkoittaa juuri luokse tulemista, saapumista. Emme me sitä sanaa arjessa käytä, mutta näinä joulukuun viikkoina tuo sana elää. Nyt ajatellaan, miten monella tavalla Jeesus tulee luoksemme. Ensimmäisenä adventtina laulettiin hoosiannaa nöyrälle, aasilla ratsastavalle kuninkaalle. Tuo tapahtuma on oikein malliesimerkki Jeesuksen tavasta tulla lähellemme. Hän ei ole ylhäinen, pelottava, etäinen. Päinvastoin: hän lähestyy meitä samalta tasolta, lempeästi, armahtaen.

Toisena adventtisunnuntaina katse suuntautuukin toiseen suuntaan. Tämän pyhän aiheena on ”Kuninkaasi tulee kunniassa”. Jeesus syntyi pienenä lapsena halpaan talliin ja täytti elämässään Jumalan suunnitelman. Hänen elämänsä maan päällä kesti vain kolmisen kymmentä vuotta, mutta hän elää edelleen. Tänä sunnuntaina palautetaan mieleen se, että Jeesus myös palaa kerran taivaasta maan päälle. Tällä ajalla on alku ja loppu. Meidän omassa elämässämme nuo rajat ovat vielä paljon lähempänä.

Kristus on aikojen lopussa todellinen kuningas. Koko maa näkee ja kokee sen. Hän on tuomari. Mutta silloinkin hänessä on se aivan sama rakkaus ja lempeys, jota ihmiset hänen tiensä varrella saivat kokea pari tuhatta vuotta sitten. Minä uskon, että tuomarina Jeesus katsoo meitä armollisesti. Hän on syntien sovittaja.

Viimeisenä päivänä toteutuu Raamatun sana: Mikään kadotustuomio ei kohtaa niitä, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa. Tuota päivää kohti kuljemme turvallisesti Jeesukseen uskoen. Hän saapuu luoksemme tänäänkin. On siis Jeesuksen adventti!

Riitta Särkiö