Kuukausi: kesäkuu 2022

Joku voisi ehdottaa, että joulun ja juhannuksen paikkaa kannattaisi vaihtaa keskenään. Onhan Jeesuksen syntymä suuri valon juhla. Jeesus sanoi olevansa maailman valo. Eikö silloin olisi hyvä viettää joulua keskellä yötöntä yötä, kun valoa on kaikkein eniten?

Mutta ei taitaisi Jeesuksen valo erottua häikäisevässä keskiyön auringossa ja valon tulvassa. Emme ehkä huomaisi tarvitsevamme Jeesuksen apua ja voimaa, jos ympärillä on alkukesän ihana vehreys, kukoistus, kaikki kasvu, joka kihisee silmuissa, nupuissa ja mukulissa. Siinä voisi tulla sellainen olo, että pärjää tässä ihminen omillaankin.

Jouluna ollaan päinvastaisissa oloissa. Kaamos, pimeys ja kylmyys kääntää meitä sisälle ja sisäänpäin. Siinä hämärässä näkyy Jeesuksen valo. Silloin toteutuu Jesajan sana 9. luvun alusta: ”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus. ” Jeesus on maailman valo jokaisena päivänä, mutta usein tarvitsemme elämän pimeyttä, ahdinkoa ja kuormaa huomataksemme, kuinka kipeästi häntä tarvitsemme.

Juhannuksen kirkkaassa valossa muistellaan Johannes Kastajan syntymää puoli vuotta ennen Jeesusta. Nyt kuuluu myös Johanneksen profeetallinen, jopa häiritsevä ääni: Tehkää parannus, uskokaa evankeliumi. Siinäkin on tarpeellista kontrastia, niin kuin talvisessa valon juhlassa. Suloisessa suvessa joku puhuukin elämän varjoista ja synneistä. Sekin puoli on olemassa. Eivät elämän varjot katoa, vaikka taivaalla aurinko loistaisikin kirkkaampana kuin koskaan.

Meillä kristityillä on se lahja, että voimme aina elää avoimesti Jumalan edessä. Elämän pimeissä hetkissä saa pyytää valoa ja armoa ylhäältä. Elämän ihanina suvi-aikoina saa kiittää kaikkien lahjojen antajaa. Luoja meitä aina siunatkoon!

Riitta Särkiö

Koko Suomi viettää viikonloppuna juhannusta. Juhannus on keskikesän ja valon juhla. Pääsen itse myös mökillä Päijänteelle perheen kanssa. Lämpöäkin pitäisi riittää. Sauna tekee suomalaisen juhannuksen. Juhannukseen kuuluu olennaisena osana myös yhdessäolo ja luonto, tietenkin säävarauksella kuten Suomessa aina.

Olin viime viikon pitkällä virkamatkalla Yhdysvalloissa New Yorkissa ja Washingtonissa. Tulos ja tunnelmat olivat hyvät. Saimme suomalaisten yritysten viestiä ja markkinamahdollisuuksia auki Yhdysvaltoihin ja yhteistyötä vireille myös toiseen suuntaan. Lahdessa tapasin maanantaina Salpauksen edustajia aiheena aina tärkeä ammatillinen koulutus. Työpaikoilla Lahdessa ja Päijät-Hämeessä tarvitaan nyt paljon eri alojen osaajia. Polku koulutuksesta työelämään täytyy sujua niin, että jokainen opiskelija saa mukaansa hyvät eväät jatkoa varten.

Talouden ja maailman muutosten keskellä tarvitaan aivan uudella tavalla panostuksia yhteiskunnan peruspalveluihin. Eduskunnan viikko sitten hyväksymässä ja hallituksen valmistelemassa julkisen talouden suunnitelmassa on lisämäärärahaa muun muassa hyvinvointialueiden toiminnan käynnistämiseen ja hoitotakuun toteuttamiseen. Nämä panostukset pitää saada nyt mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön uusilla hyvinvointialueilla. Jokaisella suomalainen on oikeus hyviin sotepalveluihin asuinpaikasta riippumatta. Myös Päijät-Hämeessä ja Lahdessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että palvelupolut saadaan toimivaan niitä käytävien ihmisten kannalta oikein ja että henkilöstön asemasta pidetään huolta. Uuden hyvinvointialueen valtuustolla on iso vastuu. Nyt käsittelyssä olevassa strategialla on luotava perusta sille työlle, mitä tehdään seuraavina vuosina.

Korona, hintojen nousun aiheuttamat talousvaikeudet sekä työelämän ja opintojen kuormittavuus ovat lisänneet suomalaisten mielenterveysongelmia. Näiden ratkaisemiseksi on haettava kiireesti uusia ratkaisuja. Hallituksen nyt linjaamiin panostuksiin sisältyy rahaa myös työkyvyn tuen palveluihin sekä mielenterveyttä vahvistaviin toimiin. Näihin laitetaan yhteensä 15 miljoonaa euroa seuraavina vuosina. Etenkin opiskelijoiden jaksamiseen on kiinnitettävä huomiota. Hallituksen päättämä lisäys opiskelijoiden mielenterveyspalveluihin tulee tarpeeseen, mutta myös se pitää myös kohdistaa oikein. Matalan kynnyksen palveluiden avulla ja oppilaitoksiin jalkautuvassa mielenterveystyössä päästään lähelle tukea tarvitsevaa opiskelijaa itseään. Tällöin myös vaikutus on suurempi.

Politiikassa vedetään nyt loppukiriä ennen kesätaukoa. Vielä tällä viikolla eduskunnassa oli paljon asioita. Kohta päättäjätkin hiljentyvät kesälomille. Se on hyvä aika kerätä voimia

Ville Skinnari

Ihmisen menestyksen katsotaan usein olevan seurausta hänen omista lahjoistaan. Samoin köyhyyden ja syrjäytymisen voidaan joskus ajatella johtuvan ihmisen omista valinnoista.

Jeesuksen aikana fariseusten näkemys maailmasta perustui vahvasti käsitykseen Jumalan oikeudenmukaisuudesta ja siunauksesta, jotka toteutuivat jo tässä maailmassa.
Tuossa näkemyksessä menestys oli seurausta ihmisen oikeamielisyydestä ja synnin palkkana olivat sairaus, kärsimys ja köyhyys.

Sunnuntain evankeliumissa Jeesus kääntää tällaisen ajattelun kuitenkin päälaelleen. Jumalan siunaus ei ole sama asia kuin menestys, ystävät ja vaikutusvalta.
Jeesus osoittaa kertomuksella Lasaruksesta ja rikkaasta miehestä, ettei rikkaudella tai köyhyydellä ole merkitystä vaan sillä, mikä ihmiselle on tärkeintä: ”Missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi ”( Matt 6:21) Niin rikkaus kuin köyhän katkeruuskin voivat rikkoa ihmisen suhteen Jumalaan.

Sunnuntain aihe, katoavat ja katoamattomat aarteet, kehottaa meitä etsimään kestävää turvaa Jumalan yhteydestä. Psalmin kirjoittaja muistuttaa meitä: ”Opeta meille miten lyhyt on aikamme, että saisimme viisaan sydämen.” ( Ps.90:12) Kun Jeesus lopun aikoina tulee hakemaan omiaan, hän sanoo: ”Tulkaa te minun isäni siunaamat.” (Matt.25:34)

Tuolla siunauksella ei tarkoiteta menestystä ja vaikutusvaltaa, vaan samaa siunausta, jonka sai ristin ryöväri, syntinen nainen ja moni muu köyhä ja rikas syntinen ihminen kokea. Sama siunaus on tarjolla tänäänkin. Kristus on sovittanut syntimme, jotta me saisimme iankaikkisen elämän Isän siunattuina taivaassa.

Janne Suomala

Terveisiä junasta matkalla New Yorkista Washington DC:hin, Yhdysvalloista. Kirjoitan aikaerosta johtuen aika silmät ristissä.

Viime viikolla vierailin Turkissa ja Tanskassa. Turkissa oli mukana 20 suomalaista yritystä, mm. Halton ja BE Group Lahdesta sekä Alettin Basbogan arvokas paikallinen osaaminen. Ministereiden kanssa oli mahdollista keskustella kaupan lisäksi myös muista ajankohtaisista asioita. Tärkeä matka monella tavalla.

Lahden valtuustossa maanantaina palattiin lumiseen talveen. Miksi auraaminen ei onnistunut? Valtuustoaloite oli oikealla asialla koska viime talvi osoitti että kokonaisuus ei toimi. Silti valtuuston enemmistö ei halunnut palauttaa asiaa uuteen valmisteluun, vaikka perusteet mielestäni sille olisivat olleet olemassa. Virheistä pitää oppia.

New Yorkissa puhuin YK:n turvaneuvoston avoimessa kokouksessa sekä tapasin suomalaisia yrityksiä ja New Yorkin kaupungin johtoa. Suomi kiinnostaa nyt maailmalla enemmän kuin koskaan ja näin on myös Yhdysvalloissa.

Tapaan Washingtonissa myös kongressiedustajia ja talousasioiden ohella käymme keskusteluja Euroopan turvallisuustilanteesta ja Natosta.

Turvallisuuspolitiikka oli esillä myös viikonvaihteessa Naantalissa, missä osallistuin Kultaranta-keskusteluihin tasavallan presidentin kesäasunnolla. Tämän vuoden keskusteluiden otsikkona oli ”Vastuunsa kantava, vahva ja vakaa Pohjola”. Päävieraina olivat Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre, kumpikin pitkänlinjan demaripolitiikkoja. Kultarantaan kerääntyi laajalti ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaikuttajia sekä elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan edustajia Suomen turvallisuus ja Nato-jäsenyys, Ukraina, pohjoismainen yhteistyö ja kriisivalmius olivat kaikki esillä. Myös suurvaltasuhteita ja Kiinan nousua käsiteltiin.

Presidentti Niinistön ja muiden osallistujien viesti oli selvä ja sama kuin hallituksen: Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ei lisää Pohjolassa jänniteitä. Päinvastoin, kyse on yhteisestä vakaudesta ja turvallisuudesta. Korostin omassa puheenvuorossani yhteisen pohjoismaisen kestävyyden rakentamisen tärkeyttä nykyisessä tilanteessa: jos meillä on ollut tähän asti Pohjoismaiden kesken ”yhteinen” keittiö ja viisi eri huonetta, niin seuraavaksi pitää rakentaa yhteinen talo. Perustukset ovat vahvat: turvallisuuden lisäksi tähän kokonaisuuteen kuuluu energia, ruoka, terveys, koulutus, työllisyys ja uudet vihreät investoinnit eli kaikki meille tärkeät asiat.

Norjan, kuten muidenkin keskeisten Nato-maiden, tuki Suomen jäsenyydelle puolustusliitossa on vahva. Turkin esiin nostamia kysymyksiä käsitellään yhdessä Ruotsin ja Naton jäsenmaiden kanssa.
Presidentti Niinistö ja pääministeri Støre korostivat Kultarannassa, että Pohjoismaat eivät uhkaa ketään eikä turvallisuus ole nollasummapeliä. Suomen Nato-jäsenyydessä on kyse Suomen ja suomalaisten turvallisuuden vahvistamisesta sekä samalla koko Pohjolan vakauden turvaamisesta.

Kansainvälistä yhteistyötä tehdään myös Lahdessa. Esimerkiksi pari viikkoa sitten Lahden urheilukeskuksessa järjestetystä Suomen, Saksan, Itävallan ja Sveitsin parlamenttien välisestä jalkapalloturnauksesta on tullut paljon hyvää palautetta niin kotimaasta kuin ulkomaisilta vierailta. Oli suuri kunnia pukea maajoukkuepaita päälle ja isännöidä turnausta eduskunnan joukkueen kapteenina. Jalkapallon lisäksi turnaus oli erinomainen tilaisuus vaihtaa ajatuksia maailman tilanteesta entistä yhtenäisemmän ja vahvemman Euroopan rakentamiseksi. Saksa vei ansaitusti turnausvoiton. Iso kiitos järjestelyistä Lahden kaupunki, Lahti Region ja erityisesti Lahden Reippaan upea porukka! Samoin Jari Litmanen ja Pekka Lagerblom jotka toivat oman panoksensa mukaan. Kisojen toteutus urheilukaupunki Lahdessa puhuu sen yhteistyön ja kansainvälisen vetovoiman puolesta, jota meiltä löytyy. Ollaan siitä myös oikealla tavalla ylpeitä!

Ville Skinnari

Tätä kolumnia kirjoittaessa olen Kööpenhaminassa Maailmanpankin kokouksessa. Vierailin aiemmin tällä viikolla myös Ankarassa, Turkin pääkaupungissa. Esittelimme matkalla suomalaisosaamista digitalisaatiossa ja vihreässä siirtymässä yhdessä kotimaisten yritysten kanssa. Myös lahtelainen osaaminen näkyi Lahden seudun kehitysyhtiö LADECin, Haltonin, BE Groupin ja Bogaletin Logisticsin kautta.

Turkin suhde Suomeen ja Ruotsin on tällä hetkellä jännitteinen. Vuoropuhelu maidemme välillä kuitenkin toimii. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen liittyvä prosessi nousi esille myös nyt tavatessani Turkin hallinnon sekä elinkeinoelämän edustajia. Turkki on samalla Suomelle tärkeä ja kasvava kauppakumppani ja myös toisin päin. Suomen ja Turkin välinen kauppa kasvoi viime vuonna 24 prosenttia eli lähes kahteen miljardiin euroon ollen kaikkien aikojen suurin kauppavaihto. Tavoitteena on nyt nostaa kahdenvälinen kauppa kolmeen miljardiin euroon vuoteen 2024 mennessä. Osallistuin Ankarassa ensimmäiseen Turkin ja Suomen väliseen talouskomissioon (Joint Economic and Trade Comission, JETCO) sekä WIN Eurasia -teknologiamessuille, jonka teknologiakumppanina toimii Nokia. Suomella ja Turkin on myös jatkossa jaettuja intressejä erityisesti digitalisaatioon ja vihreän osaamiseen keskittyvässä yhteistyössä.

Ukrainan kriisin vaikutukset näkyvät tällä hetkellä palkansaajan kukkarossa. Erityisesti ruuan ja energian kuluttajahinnat ovat nousseet kovaa tahtia koko kevään. Tämä heikentää ihmisten ostovoimaa eli palkasta jää vähemmän käteen. Hallituksen, työmarkkinajärjestöjen ja elinkeinoelämän on etsittävä tähän nyt ratkaisuja. Hallitus on jo keventänyt polttoaineiden jakeluvelvoitetta ja parantanut työmatkavähennystä, mitkä yhdessä laskevat hintaa pumpuilla. Hintapaineen säätelyssä valtion keinoin on kuitenkin rajansa.

Muitakin keinoja palkansaajien tilanteen helpottamiseksi tarvitaan. Myös kotitalouksien ylivelkaantuminen on kasvava ongelma, joka koskettaa niin yksilöä kuin yhteiskuntaa. Velkaongelmien taustalla voi olla monta syytä eivätkä maksuvaikeudet johdu vain pikavipeistä tai korkeakorkoisista kuluttajaluotoista. Siksi myös ihmisten oman talouden hallintaan on saatava oikea-aikaista ja henkilökohtaista apua.

Yksi tärkeä hallituksen tekemä uudistus, jolla puututaan velallisen kannalta kohtuuttomiin tilanteisiin, on maksuhäiriömerkintöjen säilytysajan lyhentäminen ensi joulukuusta alkaen. Maksuhäiriömerkintä poistuu jatkossa kuukauden kuluessa siitä, kun luottotietoyritykset ovat saaneet tiedon maksun suorittamisesta. Nykyisen lain mukaan esimerkiksi ulosottotieto säilyy luottotietorekisterissä kolme vuotta, ja uusi merkintä voi pidentää merkinnän säilytysaikaa. Hallitus uudistaa myös yrityssaneerausta ja yksityishenkilön velkajärjestelyjä koskevaa menettelyä. Uudistuksella helpotetaan yrittäjien pääsyä uuteen alkuun ja parannetaan myös muiden velallisten asemaa.

Suomen on oltava maa, jossa on mahdollisuus tehdä töitä ja yrittää. Ylivelkaantumisen ongelmien ehkäiseminen ja vähentäminen on välttämätöntä niin palkansaajien kuin yritysten kannalta. Kuluttajahintojen nousu heikentyminen rokottaa nyt monen taloutta tilanteessa, jossa elinkustannukset ovat jo valmiiksi korkealla. On valtiovallan tehtävä varmistaa, että jokaisella säilyy edellytykset toimivaan arkeen silloinkin, kun talous on tiukilla.

Ville Skinnari

Tulevana sunnuntaina vietetään Pyhän Kolminaisuuden sunnuntaita, jonka sanomassa kiteytyy kirkon opetus Jumalan kolmiyhteydestä. Millainen Jumala on? Mitä tarkoittaa, että joku on yksi, mutta toimii kolmen eri persoonan kautta? Se on kysymys, jota myös Launeen seurakunnan rippikoululeireillä mietitään tänä kesänä.

Jumala on ilmoittanut itsensä Raamatun sanan kautta. Useat Raamatuntekstit puhuvat meille siitä, että Jumalan olemus on salattu. Ihminen ei voi koskaan täysin käsittää Jumalaa – Hän on suurempi kuin ihmisen määritelmät. Jumala on yksi, mutta hän on ilmoittanut meille itsensä Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä. Jumala on yksi, mutta hän näyttäytyy meille Luojana, Lunastajana ja Pyhittäjänä.

Tässä riittää ihmeteltävää niin tulevana sunnuntaina kirkoissa kuin myös seurakuntamme lukuisilla rippileireillä. Onneksi tärkeintä ei olekaan ymmärtää Jumalan olemusta vaan heittäytyä Jumalamme käsivarsille. Hänen rakkautensa valossa me saamme vain ihmetellä ja ylistää. Ilomme on julistaa kolmiyhteisen Jumalamme armollisia tekoja meidän edestämme.

Siunatkoon meitä kaikkia Kolmiyhteinen Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki.

Maija-Reetta Katajisto

Sunnuntai oli juhlapäivä, kun Leijonat taistelivat tiensä jääkiekon maailmanmestariksi Tampereella. Kulta on Suomelle neljäs ja samalla ensimmäinen kotikisoissa. Samaan on yltänyt 2000-luvulla ainoastaan Ruotsi vuonna 2013. Seurasin loppuottelua Nokia Areenalla yhdessä Kanadan suurlähettilään kanssa. Oli aikamoinen draama koko peli! Suurlähettilään kanssa yritimme olla mahdollisimman diplomaattisia, mutta täytyy sanoa, että tunteisiin meni, molemmilla. Nämä ovat niitä hetkiä, joita ei unohda koskaan. Suomi on viimeistään nyt noussut todelliseksi jääkiekon suurvallaksi. 2019 MM-kulta, helmikuussa voitettu olympiakulta ja nyt jälleen maailmanmestaruus eivät ole sattumaa. Suomen vahvuudet ovat selvät: töitä pitää silti tehdä, koska kilpailu on kovaa ja uusia björnisiä ja grandludeja tarvitaan aivan varmasti. Onnea Leijonat, onnea Lahti ja koko Suomi!

Suomalaisella kiekkoilulla ja urheilulla ylipäätään on valoisa tulevaisuus. Kaikki lähtee lasten ja nuorten liikunnasta ja perustason valmennuksesta. Sinne on suunnattava mahdollisimman paljon resursseja valmentajista liikuntapaikkoihin. Jääkiekkoliitolla on nyt näytön paikka sijoittaa Tampereen kisojen miljoonatuotto uuden kiekkosukupolven valmentamiseen. Lahdessa tämä tarkoitta myös uuden jäähallin suunnitellun aloittamista mahdollisimman pian. Tässä pitää huomioida mahdollisuudet monipuoliseen ratkaisuun hyödyntäen koko urheilukeskuksen kehittämisen mahdollisuudet.

Kaikille lapsille ja nuorille pitää taata mahdollisuus päästä harrastamaan sitä lajia, mikä itse kiinnostaa – vanhempien tulotasosta riippumatta. Tämä on aina ollut Suomessa tärkeä periaate, mutta edelleen riittää korjattavaa. Junioriharrastamisessa etenkin joidenkin lajien kilpatasolla kausimaksujen ja välineiden hinta muodostuu edelleen monelle perheelle kohtuuttoman kalliiksi. Tätä ongelmaa pitää ratkoa tiiviimmin lajiliittojen tasolla. Sama koskee eri urheilutoimijoita. Myös valtiolla on aivan keskeinen rooli liikunnan ja urheilun mahdollistajana, mutta erityisesti kaupungin rooli on keskeinen. Lasten ja nuorten liikuntakipinää ei saa päästää sammumaan. Sillä olisi suunnattoman suuret kustannukset koko yhteiskunnalle. Liikunta on välttämätön osa niin fyysistä kuin henkistä hyvinvointia. Koko maakunnassa on nyt haettava yhteistä näkemystä siihen, miten lapset ja nuoret pidetään mukana liikkeessä ja mitä liikuntapaikkoja tarvitaan lisää.

Olin tällä viikolla Tukholmassa YK:n ilmastokokouksessa. Matkalla monet kollegat ja vastaantulijat onnittelivat MM-kullasta. Ystävämaiden kesken kamppailu ja myös kannustaminen on aina omalla tasollaan. Olen tätä kolumnia kirjoittaessa Luxembourgissa EU:n ulkoasianneuvoston kauppaministerien kokouksessa. Pöydällä ovat niin Ukraina, Venäjä-pakotteet, energia kuin Euroopan kansainväliset kumppanuudet ja kauppasuhteet. Eurooppa tarvitsee nyt uusien haasteiden edessä pitkän aikavälin strategista näkemystä ja yhteisymmärrystä enemmän kuin pitkään aikaan.

Seuraavaksi matkaan sunnuntaina Turkkiin, jossa tapaan ministerikollegoitani. Turkin esittämiin huoliin Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä on löydettävä mahdollisimman pikaisesti kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Suomi pitää tiiviisti yhteyttä Turkkiin ja tämä keskusteluyhteys jatkuu. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydessä on kyse koko Euroopan ja Naton yhteistä turvallisuutta vahvistavasta päätöksestä, ja myös keino päästä tavoitteeseen tulee löytymään yhdessä. Mukana on 20 yritystä ja edustusta myös Lahdesta.

Lauantaina on juhlapäivä, kun kesälomaa koululaisilla alkaa. Kauan odotettu kesäloma, tauko arjen aherruksesta ja aamun heräyksistä, mikä ainakin meidän perheessä on välillä haastavaa. Unen ja levon tarve koskee erityisesti lapsia. Kesä on aikaa, jolloin saa olla vapaa ja on aikaa kavereille sekä tietenkin myös meille vanhemmille tilaisuus olla lasten kanssa läsnä. Oma työni on sellainen, että löytää perheelle edes yksi vuorokausi yhdessä on haastavaa. Siksi odotan jo innolla heinäkuuta, kun pääsen pois hetkeksi työarjesta, joka on etenkin tänä kevään ollut poikkeuksellisen raskas. Nautitaan kesästä, nautitaan kaikesta siitä mitä meillä on, toisistamme. Murheita ja riidankylväjiä maailmassa nyt riittää aivan tarpeeksi. Rauhaa ja rakkautta ei ole koskaan liikaa.

Ville Skinnari

Henkisyydellä on Suomessa tutkimusten valossa yhä enemmän kysyntää. Kiireisen ja stressaavan arjen keskellä moni hakee henkisyydestä rauhaa ja vastapainoa materialistisille arvoille. Jotkut etsivät henkisyydestä itseään, toiset Jumalaa. Arjen keskelle saatetaan kaivata myös pyhyyttä. Ehkä joku pohtii, voisiko näkyvän maailman takana olla jotakin ihmistä suurempaa, joka antaisi elämälle tarkoituksen ja merkityksen. Jotkut teologit ovat ajatelleet, että Ihminen etsii Jumalaa, koska Jumala on luonut hänet ja kutsunut suhteeseen kanssaan.

Hengestä puhutaan myös ensi sunnuntaina, jolloin vietetään Pyhän Hengen vuodattamisen juhlaa helluntaita.  Helluntain   raamatuntekstit puhuvat Pyhästä Hengestä lupauksena ja lahjana. Hyvästellessään opetuslapset Jeesus lupaa, etteivät opetuslapset jää yksin vaan saavat Pyhän Hengen turvakseen. Evankeliumitekstissä Jeesus lupaa opetuslapsilleen rauhan, jota muualta ei voi saada.

Kristinusko on uskonto, jossa ihmisen ei itse tarvitse tehdä mitään pelastuakseen, vaan kaikki tulee Jumalalta. Myös Pyhä Henki saadaan lahjana, sitä ei löydy ihmisestä itsestään eikä erilaisten riittien avulla. Paavalin mukaan yhteys Jumalaan on koettavissa hänen valtakunnassaan. Se on rauhaa ja iloa, jotka pyhä henki lahjoittaa. Jumalan lahjoittama Pyhä Henki antaa rauhan sitä etsivälle, mutta sen kautta saadun uskon omistamiseen sisältyy myös lupaus iankaikkisesta elämästä.

Janne Suomala
Seurakuntapastori