Suomi maailman onnellisin kansa

Tämän riemu uutisen saimme kuulla viime viikolla ja revimme pelihousumme heti. Me suomalaiset oletamme, että onnellisuutta tuottaisivat enimmäkseen aineellisen tekijät, kuten terveys,ravinto ja vauraus. Onnellisuus on kuitenkin aina subjektiivinen kokemus. Monet vauraatkin kärsivät Suomessa vieraantuneisuudesta ja elämän merkityksettömyydestä.

Ensimmäiseksi meidän pitäisi sopia, miten onnellisuutta mitataan? Monet psykologit ja biologit ovatkin ottaneet haasteen vastaan ja alkaneet tieteellisesti tutkia tätä asiaa. Erityisiä onnellisuusmittareita voidaan toki rakennella, mutta ne mittaavat onnellisuutta aina jostain yksilöllisestä näkökulmasta, joita ovat raha, perhe, geenit tai vaikkapa hyveellinen elämä. Voidaan laatia kyselylomakkeita, joissa haastateltavat vastaavat sellaisiin kysymyksiin kuin Mitä mieltä olet seuraavista välittämistä. Onko elämäsi palkitsevaa? Oletko tyytyväinen itseesi? Miten tulotasosi vaikuttaa onnellisuuteesi? Mutta miten saamme selville sellaisia onnellisuuden seikkoja, kuten ovatko demokratiassa elivät suomalaiset onnellisempia kuin pohjoiskorealaiset? Ovatko naimisissa olevat onnellisempia kuin naimattomat? Aina on kyse subjektista. Tiedämme, että vaikea sairaus vähentää onnellisuutta, mutta millä mittarilla sitä mitataan?

Me keskiluokkainen suomalaiset emme varmasti tunne samanlaista riemua ja mielihyvää kesämökin uimareissusta kuin metsästäjä- keräilijä kaataessaan mammutin. Millaista tuskaa kokee kukin yksilö erotessaan tai miten uusi auto voi tehdä mielelle? Todellisuudessa me olemme kemiallisten aivojemme vankeja. Me reagoimme kaikkeen satojen hormonien ja aivojemme kemiallisten synapsien ryöpyillä. Meitä hallitsevat miljoonien evoluutiovuosien muovaavat biokemialliset mekanismit, Olemme hermostomme orjia. Meitä säätelee monimutkainen järjestelmä, joka muodostuu herroista, neutroneista ja synapsista, jotka lataamat aivoihimme serotoonia, dopamiinis, oksitosiinia ja muita biokemiallisia aineita.

Olemmeko me suomalaiset saaneet arpajaisvoito, kun olemme syntyneet Suomeen? Ovatko Australian aborginaalit sittenkin vapaudessa eläessään onnellisempia kuin me? Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta! Me suomalaiset manipuloimme itseämme onnen saavutaaksemme monilla huumeilla,kuten alkoholilla, tupakalla ja kokaiinilla. Todellisuudessa onni lähtee aina itsestä. Aldous Huxlyn dystoopisessa romaanissa Uljas uusi maailma, kertoo huumeesta nimeltä ”soma”. Kaikki nauttivat sitä maailmassa joka päivä ja olivat tulevaisuudessa onnellisia!

Olisiko tälläisessä tulevaisuudessa mitään vikaa? Saavutammeko kestävän onnen vain huumeilla? Mikä on meidän suomalaisten elämän tarkoitus? Ovatko lapsen lapset onnen mitta? Onnessa on aina mukana kognitiivinen ja eettinen osatekijä. Tarkoituksellinen elämä huonoissakin olosuhteissa voi olla merkityksellisempää kuin suunnaton rikkaus ilman tarkoitusta. Tuonpuoleisestakin voi hakea tarkoitusta!

Se, että jollain mittareilla olemme maailman onnellisin kansa on vain yksi mielipide. Kateudesta me suomalaiset todella aidon onnen kaivamme!
Vai ei muka?

Jussi Melanen

 

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol: On luksusta juoda vettä suoraan hanasta ja pulahtaa puhtaaseen järveen uimaan
Omalähiö lomailee 5.7. – 1.8.
Projektipäällikkö Jari Volanen: Patomäen kentällä tehdään nyt viimeisiä maastomuotoiluja ja vihertöitä
Perussuomalaisten kannatus kasvoi huomattavasti Lahdessa, vanhat puolueet menettivät valtuustopaikkoja
Nuorille on kustannettava ehkäisy yhteiskunnan varoista
Tutkija Ilkka Jokipii: Täsmällisiä muistiinpanoja ei ehditty tekemään Hennalan vankileirillä
Harri Koski: Saunalautta on merimiehen kesämökki
Markku Karjula: Lahden vahvuutena on se, että täällä on tapahtumia ympäri vuoden
Puheenjohtaja Marju Markkanen: Lahteen on tehtävä liikuntastrategia ja sen laatimistyössä on oltava poikkihallinnollinen edustus
Ex-kaupunginvaltuutetut Heikki Laine ja Onerva Vartiainen: Asioihin pitää perehtyä huolellisesti ennen kuin niistä päätetään
Hannu Salminen: Kulttuurin rahoitus tulee saada kokonaisuudessaan valtion budjettiin
Maisema-arkkitehti Maria Silvast: Renkomäen sorakuoppa-aluetta maisemoidaan virkistyskäyttöön
Kuntavaaliehdokkaita on koulutettu ja rekrytoitu lisää tauon aikana
Francis McCarron: Eteläisen kehätien valmistuminen etuajassa on iso onnistuminen
Varhaiskasvatuspolitiikkaa on jakanut sivistyslautakuntaa koko vaalikauden ajan
Kaupunginhortonomi Viivi Tasso: Kirsikkapuut tekevät kauniin kukkakatoksen puistoon
Pontus Söderblom ja Petri Honkanen: Uudet ja vaihtoehtoiset ryhmät sanovat asiat suoraan
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hilden: Puheenjohtajakausi piti olla aivan erilainen
RKP:n Pia Tyyskä: Tuomme avoimen, kunnioittavan ja yhteistyötä painottavan politiikan Lahteen
SDP:n Pekka Komu: Sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava laadukkaita, oikea-aikaisia ja vaikuttavia
ARKISTO