Kuukausi: lokakuu 2023

Vielä vuosikymmen sitten Itämeren tilanteen ympärillä käytiin keskustelua yhteistyöstä laajasti. Haluttiin tehdä ympäristöyhteistyötä, puhdistaa merta, vähentää fosforia sekä sinilevää. Kaikki tämä oli aivan oikein ja muistan itsekin osallistuneeni lukuisiin tapaamisiin, seminaareihin ja rahoituskeskusteluihin Itämeren maiden ympärillä – mukaan lukien Venäjä. Suomalainen ja lahtelainenkin vesiosaaminen oli kovassa kurssissa mm. Pietarin vesien puhdistuksessa.

Me lahtelaiset tiedämme, miten tärkeää on vesistöjen puhtaus ja miten helposti asiat voi pilata ja miten ne voi myös korjata. Vesijärvi on edelleen upea esimerkki yhteistyöstä ja osaamisesta sekä uudistumisesta, vaikka tietenkin Itämeren – ongelmat ovat monella tavalla eri tasoilla. Siksi olin äärimmäisen tyytyväinen kun saimme Itämeren alueen maista mukaan kaikki toimijat ja samalla myös yksityisen sektorin panos on ollut todella merkittävää.

Itse ongelma eli ympäristöä ja vesistöä kuormittavat toimet eivät ole kadonneet, mutta radikaalisti muuttunut turvallisuustilanne on väistämättä vaikuttanut siihen, että keskustelu Itämeren tilasta on muuttunut.  Itämeri on noussut turvallisuuspolitiikan keskiöön viimeistään Baltic Connector – tapauksen myötä.

Suomen viranomaisten toiminta on saanut tapauksessa kiitosta ja syystä. Meillä ei hutkita, vaan tutkintaan ja sen jälkeen tehdään johtopäätökset. Näin se pitää aina olla ja niin on nytkin. Pitää myös antaa täysi kiitos päämisterille ja ulkopoliittiselle johdolle tilanteen hoitamisesta. Tiedottaminen ja viestintä on toiminut kaikkiin suuntiin juuri niin kuin sen pitää.
Samalla Suomen maine on vahvistunut kansainvälisesti kriisinkestävyyden ja huoltovarmuuden mallimaana. Se on tärkeää juuri nyt suurvaltajännitteiden maailmassa. Suomelle tilanne on erityisen haastava huoltovarmuuden lisäksi myös teollisuuden ja logistiikan kannalta.

Sotia ja kriisejä maailmalla nyt riittää. Ukrainan lisäksi Lähi-Idän tilanne näyttää valitettavasti vain eskaloituvan. Eurooppa on kovan paikan edessä, kun samaan aikaan myös talouskasvu näyttää lähes nollaa. Pääministeri Orpo matkustaa tällä viikolla Brysseliin EU – huippukokoukseen ja agendalla on paljon tavaraa. Yksi tärkeä kysymys on, miten Euroopan maissa saadaan pidettyä kansalaisten usko parempaan. Nyt näyttää siltä, että tyytymättömyyden kasvaessa ääriliikkeet ovat monessa maassa vaaleissa vahvoilla. Saksan tulevat vaalit ovat monella tavalla tärkeät. EU:n yhtenäisyys voi jatkossa olla kovan työn takana. Ja mitä tapahtuu Yhdysvalloissa tulevien presidentinvaalien jälkeen? Fokus on nyt enemmän ja enemmän Lähi-Idässä ja Kiina on edelleen painopiste numero yksi.
Pohjoisen Euroopan haasteet tarkoittavat myös sitä, että EU:n pitää olla meitäkin tukemassa uusien ratkaisujen löytämiseksi. Se tarkoittaa uusia yhteyksiä Eurooppaan ja Pohjoisen Ulottuvuuden näkemistä ja noteeraamista. Tässäkin asiassa Pohjoismainen yhteistyö myös Norja mukaan lukien on äärimmäisen tärkeää.

Ruotsin NATO-jäsenyyden eteneminen Turkin kanssa on hyvä uutinen ja varmaan Unkarinkin kanssa päästään jossain vaiheessa eteenpäin. Yhdessä olemme vahvempia – tillsammans är vi starkare!

Ville Skinnari

Oletko miettinyt, minkälainen matkailija sinä olet? Mihin matkustat mieluiten, onko kyseessä jokin jo ennestään tuttu kohde, vai haluatko joka kerta päästä sellaiseen paikkaan, jossa et ole käynyt ennen? Tai sitten kun olet päättänyt lähteä matkalle, mitä asioita sinä ensimmäiseksi mietit tai järjestät matkaa varten?

Jos matkakohde on jo päätetty, niin ensimmäisenä ainakin itse alan järjestämään ja miettimään miten pääsen matkakohteeseen ja miten majoitun sitten siellä perillä. Tai jos matkustaminen kestää useamman päivän niin miten matkan aikana majoitutaan.

Seuraava asia, jota alkaa suunnitella ovat matkatavarat, mitä pitää ottaa mukaan. Ja koska useimmiten itse matkustan koko perheen kanssa, niin suunnittelen myös lasten matkatavarat. Ja usein tulee kyllä otettua hieman liikaa mukaan.

Ensi sunnuntain evankeliumikohdassa myös Jeesus puhuu matkalle lähtemisestä, tai oikeastaan siinä kerrotaan miten Jeesus lähettää opetuslapsiaan matkalle, kohtaamaan ihmisiä ja parantamaan heitä sekä julistamaan, että Jumalan valtakunta on lähellä. Toisin kuin yleensä matkalle lähtiessä, Jeesus käskee lähteä matkaan ilman mitään varusteita, kosta lähdöllä on kiire ja matkan aikana saa kaiken tarvitsemansa.

Ajattelen, että onpa siinä aika kova vaatimus; jättää kaikki ja lähteä johonkin tuntemattomaan ilman mitään varusteita. Ja samalla tässä viestissä on myös jotain hyvin rauhoittavaa ja turvaa antavaa; sinun ei tarvitse olla huolissasi, koska tulet saamaan sen mitä tarvitset ja Jumala kanssasi. Mihin sinut tänään lähetetäänkään ja ketä kaikkia kohtaatkaan, Jumala on kanssasi.

Hanna Rikkanen
pappi
Launeen seurakunta

Presidentti Martti Ahtisaaren poismeno koskettaa monelle tavalla ja juuri tässä ajassa. Rauhan rakentaja, diplomaatti isolla D:llä ja vielä suomalainen on poissa juuri silloin, kun hänenlaisiaan tarvittaisiin enemmän kuin koskaan maailmassa.

Hänen Nobel-puheensa jää maailman historiaan eikä sitä parane lähteä edes kääntämään suomeksi, mutta pääviesti on selvä: kaikki maailman konfliktit voidaan ratkaista.

“Wars and conflicts are not inevitable. They are caused by human beings. There are always interests that are furthered by war. Therefore, those who have power and influence can also stop them.”

CMI (Martti Ahtisaari Peace Foundation – suomalainen konfliktinratkaisujärjestö) tekee nyt tätä työtä ja siksi tätä työtä pitää jatkaa ja tukea kaikin tavoin.

Ahtisaari osasi olla diplomaattinen, mutta myös suorapuheinen. Katsoin muistiinpanojani viime vuosilta ja yksi mielenkiintoinen tapahtuma nousi esille. Presidentti Ahtisaari kertoi eduskunnassa Pohjoismaiden Neuvoston juhlaistunnossa 2.11. 2017 kansanedustajille elämäntyöstään sekä eri kriisien haasteista ja ratkaisuista: ”Olen pohjoismaalaisen mallin tuote ja ylpeä siitä. Siirryin ulkoministeriöön vuonna 1965 ja opin eniten Pohjoismaista”.

Ahtisaari peräänkuulutti YK:n turvaneuvoston roolia. ”Syyrian kysymys tarvitsee yhteisen suunnitelman. Paljonko viisi pysyvää jäsentä ovat todella tehneet kriisin ratkaisemiseksi?”, Ahtisaari sanoi.

Presidentti Ahtisaari antoi myös meille nuoremmille ohjeita konfliktien ratkaisuun.
”Siinä ei ole mitään ihmeellistä, jos vain haukkuu toista ihmistä. Jos ei itse näytä esimerkkiä on turha lähteä neuvomaan toista ihmistä”. Näin on, mutta miten itse toimimme ihan jokapäiväisessä elämässä? (oma kommenttini muistiinpanoissa).

Ja muistoja paljon – haastavia ja hauskojakin. Hollannin Haagissa seurasin nuorena oikeustieteen opiskelijana ex – Jugoslavian sotarikostuomioistuimen oikeudenkäyntejä. Elettiin 2000- luvun alkua ja Lontoossa professorini oli sitä mieltä, että minun tulisi keskittyä ihmisoikeuskysymyksiin, ”koska Ahtisaari on niin erinomainen työssään”. Silloin ajattelin, että maailma on todella rikki ja tarvitsee parempaa kansainvälisen oikeuden kunnioitusta ja sääntöpohjaisuutta, mutta missä tilanteessa olemme nyt maailmassa – vuonna 2023 ?

Lontoossa opiskellessani vuonna 1999 sain opiskelijaravintolassa yllättäen ilmoituksen, että ”terveiset Sarajevosta, ruokasi ja juomasi ovat ilmaisia, koska tulet suuren Martti Ahtisaaren kanssa samassa maasta. Kosovon jälleenrakentamiskokous pidetiin Ahtisaaren johdolla Sarajevossa 1999. Japanissa asuessani vuonna 1997 Ahtisaari vieraili Tokiossa Suomen Tasavallan Presidenttinä virallisella valtiovierailulla. Sain kutsun lounastilaisuuteen, jossa paikalla oli myös Japanin silloinen pääministeri Ryūtarō Hashimoto. Koska olin japanilaisella kauppahuoneella työharjoittelussa minut istutettiin Japanin puolelle pöytää ja sain esitellä itseni japaniksi ja tulkki käänsi sitten suomeksi. Minua jännitti aivan valtavasti, mutta sitten presidentti puuttui peliin: ”Tule juniori Skinnari tänne omien (Suomen) puolelle istumaan, Ahtisaari sanoi ja parissa sekunnissa minulle tehtiin paikka Suomen delegaatiossa.

Suuri mies ja esikuva on poissa. Syvä osanottoni perheelle ja läheisillä. Työn rauhan ja ratkaisujen eteen jatkuu ja siksi CMI:n toiminnan kehittäminen ja tukeminen on äärimmäisen tärkeää.

Ville Skinnari

Syksy tulee ja kelit kylmenevät. Lahdessakin moni miettii, miten selvitä talvesta. laskuja riittää, mutta miten ne tulot tässä tilanteessa riittävät. Maailma on nyt todella rikki, kun katsoo sääntöpohjaisen järjestelmän tilannetta. Lähi-Idän tilanne tästä viimeisin esimerkki. Rauhaa pitää aina yrittää rakentaa, sotia on nyt maailmassa enemmän kuin koskaan. Itämeren turvallisuustilanne on kiristynyt entisestään. Suomi on hyvin varautunut kaikkeen ja siksi voimme luottaa Suomen varautumiseen ja huoltovarmuuteen.

Tällä viikolla eduskunnassa käydään lähetekeskustelua ensi vuoden budjetista. Keskustelun sävy on vaihdellut laidasta laitaan. Oppositiossa meidän huolemme on erityisesti sosiaaliturvaan kohdistetuissa leikkauksissa. Myös valtion velkaantuminen ja verotuspäätökset puhuttavat. Velkaantuminen on ehdottomasti asia, mikä täytyy taittaa, mutta hallituksen keinot siihen eivät vakuuta. Esimerkiksi työelämäuudistuksilla ei juurikaan ole vaikutuksia valtiontalouteen, mutta sitäkin enemmän työntekijöille. Myös leikkaukset sosiaaliturvaan heikentävät kannustimia työllistyä. Yhteisvaikutuksien arvioinnin puute paistaa läpi näissä hallituksen päätöksissä. Miksi osa-aikatyöntekijöitä ei arvosteta ja suojaosuuksia ollaan poistamassa?

Kokoomus lupasi ennen vaaleja lopettaa velkaantumisen ja 100.000 uutta työpaikkaa, mutta työllisyystilanne vain huononee. Rakennusalan ahdinko ei sen puolesta puhu. Häviämässä on kymmeniätuhansia työpaikkoja.

Perussuomalaiset sanovat että ”kaiken kivan jakaminen kaikille” loppuu. Kun näitä hallituksin säästötoimia katsoo, ei pian kellään ole kivaa, ainakaan pienituloisella tai työttömällä.
Väännetään vielä rautalangasta: edellisen hallituksen syy ottaa velkaa oli pääasiallisesti vain ja ainoastaan korona ja Venäjän aloittama hyökkäysota.

Nostin itse esille eduskunnassa keskiviikkona sen, että hallituksen työelämäuudistukset ovat enemmän Itä-Eurooppalaisen mallin mukaisia kuin pohjoismaalaisia. Nyt murennetaan suomalaisen yhteiskunnan perustuksia ja samaa on menossa Sote-sektorillakin.

Ville Skinnari

”Jos rukoilet Jumalalta kärsivällisyyttä, antaako Hän sinulle sitä suoraan, vai antaako Hän sinulle tilaisuuksia kehittää kärsivällisyyttäsi?” Jokseenkin tähän tyyliin kysytään elokuvassa Evan taivaanlahja. Toisinaan rukouksiimme vastataan myönteisesti. Saamme, mitä toivomme, mutta se ei aina ehkä tapahdukaan ihan siten, kuin odotamme. Itse asiassa melko harvoin toivomamme asia vain ilmestyy elämäämme, noin vain vaatimatta meiltä itseltämme mitään.

Joskus myönteinen vastaus rukoukseen voi tulla niin, että Jumala mahdollistaa meille tilaisuuksia tavoitella pyytämäämme ja tukee meitä tuolla matkalla. Monesti se vaatii meiltä itseltämme vaivannäköä ja työtä. Toisinaan taas, jotta saisimme, mitä rukoilemme, meidän pitääkin ensin luopua jostain muusta tai kohdata muutoksia elämässämme, tehdäksemme tilaa uudelle. Siihenkin liittyy usein kasvukipuja tai luopumisen surua.

Samoin on silloin, kun rukoilemme Jumalalta johdatusta elämäämme. Jumalan suunnitelmat elämämme varalle saattavatkin olla erilaiset, kuin mitä itse kuvittelemme tai toivomme. Meidän voi olla myös hyvin vaikea päästää irti omista suunnitelmistamme ja toiveistamme. Rukoilemme ”tapahtukoon Sinun tahtosi”, ja samaan aikaan takaraivossa häilyy pieni ”mutta”. Jospa Jumalalle voisi vain sanella, minkälainen Hänen tahtonsa meidän varallemme olisi hyvä olla.

Rukoileminen, etenkin johdatuksen rukoileminen, on osoitus siitä, että luotamme Jumalaan. Se ei poista elämästämme haasteita tai ikäviä asioita. Voimme kuitenkin luottaa siihen, että emme kulje yksin. Ja toisinaan, saatamme löytää elämästämme sellaisia hyviä asioita tai etappeja, joista emme itse olisi osanneet edes haaveilla. Luottamus ja usko Jumalaan voi olla myös suurta seikkailua.

Mari Ruuska
vs. seurakuntapastori
Launeen srk

Lahden kaupunginvaltuusto palasi peruskorjattuun kaupungintaloon ja valitsi juhlakokouksessaan uudeksi kaupunginjohtajaksi Niko Kyynäräisen. Tunnen Nikon jo pitkältä ajalta ja Kyynäräisen isoisä on ollut rakentamassa Lahtea. Hienoa, että hänen työnsä jatkuu nyt uuden sukupolven johtamana. Lahdella on nyt katse eteenpäin. Uskon Kyynäräisen menestyvän, hänellä on kaupungille paljon uutta annettavaa. Hyvältä kaupunginjohtajalta tarvitaan positiivista asennetta ja ratkaisukykyä ja tätä Kyynäräisellä on meille tarjota. Samoin myös johtajuutta kertoa päättäjille miten asioissa päästään eteenpäin eikä mikromanageerata pikkuasioita.

Valtuusto päätti myös muista ajankohtaisista asioita. Pöydällä oli keskustan turvallisuussuunnitelma, talousarviomuutokset ja kaupunkiseutusuunnitelmat. Käsittelyssä oli myös TE-uudistus, sillä työllisyyspalvelut siirtyvät kuntien vastuulle 2025 alussa. Lahti haluaa perustaa oman työllisyysalueensa, mikä on järjetöntä, mutta kertoo missä jamassa Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö on.

Tällä viikolla olen ollut Italiassa eduskunnan perustuslakivaliokunnan kanssa. Tapasin Roomassa myös Italian valtiovarainministeri Giancarlo Giorgettiä, joka toimi ennen Giorgia Melonin pääministeriyttä kauppaministerinä eli tunnemme toisemme hyvin. keskustelimme Euroopan tilanteesta – missä mennään nyt ja minne mennään tulevaisuudessa. Ajat ovat kovat, Eurooppa tarvitsee nyt vankkaa johtajuutta, kauniiden sanojen aika on ohi. Euroopan Unionilla on nyt näytön paikka. Aikaa ei ole paljon. Muuten jäämme pysyvästi jälkeen muista.

Italiassa ollaan huolissaan ja syystä. Euroopan oma kasvu on lähellä nollaa, korot valtion velasta on superkorkealla ja kansa on etenkin eteläosassa maata erittäin tyytymätöntä. Häviämme USA:lle ja Kiinalle jo melkein kaikilla strategisilla toimialoilla. Pohdimme missä asioissa Eurooppa nyt voisi ottaa globaalia johtajuutta. Ja meillä on myös yhteistä Italia on myös teollisuusmaa kuten Suomikin.

Firenzessä vierailimme Euroopan yliopiston instituutin oikeustieteen laitoksella. Täällä myös Alexander Stubb tekee päivätyötään, tosin eri laitoksella. Alex ei ollut paikalla, tapasin hänet tosin maanantaina Helsinki – Vantaa – Lahti lentoasemalla. Mies oli matkalla Ahvenanmaalle kampanjoimaan. Toivotin hänelle onnea presidentinvaaleihin ja arvostan hänen positiivisuutta ja energisyyttä. Silti omaa ääntäni hän ei tule saamaan, mutta palataan tähän kysymykseen vielä monta kertaa ennen tammikuun vaalipäivää.

Ville Skinnari

Ekumeenista lähetyspyhää vietetään 7. – 8.10. Lähetyspyhää on vietetty vuodesta 1999 alkaen. Tämän vuoden teema on Jumalan rakkaus lähettää rakastamaan. Lähetyspyhän aihe kehottaa kaikkia kristittyjä välittämään Jumalan rakkautta Kristuksessa kaikkialle maailmaan. Lähetyspyhä muistuttaa kaikkia kristittyjä rukoilemaan yhteisen lähetystehtävän puolesta.

Jeesus tiivisti 10 käskyä rakkauden kaksoiskäskyyn: meidän pitäisi toimia kaikin tavoin elämässämme niin, että rakastamme Jumalaa yli kaiken ja lähimmäisiämme niin kuin itseämme. Tämä on niin paljon vaadittu, että emme siinä onnistu. Se saa meidät huomaamaan, että tarvitsemme Jumalan rakkautta, sitä että Jeesus kuoli meidän puolestamme. Saamme pelastuksen lahjaksi.

Rakkauden kaksoiskäsky muistuttaa meitä kristityn tehtävästä pysyä rakkauden lähteellä ja ammentaa siitä iloa elämäämme. Kun Jumala on ensin rakastanut meitä, Hänen rakkautensa saa meidät rakastamaan toisiamme ja kertomaan hyvää sanomaa toisillekin.

Tri Nguyen kirjoittaa, että meidän elämämme veneessä on kaksi airoa, joita meidän tulee liikuttaa yhtä voimakkaasti. Toisen airon nimi on ”rakasta Jumalaasi” ja toisen airon ”rakasta lähimmäistäsi”. Kun osaamme kiittää Jumalaa kaikesta hyvästä, jonka hän on lahjoittanut meille emmekä unohda auttaa lähimmäistämme, käsittelemme yhtä aikaa molempia airoja. Silloin meidän elämämme vene kulkee suoraan eteenpäin, ja Jeesus soutaa mukana veneessämme auttaen meitä pääsemään oikeaan suuntaan, taivaalliseen satamaan.

Sanna Alanen
pastori, Launeen seurakunta