Valoa ja pimeyttä

Joku voisi ehdottaa, että joulun ja juhannuksen paikkaa kannattaisi vaihtaa keskenään. Onhan Jeesuksen syntymä suuri valon juhla. Jeesus sanoi olevansa maailman valo. Eikö silloin olisi hyvä viettää joulua keskellä yötöntä yötä, kun valoa on kaikkein eniten?

Mutta ei taitaisi Jeesuksen valo erottua häikäisevässä keskiyön auringossa ja valon tulvassa. Emme ehkä huomaisi tarvitsevamme Jeesuksen apua ja voimaa, jos ympärillä on alkukesän ihana vehreys, kukoistus, kaikki kasvu, joka kihisee silmuissa, nupuissa ja mukulissa. Siinä voisi tulla sellainen olo, että pärjää tässä ihminen omillaankin.

Jouluna ollaan päinvastaisissa oloissa. Kaamos, pimeys ja kylmyys kääntää meitä sisälle ja sisäänpäin. Siinä hämärässä näkyy Jeesuksen valo. Silloin toteutuu Jesajan sana 9. luvun alusta: ”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus. ” Jeesus on maailman valo jokaisena päivänä, mutta usein tarvitsemme elämän pimeyttä, ahdinkoa ja kuormaa huomataksemme, kuinka kipeästi häntä tarvitsemme.

Juhannuksen kirkkaassa valossa muistellaan Johannes Kastajan syntymää puoli vuotta ennen Jeesusta. Nyt kuuluu myös Johanneksen profeetallinen, jopa häiritsevä ääni: Tehkää parannus, uskokaa evankeliumi. Siinäkin on tarpeellista kontrastia, niin kuin talvisessa valon juhlassa. Suloisessa suvessa joku puhuukin elämän varjoista ja synneistä. Sekin puoli on olemassa. Eivät elämän varjot katoa, vaikka taivaalla aurinko loistaisikin kirkkaampana kuin koskaan.

Meillä kristityillä on se lahja, että voimme aina elää avoimesti Jumalan edessä. Elämän pimeissä hetkissä saa pyytää valoa ja armoa ylhäältä. Elämän ihanina suvi-aikoina saa kiittää kaikkien lahjojen antajaa. Luoja meitä aina siunatkoon!


Riitta Särkiö

Venäjällä varaa sotia, onko Euroopalla varaa puolustaa demokratiaa?

Länsimaiden sanktiot huvittavat ainakin kolme vuotta venäläisiä oligargeja ja Putinia, sillä maahan virtaa enrgiarahaa joka päivä eri arvioiden mukaan 400-600 miljoonaa euroa päivittäin. Naurettavat esitykset tuontitulleista eivät haittaa Venäjää. Se löytää öljylle helposti korvaavia markkinoita Aasiasta. Totta kai lännen sanktiot purevat tietyllä aikavälillä, mutta sotaa Venäjällä on varaa käydä ainakin kolme vuotta. Onko Euroopalla malttia ja varaa tukea Ukrainaa kolmea vuotta?

Kyllä pitäisi, sillä siinä ajassa Venäjän energiamarkkinat olisi kyettävä korvaamaan uusiutuvalla energialla. Korkean teknologiatuotteiden vientikieltoja Venäjä on tottunut kiertämään aina, joten helpotusta sotaponnisteluihin ei ole näköpiirissä aivan heti sillä perusteella, että Venäjällä ei olisi varaa käydä sotaa. Venäjällä on despootti Putin vallassa ja mahdollisen Ukrainalle konventionaalisessa sodassa häämöttävän tappion uhatessa, Venäjä uskaltaa käyttää taktisia ydinaseitaan sumeilematta! Onko Natolla tai EU:lla uskallusta auttaa silloin Ukrainaa tai toimia jollain muulla tavalla kuin todeta tapahtunut estääkseen kolmannen maailman sodan syttyminen?

Totuus on, että ei ole! Ukraina saa mennä. Äiti-Venäjä tietää tämän hyvin, sillä sisäsyntyinen suurvenäläisyys ja panslavismi ovat valmiita itsetuhoon. Nämä aivopestyt suurudenhullut katsovat, että maailma ilman Suur-Venäjää ei ole sellainen paikka, jossa kannattaa enää elää. Antaa siis kaiken mennä! Soromnoo! Tilannetta kannattaa tarkastella lähemmin nimenomaan taloudellisesta lähtökohdista. Melkein tuhat yritystä on vähentänyt tai myynyt liiketoimintaansa Venäjällä Ukrainan sodan takia. Tilanne on koominen, sillä tilanteesta ottavat hyödyn monet hämärät liikemiehet ja muut, jotka haluavat hyötyä syntyneestä tilanteesta. Kautta maailman sivun tällaisia välistävetäjä ”erdoganeja” on ollut aina ja aina tulee olemaan. Heille moraali tai eettiset periaatteet saavat väistyä oman edun tieltä. Tärkeämmäksi asiaksi on tullut länsimaissa rahan kahmiminen tai vallassa pysyminen, kuten ( Erdogan) hinnalla millä hyvänsä periaatteella; tarkoitus pyhittää keinot.

Monet myyvät yritystoimintansa Venäjällä suurilla tappiolla. Tämä tarkoittaa suomeksi sitä, että joku saa tuotannollista pääomaa todella halvalla. Venäjällä omaisuuden uusjako on alkanut. Venäläistä pääomaa on siirtynyt Nordean ja muiden länsipankkien kautta Venäjältä veroparatiiseihin satoja miljardeja jo 30 vuotta. Länsimaisia omistuksia päätyy venäläisille myös ulkomaisten pöytälaatikkoyhtiöiden kautta jouhevasti. Kaikki tämä on mahdollista Venäjän kansallistamisohjelman puitteissa. Talousministeriön tarkoituksena on ottaa valtion haltuun kokonaisia tuotantoja. Tilaa on tehty suurille toimijoille ja suurille ostajille.

Esimerkkejä löytyy. Atria myi pikaruokayhtiönsä kahdeksalla miljoonalla eurolla venäläiselle Cherkizovo Groupille.Raisio myi kuluttajaliiketoimintansa venäläiselle Copacer Argonille 1,5 miljoonalla eurolla ja kuittasi tästä 3,1 miljoonan tappiot. Ranskalainen autonvalmistaja Renault joutui myymään tehtaansa Moskovan kaupungille ja enemmistöosuutensa Avtovaz- yhtiöstä Venäjän valtiolle yhdellä ruplalla. Fortum on ilmoittanut 2,1 miljardin euron alaskirjauksen Venäjän liiketoimiinsa. Yhtiöllä on toki vielä Venäjällä 3,3 miljardin omistukset, jotka se varmasti pyrkii myymään. Ostajaehdokkaita on varmasti vähän.  YIT myi Venäjän liiketoimintansa Etalon Groupille 50 miljoonalla eurolla ja kirjasi kaupasta 150 miljoonan euron arvonalennuksen.

Varmaa on, että liiketoiminnat ostavat yritykset ovat hyvissä väleissä Venäjän hallinnon kanssa. Suurin hyötyjä ja yksi näistä ahmateista on oligarkki Vladimir Potain ja hänen hallitsemansa Interros- konserni. Ranskalainen pankki Societe Generale onnistui myymän osuutensa venäläisestä Rosbankista ja vakuutustoimintonsa Venäjällä juuri Interrossille 3,1 miljardilla eurolla. Kannattaa huomoida, että Potain ei ole EU:n, Britanian tai USA:n pakotelistalla, koska omistaa Nornickelin, joka tuottaa huomattavan erän maailman nikkelistä. Tätähän länsi tarvitsee sähköautojensa akkuihin. Urheiluvälinevalmistaja Reebok harkitsee myymistä turkkilaisille , samoin olutvalmistaja Anhauser- Busch InBev. Turkki ja Erdogan hääräävät taustalla ja saa hyötyä Venäjältä jarruttamalla Suomen ja Ruotsin Nato- jäsenyyttä. Hänelle valuu halpaa energiaa ja omistuksia. Sota jatkuu Euroopassa niin monta
vuotta kuin Venäjä haluaa. MOT

Juhani Melanen

Hyvää juhannusta!

Koko Suomi viettää viikonloppuna juhannusta. Juhannus on keskikesän ja valon juhla. Pääsen itse myös mökillä Päijänteelle perheen kanssa. Lämpöäkin pitäisi riittää. Sauna tekee suomalaisen juhannuksen. Juhannukseen kuuluu olennaisena osana myös yhdessäolo ja luonto, tietenkin säävarauksella kuten Suomessa aina.

Olin viime viikon pitkällä virkamatkalla Yhdysvalloissa New Yorkissa ja Washingtonissa. Tulos ja tunnelmat olivat hyvät. Saimme suomalaisten yritysten viestiä ja markkinamahdollisuuksia auki Yhdysvaltoihin ja yhteistyötä vireille myös toiseen suuntaan. Lahdessa tapasin maanantaina Salpauksen edustajia aiheena aina tärkeä ammatillinen koulutus. Työpaikoilla Lahdessa ja Päijät-Hämeessä tarvitaan nyt paljon eri alojen osaajia. Polku koulutuksesta työelämään täytyy sujua niin, että jokainen opiskelija saa mukaansa hyvät eväät jatkoa varten.

Talouden ja maailman muutosten keskellä tarvitaan aivan uudella tavalla panostuksia yhteiskunnan peruspalveluihin. Eduskunnan viikko sitten hyväksymässä ja hallituksen valmistelemassa julkisen talouden suunnitelmassa on lisämäärärahaa muun muassa hyvinvointialueiden toiminnan käynnistämiseen ja hoitotakuun toteuttamiseen. Nämä panostukset pitää saada nyt mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön uusilla hyvinvointialueilla. Jokaisella suomalainen on oikeus hyviin sotepalveluihin asuinpaikasta riippumatta. Myös Päijät-Hämeessä ja Lahdessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että palvelupolut saadaan toimivaan niitä käytävien ihmisten kannalta oikein ja että henkilöstön asemasta pidetään huolta. Uuden hyvinvointialueen valtuustolla on iso vastuu. Nyt käsittelyssä olevassa strategialla on luotava perusta sille työlle, mitä tehdään seuraavina vuosina.

Korona, hintojen nousun aiheuttamat talousvaikeudet sekä työelämän ja opintojen kuormittavuus ovat lisänneet suomalaisten mielenterveysongelmia. Näiden ratkaisemiseksi on haettava kiireesti uusia ratkaisuja. Hallituksen nyt linjaamiin panostuksiin sisältyy rahaa myös työkyvyn tuen palveluihin sekä mielenterveyttä vahvistaviin toimiin. Näihin laitetaan yhteensä 15 miljoonaa euroa seuraavina vuosina. Etenkin opiskelijoiden jaksamiseen on kiinnitettävä huomiota. Hallituksen päättämä lisäys opiskelijoiden mielenterveyspalveluihin tulee tarpeeseen, mutta myös se pitää myös kohdistaa oikein. Matalan kynnyksen palveluiden avulla ja oppilaitoksiin jalkautuvassa mielenterveystyössä päästään lähelle tukea tarvitsevaa opiskelijaa itseään. Tällöin myös vaikutus on suurempi.

Politiikassa vedetään nyt loppukiriä ennen kesätaukoa. Vielä tällä viikolla eduskunnassa oli paljon asioita. Kohta päättäjätkin hiljentyvät kesälomille. Se on hyvä aika kerätä voimia

Ville Skinnari

Onko tieto enää Lahden demokratian takeena?

Erityisesti tänä keväänä olen miettinyt tiedon yhteiskunnallista merkitystä laajemmin. Esimerkiksi
Putin aivoituksista olisi ollut luettavissa hänen tuleva johdonmukainen laajentumisaikeensa. Asiasta oli kirjoitettu kymmeniä kirjoja ja laadittu satoja analyysejä, mutta Suomessa ei uskottu edes valtioneuvoston itse tilaamaa 80-sivuista raporttia ”Venäjän muuttuva rooli Suomen lähialueilla”.Sdp:n Antti Rinne ja Eero Heinäluoma kommentoivat, että raportti lietsoo pelkoa Venäjää vastaan.

Keskustan sikafarmari Sirkka-Liisa Anttila sanoi karrikoiden, että Ulkopoliittinen instituutti on Naton haarakonttori Suomessa: ”Haluan nähdä tieteelliset perusteet, millä kahdenvälisiä suhteita
arvioidaan.” Missä arvossa nämä mietteet ovat tänään? Eikö tieto kulje vai eikö sitä ymmärretä?
Juuri avoin tiedonkulku rakentaa meille viitekehyksen, joka parhaimmillaan kuljettaa meitä kriisien yli ja kannattelee uskoamme tulevaan. Vaikka esimerkiksi sodan keskellä saatava tieto aiheuttaa ahdistusta, tiedon saatavuus on myös tae kansalaiskeskustelun avoimuudesta ja demokratian toiminnasta.

Lähdekriittisyys on tärkeämpää kuin koskaan: on kysyttävä, mihin asiantuntijoiden väittämä tieto perustuu. Mitä dataa tutkimuksessa on käytetty? Tieto ei koskaan ole neutraalia, vaan tiedolla on aina jokin tavoite. Mikä suomeksi tarkoittaa, että tiedolla on aina subjekti. Se siis kerrotaan aina jonkun näkökulmasta.

Lahdessa olen selvästi havainnut, että mediassa erimielisten ajatukset ja ääni hyvin helposti sivuutetaan tai jopa vaiennetaan. Tärkeitä asioita ei saada ajettua valtuustossa, koska asioita pyritään salailemaan lahtelaisilta veronmaksajilta jopa vastoin julkisoikeudellisia perusteita.
Lahdessa vaikuttaa yksiulotteinen narratiivi, joka viittaa sellaiseen vallankäyttöön, jonka taipumuksena on pyrkiä peittämään tärkeää tietoa sellaiselta, jolla ei ole puolellaan valtaa saada
tietoaan julki. Tämä tiedon yksiäänisyys näkyy lahtelaisessa valtamediassa nimenomaan
johdon virheiden peittelynä. Aitoa keskustelua tehdyistä virheistä ei ole käyty KymiRingin tai
hulluista Lahden kasvutavoitteista. Vastuunpakoilijat onnistuvat liian usein pakenemaan teoistaan ja samat vekkulit äänestetään aina uudestaan ja uudestaan vallanmäelle. Miksi? Mahdollistaako Lahden valtuusto tämän valkopesun?

Aito tieto ei koskaan ole luonteeltaan autoritääristä ja yksiäänistä. Silti Lahdessa on nähtävissä, että moni tärkeä keskustelu voidaan täällä kokea työlääksi ja vaivalloiseksi. Tällaisia ovat mm. keskustelu Lahden tytäryhtiöiden taloudesta ja monet oudot rakennushankkeet, kuten Liisu.
Lahdessa on eräs valitettava piirre, joka muistuttaa Venäjää. Tämä on tiedon ja keskustelun kontrollointi. Lahden kaupunginhallitus ei tunnu noudattavan avoimeen keskusteluun kuuluvaa tiedon julkistamisperiaatetta. Eriävät mielipiteet löytyvät liian usein pöytäkirjojen liitteinä tai ne vain unohdetaan. Jokainen Lahdessa kuitenkin on huomannut konkreettisella tavalla, että tieto tai tiedon puute löytyy usein lahtelaismedian marginaalista ilmaisjakelulehdistä.

Kyky lukea mediaa ja arvioida misinformaatioita olisi asetettava kouluissa ja oppilaitoksissa juuri nyt etusijalle. Tunnemme Ukrainaa kohtaan syvää myötätuntoa, koska tietomme pohjaavat samankaltaiseen tieto- ja tunnepohjaiseen kertomuksen oikeutukseen. Talvisodalla ja Ukrainan sodalla on yhtäläisyyksiä. Venäjän mielestä ne ovat pieniä rajakahakoita tai Pietarin turvallisuuskysymyksiä, meille ne ovat totuuspohjaista dataa. Totuus on aina suhteellista ja jos huomaamme Lahessa, että jokin tärkeä näkökulma on jostain syystä jäänyt alisteiseen asemaan, omanarvonsa tuntevan lahtelaismedian on nostettava se framille.

Tärkeitä yhteisiä asioita ovat terveys, koulutus, verotus, lapset ja vanhukset. Heidän äänensä on kuuluttava. Vähemmistöjen äänet tuntuvat joskus kuuluvan paremmin kuin suuren hiljaisen enemmistön. Erityisesti eläkeläisten ääni jää Lahdessa hyvin helposti päättäjiltä kuulumatta.
Sananvapauteen ja oikeuteen liittyy myös paradokseja. Uskomme sen turvaavan elämän ja tasa-arvon, mutta olemme voimattomia silloin, kun suurvaltaa päättää hyökätä brutaalisti toiseen demokraattiseen maahan. Tämän oikeuden luonne ratkaistaan myöhemmin onneksi kansainvälisissä oikeusistuimissa, mikäli sinne saadaan haastetuksi hyökkäykseen syyllistyneet sotarikolliset.

Juhani Melanen

Katoavat ja katoamattomat aarteet

Ihmisen menestyksen katsotaan usein olevan seurausta hänen omista lahjoistaan. Samoin köyhyyden ja syrjäytymisen voidaan joskus ajatella johtuvan ihmisen omista valinnoista.

Jeesuksen aikana fariseusten näkemys maailmasta perustui vahvasti käsitykseen Jumalan oikeudenmukaisuudesta ja siunauksesta, jotka toteutuivat jo tässä maailmassa.
Tuossa näkemyksessä menestys oli seurausta ihmisen oikeamielisyydestä ja synnin palkkana olivat sairaus, kärsimys ja köyhyys.

Sunnuntain evankeliumissa Jeesus kääntää tällaisen ajattelun kuitenkin päälaelleen. Jumalan siunaus ei ole sama asia kuin menestys, ystävät ja vaikutusvalta.
Jeesus osoittaa kertomuksella Lasaruksesta ja rikkaasta miehestä, ettei rikkaudella tai köyhyydellä ole merkitystä vaan sillä, mikä ihmiselle on tärkeintä: ”Missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi ”( Matt 6:21) Niin rikkaus kuin köyhän katkeruuskin voivat rikkoa ihmisen suhteen Jumalaan.

Sunnuntain aihe, katoavat ja katoamattomat aarteet, kehottaa meitä etsimään kestävää turvaa Jumalan yhteydestä. Psalmin kirjoittaja muistuttaa meitä: ”Opeta meille miten lyhyt on aikamme, että saisimme viisaan sydämen.” ( Ps.90:12) Kun Jeesus lopun aikoina tulee hakemaan omiaan, hän sanoo: ”Tulkaa te minun isäni siunaamat.” (Matt.25:34)

Tuolla siunauksella ei tarkoiteta menestystä ja vaikutusvaltaa, vaan samaa siunausta, jonka sai ristin ryöväri, syntinen nainen ja moni muu köyhä ja rikas syntinen ihminen kokea. Sama siunaus on tarjolla tänäänkin. Kristus on sovittanut syntimme, jotta me saisimme iankaikkisen elämän Isän siunattuina taivaassa.


Janne Suomala

Lunta tupaan keskellä kesää

Terveisiä junasta matkalla New Yorkista Washington DC:hin, Yhdysvalloista. Kirjoitan aikaerosta johtuen aika silmät ristissä.

Viime viikolla vierailin Turkissa ja Tanskassa. Turkissa oli mukana 20 suomalaista yritystä, mm. Halton ja BE Group Lahdesta sekä Alettin Basbogan arvokas paikallinen osaaminen. Ministereiden kanssa oli mahdollista keskustella kaupan lisäksi myös muista ajankohtaisista asioita. Tärkeä matka monella tavalla.

Lahden valtuustossa maanantaina palattiin lumiseen talveen. Miksi auraaminen ei onnistunut? Valtuustoaloite oli oikealla asialla koska viime talvi osoitti että kokonaisuus ei toimi. Silti valtuuston enemmistö ei halunnut palauttaa asiaa uuteen valmisteluun, vaikka perusteet mielestäni sille olisivat olleet olemassa. Virheistä pitää oppia.

New Yorkissa puhuin YK:n turvaneuvoston avoimessa kokouksessa sekä tapasin suomalaisia yrityksiä ja New Yorkin kaupungin johtoa. Suomi kiinnostaa nyt maailmalla enemmän kuin koskaan ja näin on myös Yhdysvalloissa.

Tapaan Washingtonissa myös kongressiedustajia ja talousasioiden ohella käymme keskusteluja Euroopan turvallisuustilanteesta ja Natosta.

Turvallisuuspolitiikka oli esillä myös viikonvaihteessa Naantalissa, missä osallistuin Kultaranta-keskusteluihin tasavallan presidentin kesäasunnolla. Tämän vuoden keskusteluiden otsikkona oli ”Vastuunsa kantava, vahva ja vakaa Pohjola”. Päävieraina olivat Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre, kumpikin pitkänlinjan demaripolitiikkoja. Kultarantaan kerääntyi laajalti ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaikuttajia sekä elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan edustajia Suomen turvallisuus ja Nato-jäsenyys, Ukraina, pohjoismainen yhteistyö ja kriisivalmius olivat kaikki esillä. Myös suurvaltasuhteita ja Kiinan nousua käsiteltiin.

Presidentti Niinistön ja muiden osallistujien viesti oli selvä ja sama kuin hallituksen: Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ei lisää Pohjolassa jänniteitä. Päinvastoin, kyse on yhteisestä vakaudesta ja turvallisuudesta. Korostin omassa puheenvuorossani yhteisen pohjoismaisen kestävyyden rakentamisen tärkeyttä nykyisessä tilanteessa: jos meillä on ollut tähän asti Pohjoismaiden kesken ”yhteinen” keittiö ja viisi eri huonetta, niin seuraavaksi pitää rakentaa yhteinen talo. Perustukset ovat vahvat: turvallisuuden lisäksi tähän kokonaisuuteen kuuluu energia, ruoka, terveys, koulutus, työllisyys ja uudet vihreät investoinnit eli kaikki meille tärkeät asiat.

Norjan, kuten muidenkin keskeisten Nato-maiden, tuki Suomen jäsenyydelle puolustusliitossa on vahva. Turkin esiin nostamia kysymyksiä käsitellään yhdessä Ruotsin ja Naton jäsenmaiden kanssa.
Presidentti Niinistö ja pääministeri Støre korostivat Kultarannassa, että Pohjoismaat eivät uhkaa ketään eikä turvallisuus ole nollasummapeliä. Suomen Nato-jäsenyydessä on kyse Suomen ja suomalaisten turvallisuuden vahvistamisesta sekä samalla koko Pohjolan vakauden turvaamisesta.

Kansainvälistä yhteistyötä tehdään myös Lahdessa. Esimerkiksi pari viikkoa sitten Lahden urheilukeskuksessa järjestetystä Suomen, Saksan, Itävallan ja Sveitsin parlamenttien välisestä jalkapalloturnauksesta on tullut paljon hyvää palautetta niin kotimaasta kuin ulkomaisilta vierailta. Oli suuri kunnia pukea maajoukkuepaita päälle ja isännöidä turnausta eduskunnan joukkueen kapteenina. Jalkapallon lisäksi turnaus oli erinomainen tilaisuus vaihtaa ajatuksia maailman tilanteesta entistä yhtenäisemmän ja vahvemman Euroopan rakentamiseksi. Saksa vei ansaitusti turnausvoiton. Iso kiitos järjestelyistä Lahden kaupunki, Lahti Region ja erityisesti Lahden Reippaan upea porukka! Samoin Jari Litmanen ja Pekka Lagerblom jotka toivat oman panoksensa mukaan. Kisojen toteutus urheilukaupunki Lahdessa puhuu sen yhteistyön ja kansainvälisen vetovoiman puolesta, jota meiltä löytyy. Ollaan siitä myös oikealla tavalla ylpeitä!

Ville Skinnari

Ylivelkaantumiseen on puututtava

Tätä kolumnia kirjoittaessa olen Kööpenhaminassa Maailmanpankin kokouksessa. Vierailin aiemmin tällä viikolla myös Ankarassa, Turkin pääkaupungissa. Esittelimme matkalla suomalaisosaamista digitalisaatiossa ja vihreässä siirtymässä yhdessä kotimaisten yritysten kanssa. Myös lahtelainen osaaminen näkyi Lahden seudun kehitysyhtiö LADECin, Haltonin, BE Groupin ja Bogaletin Logisticsin kautta.

Turkin suhde Suomeen ja Ruotsin on tällä hetkellä jännitteinen. Vuoropuhelu maidemme välillä kuitenkin toimii. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen liittyvä prosessi nousi esille myös nyt tavatessani Turkin hallinnon sekä elinkeinoelämän edustajia. Turkki on samalla Suomelle tärkeä ja kasvava kauppakumppani ja myös toisin päin. Suomen ja Turkin välinen kauppa kasvoi viime vuonna 24 prosenttia eli lähes kahteen miljardiin euroon ollen kaikkien aikojen suurin kauppavaihto. Tavoitteena on nyt nostaa kahdenvälinen kauppa kolmeen miljardiin euroon vuoteen 2024 mennessä. Osallistuin Ankarassa ensimmäiseen Turkin ja Suomen väliseen talouskomissioon (Joint Economic and Trade Comission, JETCO) sekä WIN Eurasia -teknologiamessuille, jonka teknologiakumppanina toimii Nokia. Suomella ja Turkin on myös jatkossa jaettuja intressejä erityisesti digitalisaatioon ja vihreän osaamiseen keskittyvässä yhteistyössä.

Ukrainan kriisin vaikutukset näkyvät tällä hetkellä palkansaajan kukkarossa. Erityisesti ruuan ja energian kuluttajahinnat ovat nousseet kovaa tahtia koko kevään. Tämä heikentää ihmisten ostovoimaa eli palkasta jää vähemmän käteen. Hallituksen, työmarkkinajärjestöjen ja elinkeinoelämän on etsittävä tähän nyt ratkaisuja. Hallitus on jo keventänyt polttoaineiden jakeluvelvoitetta ja parantanut työmatkavähennystä, mitkä yhdessä laskevat hintaa pumpuilla. Hintapaineen säätelyssä valtion keinoin on kuitenkin rajansa.

Muitakin keinoja palkansaajien tilanteen helpottamiseksi tarvitaan. Myös kotitalouksien ylivelkaantuminen on kasvava ongelma, joka koskettaa niin yksilöä kuin yhteiskuntaa. Velkaongelmien taustalla voi olla monta syytä eivätkä maksuvaikeudet johdu vain pikavipeistä tai korkeakorkoisista kuluttajaluotoista. Siksi myös ihmisten oman talouden hallintaan on saatava oikea-aikaista ja henkilökohtaista apua.

Yksi tärkeä hallituksen tekemä uudistus, jolla puututaan velallisen kannalta kohtuuttomiin tilanteisiin, on maksuhäiriömerkintöjen säilytysajan lyhentäminen ensi joulukuusta alkaen. Maksuhäiriömerkintä poistuu jatkossa kuukauden kuluessa siitä, kun luottotietoyritykset ovat saaneet tiedon maksun suorittamisesta. Nykyisen lain mukaan esimerkiksi ulosottotieto säilyy luottotietorekisterissä kolme vuotta, ja uusi merkintä voi pidentää merkinnän säilytysaikaa. Hallitus uudistaa myös yrityssaneerausta ja yksityishenkilön velkajärjestelyjä koskevaa menettelyä. Uudistuksella helpotetaan yrittäjien pääsyä uuteen alkuun ja parannetaan myös muiden velallisten asemaa.

Suomen on oltava maa, jossa on mahdollisuus tehdä töitä ja yrittää. Ylivelkaantumisen ongelmien ehkäiseminen ja vähentäminen on välttämätöntä niin palkansaajien kuin yritysten kannalta. Kuluttajahintojen nousu heikentyminen rokottaa nyt monen taloutta tilanteessa, jossa elinkustannukset ovat jo valmiiksi korkealla. On valtiovallan tehtävä varmistaa, että jokaisella säilyy edellytykset toimivaan arkeen silloinkin, kun talous on tiukilla.

Ville Skinnari

Salattu Jumala

Tulevana sunnuntaina vietetään Pyhän Kolminaisuuden sunnuntaita, jonka sanomassa kiteytyy kirkon opetus Jumalan kolmiyhteydestä. Millainen Jumala on? Mitä tarkoittaa, että joku on yksi, mutta toimii kolmen eri persoonan kautta? Se on kysymys, jota myös Launeen seurakunnan rippikoululeireillä mietitään tänä kesänä.

Jumala on ilmoittanut itsensä Raamatun sanan kautta. Useat Raamatuntekstit puhuvat meille siitä, että Jumalan olemus on salattu. Ihminen ei voi koskaan täysin käsittää Jumalaa – Hän on suurempi kuin ihmisen määritelmät. Jumala on yksi, mutta hän on ilmoittanut meille itsensä Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä. Jumala on yksi, mutta hän näyttäytyy meille Luojana, Lunastajana ja Pyhittäjänä.

Tässä riittää ihmeteltävää niin tulevana sunnuntaina kirkoissa kuin myös seurakuntamme lukuisilla rippileireillä. Onneksi tärkeintä ei olekaan ymmärtää Jumalan olemusta vaan heittäytyä Jumalamme käsivarsille. Hänen rakkautensa valossa me saamme vain ihmetellä ja ylistää. Ilomme on julistaa kolmiyhteisen Jumalamme armollisia tekoja meidän edestämme.

Siunatkoon meitä kaikkia Kolmiyhteinen Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki.


Maija-Reetta Katajisto

Työeläkejärjestelmämme on päivitettävä heti – on yhden mallin aika

Kirjoitin jo pari vuotta sitten Uuteen Lahteen siitä, millaisia synergiaetuja Suomi saisi, jos se siirtyisi Kanadan malliin, jossa nykyisen 10 eläkevakuutusyhtiön sijasta siirtyisimme
vain yhteen yhtiöön. Elämme parhaillaan taantuvassa taloudessa, jossa inflaatio laukkaa ja Venäjän aloittama sota iskee Suomeen taloudellisesti pahiten Euroopassa. Tässä tilanteessa kaikki sellaiset toimet ovat kannatettavia, jotka alentavat koko maassa kunnallisia kustannuksia tai luovat jopa mahdollisia säästöjä tulevaisuudessa. Suomen on pakko investoida maanpuolustukseen ja tärkeä kysymys onkin, miten se tapahtuu helpommin?

Lukuisten työeläkeyhtiöiden suurin ongelma on täysin ala-arvoinen sijoitusosaaminen. Työeläkeyhtiöidemme sijoitustoiminnan vuosikustannus on 0,9 % pääomasta eli suomeksi tähän kuluu yli 2 miljardia euroa vuodessa. Vertailun vuoksi valtion Solidium pääsi samaan aikaan 36 % vuosituottoon! Työeläkeyhtiöissä paljastuneet sotkut ovat osoittaneet, että ne eivät ole hoitaneet asioita siten, että siitä olisi koitunut hyötyjä Suomen 700 000 köyhälle eläkeläiselle, jotka elävät 800-1200 eurolla kuukaudessa. Tyäeläkeyhtiöissä on ollut lisäksi erittäin huonoa hallintoa eikä niitä valvova Finanssivalvonta eli Fiva ole kyennyt korjaamaan esiintulevia asioita, koska Suomen lainsäädäntö ei ole mahdollistanut sille rahallisten sanktioiden määräämistä, vaikka lakia on rikottu toistuvasti. Lakia on rikottu mm. jakamalla luvattomia työhyvinvointirahoja vuosina 2009-2022 yli 5 miljardia euroa. Ne ovat ohjautuneet ammattiyhdistysten ja suurten liittojen johtajille Lapin matkailuun ja muuhun virkistystoimintaan luvattomasti Fivan antamista huomautuksista huolimatta.

Suomalaisilla poliitikoilla on nyt uskomaton mahdollisuus vähentää turhia kuluja ja lakkauttaa turhat eläkeyhtiöt ja siirtää näin säästetyt rahat maanpuolustukseen ja erittäin herkässä vaiheessa olevaan sote-uudistukseen. Nämä tulevat nielemään rahaa seuraavina vuosina runsaasti enemmän kun niihin tällä hetkellä suunnitelluissa budjeteissa on arveltu kuluvan. Putin muutti kaiken!

Aika on ajanut pahasti ohi vanhasta järjestelmästä, joka luotiin jo 1960-luvulla. Tässä tilanteessa olisi luotava sellainen luotettava juridinen järjestelmä, jolla massiivinen 255 miljardin euron työeläkeyhtiöiden omaisuuusmassa siirrettäisiin perustettavalle uudelle yhtiölle. Onneksi sopimusosaamista Suomesta löytyy tarvittaessa. Riskinottoa voitaisiin hajauttaa ja ohjausta lisätä. Me tarvitsemme tätä uudistusta kipeästi, sillä Suomella ei ole niin sanottua finanssipoliitista ankkuria, jonka avulla valtiolaivaa voisi myrskyissä
reivata silloin, kun taloustilanne sitä vaatisi nopeasti ja joustavasti.

Tulevina lamavuosina me tarvitsemme Suomeen sellaisen kokonaisvaltaisen parlamentaarisen sopimusluonnoksen, jossa joka vuosi kykenisimme supistamaan valtiontalouden alijäämää ja tekemään yli vaalikauden tehtäviä rakenteellisia päätöksiä. Vain rakenteellisilla muutoksilla kykenisimme hallitsemaan jatkuvaa velkaantumistamme.

Jo vuosi sitten Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen raportissa Jukka Lassila ja Tarmo Valkonen esittivät saman ajatuksen, josta olin jo kaksi vuotta aiemmin kirjoittanut Uudessa Lahdessa. Viime vuoden lopussa samasta asiasta kirjoitti Helsingin Sanomiin napakan kirjoituksen Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ja vaati selväsanaisesti Kanadan malliin siirtymistä. Asia on sen jälkeen yritetty unohtaa, mutta se ei suinkaan ole unohtunut meiltä vireiltä asioita seuraavilta eläkeläisiltä. Asia on nyt Suomen kansanedustajien käsissä! Kimmo Kiljusella on juuri niin sanottu ”tuhannen taalan ” paikka tehdä ehdotusta eläkeyhtiölainsäädännön muuttamisesta siten, että rahojamme hallinnoi vain yksi työeläkeyhtiö tulevaisuudessa. Luulisi tämän olevan parempi vaihtoehto kansanedustajille kuin suuret veronkorotukset ja erittäin kivuliaat menoleikkaukset joka vuosi vanhusten hoidosta, koulutuksesta ja kulttuurista. Nyt Natolle ja työeläkeyhtiöiden yhdistämiselle on Suomessa tilaus, josta ei voi kieltäytyä! Mutta ymmärtävätkö kansanedustajat tämän? Niinpä!

Juhani Melanen

Koulujärjestelmien vertailua ex-opettajan näkökulmasta

Onnea uusille ylioppilaille ja kaikille oppilaitoksista valmistuneille. Tässä mietteitäni nykymenosta.

Suurin ero nykyoppilaiden ja meidän boomereiden ikäluokassa on se, että nykyoppilaat uskovat ja luulevat tietävänsä kaiken, mutta eivät tajua, että he eivät tiedä kaikkea. Nykyoppilailta vaaditaan erittäin paljon yleistietoja ja kykyä ymmärtää koko ajan lisääntyvää disinformaatiota. Nykynuoret kuuluvat erilaisiin mediaheimoihin, jossa erilaiset alustat (Facebook, Twitter, Messenger, WhatsApp) ja lukuisat muut harjoittavat suurisuuntaista nuorten tietoisuuden manipulaatiota, jonka tarkoituksena on luoda hedonistisia, vain itsestään välittämään kykeneviä persoonallisuuksia. Suomen koululaitos tuntuu olevan voimaton tämän vaikuttamisen edessä; ainakin nuorimmat ikäluokat eivät omaa kykyä erottaa manipulointia tosiasioista.

Nykypoliitikot, kuten Sanna Marin ovat räätälöineet virat itselleen sopiviksi. Hyvä esimerkki tästä on viime itsenäisyyspäivän aatto, jolloin hän juhli yökerhossa ilman valtioneuvoston puhelinta. Kävin koulua itse 1950- ja 1960-luvuilla, jolloin opettajilla oli vielä auktoriteettia. Opettajilla oli silloin opetusministeriön ohjeistuksen puitteissa valta päättää koulutuksen ja kasvatuksen luonteesta, tavoitteista ja päämääristä. Istuimme koulussa ja opiskelimme eri opettajien johdolla luokkiin jaetuissa ryhmissä. Tällöin opimme tiedostamattomasti tulemaan toimeen toistemme kanssa, iloitsemaan yhdessä ja onnistumaan yhdessä, tuntemaan surua toistemme puolesta ja huomioimaan myös luokkatoverimme. Tätä voisi kutusa tiedottomaksi yhteisöllisyydeksi, josta muodostui turvallinen kouluyhteisö.

Rehtori oli Jumalasta seuraava ja hänen sanansa laki. Hän erotti kiusaajat ja sääntöjä rikkoivat kyselemättä keneltäkään siihen lupaa. Opettajan päiväkirja oli tarvittava kirjallinen todiste, mikäli joku halusi kysellä oikeuksiaan. Opettajat ohjasivat meitä ”oppikoulussa”yhteisten tavoitteiden ja yhteiseen hyvään pyrkiviksi kansalaisiksi. Eroa toki opettajien välillä oli ja pärstäkerroin vaikutti, mutta yleensä kiusaajaopettajat olivat todellisia poikkeuksia. Opimme kirjallisuutta, historiaa, musiikkia ja matematiikkaa eri opettajien luomassa turvallisessa otteessa; osa meistä puski ehtoja kesällä, toinen harvensi sokerijuurikkaita.

Millaista koulua lapset käyvät nykyään? Näyttää vahvasti siltä, että nyt koulutuksen järjestämistä ohjaavat poliittiset aatteet. Joskus näyttää, että jopa lapsen kehityspsykologia sivuutetaan kokonaan. Tälläisessä koulussa ei ole enää opetusprosesseja ja varsinaisesti lapsista vastuussa olevia opettajia. On erityisopettajia, joilla ei ole omaa luokka-ryhmää. Vannotaan inkluusion perään kuin Jeesuksen uuteen tulemiseen, mutta unohdetaan oppimis- ja kasvatusvelvoite. Opettajien ympärillä pyörii erilaisia palveluntarjoajia/ kouluttajia kuin herhiläisiä. Helmikuussa opettajat marssitetaan oppilaiden eteen myymään omia tuotteitaan kuten pieneläinhoitoa, golf- tai meikkauskursseja. Lapset pistetään tekemään valintoja, joihin heillä ei ole edes edellytyksiä kehityspsykologian näkökulmasta.

Vanha luokkahenki on yhtä harvinaista kuin kunnan virkamiehen hiki. Nykypäivän suurin huoli ja ongelma ei ole se, mitä opetetaan ja miten, vaan se miten oppilaiden väliselle aggressiiviselle yhä lisääntyviä muotojasaavalle vihamielisyydelle ja kiusaamiselle on tehtävissä. Koulussa ei ole enää entisiä luokkia, nyt toimitaan seinättömissä tiloissa, joissa on erilaisia makuu- ja harrastuspisteitä. Opettajat puurtavat yömyöhään oppilailleen yksilöllisiä ja heidän näköisiään oppimissuunnitelmia minä-minä-minä-periaatteella, viis oppilaiden omista vastuista ja velvollisuuksista.

Vanhemmat ovat tulleet opettajien iholle ja vaativat opettajia olemaan heidän palveluksessaan 24/7. Tämän lisäksi curling-käytäntö koulussa on koko ajan lisääntynyt. Curlingilla tarkoitetaan sellaista vaikuttamista, joilla vanhemmat yrittävät tasoittaa ja helpottaa lastensa koulutuspolkua kaikin keinoin itse puuttumalla suoraan tai välillisesti koulun tai opettajan käytäntöihin. Nämä vanhemmat yrittävät poistaa koulusta tai lapsensa elämästä epämiellyttävät kokemukset ymmärtämättä, että pettymykset ja vastoinkäymiset kuuluvat elämään siinä kuin ilo ja surukin.

Lääkeeksi tarjotaan lisää psykologeja ja koulunkäyntiavustajia, mutta he eivät ole ratkaisu, vaan oire kyvyttömyydestä nähdä kokonaisvaltainen oppimisprosessi osana nuoren elämää. Tärkeintä olisi luoda lapselle turvallinen, johdonmukainen ja oppimistavoitteinen koulu, jossa hän voisi kasvaa vastuuntuntoiseksi yhteiskunnan jäseneksi. Minun aikanani yli 40 oppilaan luokassamme Kärpäsen kansa-koulussa oli yksi opettaja Aila Aulamo, joka oli meille opettaja, äiti ja kuri. Hän oli tärkein syy, miksi minusta tuli opettaja! Tarvitsemme tulevaisuudessa luovia, lahjakkaita ja vastuuntuntoisia opettajia. Mutta kuka enää haluaa oikeasti opettajaksi, jos meno jatkuu tällä tavalla?

Juhani Melanen

KOLUMNIT -arkisto

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011