Liikunnan ja harrastamisen tilanne koronan keskellä on huolestuttava. Julkisia sisäliikuntapaikkoja ja kuntosaleja on suljettu ja ryhmäliikuntaa laitettu tauolle. Tilanne on harmillinen kenelle tahansa liikunnan ystävälle, mutta rajoitukset ovat iskeneet kohtuuttomasti erityisesti lasten ja nuorten harrastustoimintaan. Treeneihin ei pääse, ja vaarana tällä hetkellä on, että monen liikuntakipinä sammuu kotona odotellessa.
Siinä missä hikiliikkujat ja kuntoilijat ovat voineet turvautua yksityisiin saleihin, juniorijoukkueiden ja kerhojen tilanne on toinen. Seurat nojaavat toiminnassaan liikuntahalleihin, jotka ovat monin paikoin ainoita joukkuelajeihin ympärivuotisesti soveltuvia tiloja. Kaupunkien ja kuntien liikuntapalvelut ovat lisäksi usein maksuttomia tai vähintään edullisia, ja niiden kautta avautuu monelle lapsiperheelle tärkeä tukiyhteisö. Lisäksi ulkoliikunta on nyt erinomainen vaihtoehto.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) joutuu ymmärrettävästi tasapainoilemaan koronatoimien ja ihmisten arjen välillä. Hyvä päämäärä ei kuitenkaan tarkoita, että keinot olisivat täysin kohdillaan. Omaan käsitykseeni ei sovi, että baarit saavat railata pitkälle iltaan, mutta lasten ja nuorten liikunnalle laitetaan stoppi.
Onneksi meillä Lahdessa on saatu pidettyä paikkoja auki toistaiseksi kohtuullisen hyvin. Kiitos tästä kuuluu sekä paikallisille urheiluseuroille että Lahden liikuntatoimelle, jotka ovat vastuullisella toiminnallaan varmistaneet, ettei kevään kaltaista koronasulkua enää tulisi. Toisin on käynyt esimerkiksi Uudellamaalla, missä joukkuelaisten selkään kaadettiin kylmää vettä, kun kaikissa kaupunkien liikuntatiloissa laitettiin lappu luukulle jo viime marraskuussa. Siksi seuroja pitää nyt tukea taloudellisesti.
Osakeyhtiöpohjaiset toimijat joukkuelajeissa ovat vaikeuksissa ja heille tulee löytää tapa tuen jakamiseen. Tämä on työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) työn alla ja nyt on oltava myös nopea ratkaisujen löytämisessä. Palkat ja hallivuokrat juoksevat, vaikka lipputulot ja vapaaehtoistoiminta ovat katkolla. Seuramaksujen nostaminen ei sekään ole kestävä ratkaisu. Lahti on toiminut tässä asiallisesti ja tullut vastaan vuokrissa sekä myöntämällä erillistukia. Ei olisi kuitenkaan pahitteeksi meistä mahdollisimman monen olla nyt mukana tukemassa omaa seuraa.
Kyse on myös kymmenistä tuhansista työpaikoista ympäri maan. Liikunta-alan julkisten työnantajien ja yritysten tulonmenetyksissä puhutaan jo vähintään sadoista miljoonista euroista. Seurauksena on nähty lomauksia ja irtisanomia. Jo kesällä Valtion liikuntaneuvosto varoitti liikunta-alan joutuvan merkittäviin ongelmiin, mikäli rajoitukset kiristyvät syksyn ja talven mittaan. Nyt elämme tätä kriisiä. Valtio ja kunnat ovat tukeneet liikuntatoimijoita kymmenien miljoonien korona-avustuksilla, mutta ei näillä vielä maaliin päästä.
Liikunta-alaa on mahdoton tekohengittää ilman valtakunnallista suunnitelmaa siitä, kuinka seurojen ja lajiliittojen, yritysten sekä muiden toiminnanharjoittajien toiminta saadaan tasapainoon. Tässä kaivattaisiin nyt STM:n ja liikuntapolitiikasta vastaavan opetus- ja kulttuuriministeriön parempaa yhteistoimintaa. Erityisesti lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksia koskevia päätöksiä on kiireellistä harkita entistä tarkemmin, kun rokotesuojan saavuttaminen etenee.
Meistä jokainen voi vaikuttaa pitämällä omaa ja läheisten liikuntamieltä yllä. Perheissä kannattaa nyt suunnata yhdessä hiihtoladuille tai ulkojäille, kun kunnon talvi on tullut ryminällä. Lapset, nuoret ja me vähän vanhemmatkin ulos telmimään, niin keho ja mieli virkistyy.
Ville Skinnari