Suomi maailman onnellisin kansa

Tämän riemu uutisen saimme kuulla viime viikolla ja revimme pelihousumme heti. Me suomalaiset oletamme, että onnellisuutta tuottaisivat enimmäkseen aineellisen tekijät, kuten terveys,ravinto ja vauraus. Onnellisuus on kuitenkin aina subjektiivinen kokemus. Monet vauraatkin kärsivät Suomessa vieraantuneisuudesta ja elämän merkityksettömyydestä.

Ensimmäiseksi meidän pitäisi sopia, miten onnellisuutta mitataan? Monet psykologit ja biologit ovatkin ottaneet haasteen vastaan ja alkaneet tieteellisesti tutkia tätä asiaa. Erityisiä onnellisuusmittareita voidaan toki rakennella, mutta ne mittaavat onnellisuutta aina jostain yksilöllisestä näkökulmasta, joita ovat raha, perhe, geenit tai vaikkapa hyveellinen elämä. Voidaan laatia kyselylomakkeita, joissa haastateltavat vastaavat sellaisiin kysymyksiin kuin Mitä mieltä olet seuraavista välittämistä. Onko elämäsi palkitsevaa? Oletko tyytyväinen itseesi? Miten tulotasosi vaikuttaa onnellisuuteesi? Mutta miten saamme selville sellaisia onnellisuuden seikkoja, kuten ovatko demokratiassa elivät suomalaiset onnellisempia kuin pohjoiskorealaiset? Ovatko naimisissa olevat onnellisempia kuin naimattomat? Aina on kyse subjektista. Tiedämme, että vaikea sairaus vähentää onnellisuutta, mutta millä mittarilla sitä mitataan?

Me keskiluokkainen suomalaiset emme varmasti tunne samanlaista riemua ja mielihyvää kesämökin uimareissusta kuin metsästäjä- keräilijä kaataessaan mammutin. Millaista tuskaa kokee kukin yksilö erotessaan tai miten uusi auto voi tehdä mielelle? Todellisuudessa me olemme kemiallisten aivojemme vankeja. Me reagoimme kaikkeen satojen hormonien ja aivojemme kemiallisten synapsien ryöpyillä. Meitä hallitsevat miljoonien evoluutiovuosien muovaavat biokemialliset mekanismit, Olemme hermostomme orjia. Meitä säätelee monimutkainen järjestelmä, joka muodostuu herroista, neutroneista ja synapsista, jotka lataamat aivoihimme serotoonia, dopamiinis, oksitosiinia ja muita biokemiallisia aineita.

Olemmeko me suomalaiset saaneet arpajaisvoito, kun olemme syntyneet Suomeen? Ovatko Australian aborginaalit sittenkin vapaudessa eläessään onnellisempia kuin me? Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta! Me suomalaiset manipuloimme itseämme onnen saavutaaksemme monilla huumeilla,kuten alkoholilla, tupakalla ja kokaiinilla. Todellisuudessa onni lähtee aina itsestä. Aldous Huxlyn dystoopisessa romaanissa Uljas uusi maailma, kertoo huumeesta nimeltä ”soma”. Kaikki nauttivat sitä maailmassa joka päivä ja olivat tulevaisuudessa onnellisia!

Olisiko tälläisessä tulevaisuudessa mitään vikaa? Saavutammeko kestävän onnen vain huumeilla? Mikä on meidän suomalaisten elämän tarkoitus? Ovatko lapsen lapset onnen mitta? Onnessa on aina mukana kognitiivinen ja eettinen osatekijä. Tarkoituksellinen elämä huonoissakin olosuhteissa voi olla merkityksellisempää kuin suunnaton rikkaus ilman tarkoitusta. Tuonpuoleisestakin voi hakea tarkoitusta!

Se, että jollain mittareilla olemme maailman onnellisin kansa on vain yksi mielipide. Kateudesta me suomalaiset todella aidon onnen kaivamme!
Vai ei muka?

Jussi Melanen

 

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
ARKISTO