Köyhyys ja polarisaatio kärjistävät mielipiteitä Suomessakin

Rinne lupasi köyhille eläkeläisille ennen vaaleja 100 euroa, mutta valehteli ja antoikin vain 50. Tällä pienellä valheella hänestä tuli hyvin todennäköisesti Suomen pääministeri. Suomessa pidetään suurta ääntä hyvästä sosiaaliturvastamme, joka on todella väärä luulo. Me olemme toistuvasti saaneet huomautuksia perusturvan liian alhaisesta tasosta. Tästä syystä aidosti köyhien määrä lisääntyi Suomessa erityisen paljon juuri viime hallituskaudella. Tosiasiassa Espanjassakin on parempi sosiaaliturva kuin Suomessa. Suomessa köyhiä on liki 900 000,
kun lasketaan mukaan pakolliset terveysmenot, ulosotossaolevat ja rakenteellisesti köyhät eläkeläiset. Tämä on häpeä!

Seurasin köyhyyttä koulussa neljällä vuosikymmenellä ja näin, miten se vaikutti oppilaisiin. Köyhyys on aina varsin subjektiivinen kokemus, joka vaikuttaa lapsen tai huoltajan toimintakykyyn ja osallistumisaktiivisuuteen lamauttavasti. Tämä heijastuu usein häpeänä ja syrjään vetäytymisenä. Mikä taas näkyy köyhien arjen elinpiirin kaventumisena, koska nyky-yhteiskunnassa liikkuminen ja harrastaminen maksavat maltaita. Tyttärentyttäreni Evitan partio-, urheilu-, ratsastus- ja muut harrastukset maksavat reilusti yli 2000 euroa vuodessa, mutta kaikilla ei ole isukkia näitä ylellisyyksiä maksamassa. Tämä, jos mikä, aiheuttaa usein lapsiperheissä epätoivoa ja suoranainen nälkä pakottaa monet sossun luukulle ja ilmaisruokaa päivittäin hakemaan. Tilanne 1970-luvulla oli parempi. Suuret tuloerot eivät näkyneet niin selvästi vielä ja peruskoulu tasasi mahdollisuuksia menestyä paremmin. Valitettavasti tämä eriarvoisuus näkyy ennakoivissa asenteissa. Tietty vaihtoehdottomuus tarttuu myös ihmiseen itseensä. Ei edes haluta kokeilla, olisiko minusta johonkin muuhun. Pettymysten välttämisen vuoksi ei uskalleta edes unelmoida paremmasta. Edellä luettelemani asiat eivät kuulu sivistysvaltion ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion määritelmien puitteisiin.

Köyhyyden poistaminen pitäisi olla Rinteen hallituksen kärkitavoite. Polarisaatio yhtenäistää mielipiteitä ryhmien sisäisiksi ryppäiksi. Maahanmuuttoa ja ympäristöä koskevat näkemykset työntävät perussuomalaisia ja viherasemmistoa yhä kauemmaksi toisistaan ja selvä vihan aistiminen alkaa jo näkyä. Populistit ovat tulleet Suomeenkin jäädäkseen ja heille näyttää seuraajia riittävän. Totuuden jälkeinen aika on herkkua Trumpin kaltaisille yhden asian liikkeille. Turvapaikan antaminen pakolaisille jakoi eniten puolueita ääripäihin. Persut ja änkyrä vihervasemmisto ovat kohta sodassa ja äärinationalismi nousee kaikkialla EU:n alueella. Stereotypiat ja viholliskuvat tuntuvat hallitsevan nyt maailmalla. Usein ainoa lääke näihin on ilmaisen koulutuksen lisääminen ja tukeminen kaikilla yhteiskunnan sektoreilla!

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Perhepäivähoitaja Marika Rosti: Perhepäivähoito on lapselle paras vaihtoehto
Kirsikankukkajuhlasta on tarkoitus tehdä perinne
Opiskelija Nea Pellinen Juliste ei ole todellakaan heti valmis
FC Lahti uusien haasteiden edessä
Vanhempi konstaapeli Teppo Rainio: Poliisi haluaa läsnäolollaan vaikuttaa, että mopomiitit ovat rauhallisia
Liikunnanopettaja Pertti Vartiainen: Kisapuisto on ainutlaatuinen liikuntakeidas keskellä kaupunkia
Lähikuvassa: ”Demokratian terrieri” valtuutettu Pertti Arvaja
Jorma Ratian valtuustokysymyksen taustat
Kansanedustaja Mira Nieminen: Olen haaveillut kansanedustajan työstä pitkään
Matti Kataja ei lämpene Lahti Energian myynnille
Tutkintomestarit haluavat olla varmistamassa ammattiopetuksen laatua
Pääministeri Sanna Marin Lahdessa: Nyt teillä on mahdollisuus antaa tilinpäätös hallitukselle
Salpausselän kisat 100 vuotta: Yli tuhat vapaaehtoista mahdollistavat Salpausselän kisat
Pelicansin urheilutoimenjohtaja Janne Laukkanen: Nälkää on vielä jäljellä!
Nuoret yrittäjät perustivat yrityksen ja laajentavat toimintaansa Lahden alueelle
Eduskuntavaaliehdokas Tuija Saloranta: Ansiotulojen verotusta on vähitellen kevennettävä, jotta kulutusta saadaan kasvuun
Jorma Ratia: Tämä on puhtaasti noitavainoa muistuttava henkilökohtainen ajojahti
Marko Haavisto: Toivottavasti yhteiskeikasta muodostuu meille jokavuotinen perinne
Eduskuntavaaliehdokas Kari Kallio: Hyväksi koetut koulukäytännöt on unohdettu uudistustahdissa
Eduskuntavaaliehdokas Atte Savelainen: Suomessa valtion ydintehtävät tulee kirkastaa jokaiselle
ARKISTO