Rakasta joka murua!

Tällä viikolla käynnistynyt Rakasta joka murua -kampanja kannustaa suomalaisia vähentämään ruokahävikkiä ja lajittelemaan biojätettä niin kotona, työpaikoilla ja kuin myös lomamatkoilla. Kampanjan suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Kampanjalle on tarvetta, sillä ruokahävikistä suurin osa, 35 % syntyy kotitalouksissa. Sen määrä vastaa noin 100 000 keskivertohenkilöauton vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä. Suomi on sitoutunut puolittamaan ruokahävikin vuoteen 2030 mennessä.​ Meillä suomalaisilla on vielä töitä biojätteen parempaan lajitteluun. Jakeiden järjestäminen on toki suuri osa onnistumista. Biojätteestä jopa 60 prosenttia päätyy sekajätteeksi. Muun jätteen joukossa biojäte menee hukkaan, heikentää muiden materiaalien kierrätysmahdollisuuksia ja vähentää poltettavasta sekajätteestä saatavan energia määrää. Lajitellusta biojätteestä valmistetaan biokaasua, lannoitevalmisteita maa- ja metsätalouden käyttöön sekä multaa viherrakentamiseen. Jos kaikki kotitalouksien tuottama biojäte lajiteltaisiin ja käsiteltäisiin biokaasuksi, saataisiin biokaasua jopa 90 000 kaasuautoon. Lahti on aito edelläkävijä. Esimerkiksi Gasumin ja Launeen Citymarketin yhteistyö kaasuttaa jo autoja eteenpäin. Lahti Energian Kymijärvi II voimala otti loikan jätteen hyödyntämisestä jo aiemmin lämmön ja sähkön tuotannossa.  

Kuntta ja multa ovat olleet molemmat positiivisesti esillä ja syystä. Multa oli esillä kuluvalla viikolla toisessakin kiinnostavassa uutisessa. Luonnonvarakeskuksen (Luken) ja suomalais-tsekkiläisten yliopistojen yhteisessä kokeellisessa tutkimuksessa päiväkotien asvaltoiduille, laatoitetuille ja sorapäällysteisille pihoille tuotiin elävää metsänpohjaa eli kunttaa, siirtonurmea ja istutuslaatikoita, joihin lapset saivat kylvää kasveja ja myöhemmin hoitaa niitä. Tutkimuksen mukaan elävän luonnon lisääminen päiväkodin piha-alueelle paransi lasten vastustuskykyä jo kuukaudessa. Aikaisemminkin on todettu liian korkean hygieniatason ja erillisyyden luonnosta köyhdyttävän elimistön mikrobistoa, mikä puolestaan lisää immuunijärjestelmän häiriöitä, kuten esimerkiksi allergioita, diabetesta ja keliakiaa. Monissa tutkimuksissa tämä tullut esiin maaseudun lasten pienempänä riskinä sairastua näihin tauteihin. Nyt sama todettiin käänteisesti. Tutkijoiden suosittelevat luontokosketuksen lisäämistä arkeen. Lapsille olisi parasta, jos päiväkodin lisäksi myös oma piha mahdollistaisi kuralätäkköleikit ja maan kaivamisen. Saman ajaa myös koko perheen yhteiset säännölliset metsäretket tai luontopoluilla kävelyt.

Aikuisillekin on nyt tarjolla uusia luontokosketuksia, kun luonnonläheiseen ulkoiluun tarkoitetuista maastoliikuntapoluista ensimmäinen on juuri valmistumassa Salpausselälle. Maastoliikuntapolku Raviksen Rento on noin 3,5 kilometrin mittainen rengasreitti, joka soveltuu kävelyyn, polkujuoksuun ja maastopyöräilyyn. Nimensä mukaisesti polun lähtöpiste on Vanha Ravirata. Kaiken kaikkiaan merkittyjä maastoliikuntapolkuja tulee Salpausselän maastoon viisi. Niistä neljä on rengasreittejä ja kaksi siirtymäreittejä. Reitit merkitään maastoon heijastavilla merkeillä, jotta ulkoilu onnistuu myös pimeän aikaan otsalampun tai pyörävalojen kanssa. Polkureitistön tiedot päivitetään Lahden kaupungin sivuille. Sinne lisätään myöhemmin ladattavat gpx-jäljet ja reittien lähtöpisteille QR-koodimerkit, joiden kautta tiedot saa nettisivulta suoraan omaan älypuhelimeen. Kaikkien maastopolkureittien valmistuttua käyttökuntoon polut merkitään myös Lahden sähköiseen karttapalveluun ja lähtöpisteille opastauluihin.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
ARKISTO