Köyhyys ja polarisaatio kärjistävät mielipiteitä Suomessakin

Rinne lupasi köyhille eläkeläisille ennen vaaleja 100 euroa, mutta valehteli ja antoikin vain 50. Tällä pienellä valheella hänestä tuli hyvin todennäköisesti Suomen pääministeri. Suomessa pidetään suurta ääntä hyvästä sosiaaliturvastamme, joka on todella väärä luulo. Me olemme toistuvasti saaneet huomautuksia perusturvan liian alhaisesta tasosta. Tästä syystä aidosti köyhien määrä lisääntyi Suomessa erityisen paljon juuri viime hallituskaudella. Tosiasiassa Espanjassakin on parempi sosiaaliturva kuin Suomessa. Suomessa köyhiä on liki 900 000,
kun lasketaan mukaan pakolliset terveysmenot, ulosotossaolevat ja rakenteellisesti köyhät eläkeläiset. Tämä on häpeä!

Seurasin köyhyyttä koulussa neljällä vuosikymmenellä ja näin, miten se vaikutti oppilaisiin. Köyhyys on aina varsin subjektiivinen kokemus, joka vaikuttaa lapsen tai huoltajan toimintakykyyn ja osallistumisaktiivisuuteen lamauttavasti. Tämä heijastuu usein häpeänä ja syrjään vetäytymisenä. Mikä taas näkyy köyhien arjen elinpiirin kaventumisena, koska nyky-yhteiskunnassa liikkuminen ja harrastaminen maksavat maltaita. Tyttärentyttäreni Evitan partio-, urheilu-, ratsastus- ja muut harrastukset maksavat reilusti yli 2000 euroa vuodessa, mutta kaikilla ei ole isukkia näitä ylellisyyksiä maksamassa. Tämä, jos mikä, aiheuttaa usein lapsiperheissä epätoivoa ja suoranainen nälkä pakottaa monet sossun luukulle ja ilmaisruokaa päivittäin hakemaan. Tilanne 1970-luvulla oli parempi. Suuret tuloerot eivät näkyneet niin selvästi vielä ja peruskoulu tasasi mahdollisuuksia menestyä paremmin. Valitettavasti tämä eriarvoisuus näkyy ennakoivissa asenteissa. Tietty vaihtoehdottomuus tarttuu myös ihmiseen itseensä. Ei edes haluta kokeilla, olisiko minusta johonkin muuhun. Pettymysten välttämisen vuoksi ei uskalleta edes unelmoida paremmasta. Edellä luettelemani asiat eivät kuulu sivistysvaltion ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion määritelmien puitteisiin.

Köyhyyden poistaminen pitäisi olla Rinteen hallituksen kärkitavoite. Polarisaatio yhtenäistää mielipiteitä ryhmien sisäisiksi ryppäiksi. Maahanmuuttoa ja ympäristöä koskevat näkemykset työntävät perussuomalaisia ja viherasemmistoa yhä kauemmaksi toisistaan ja selvä vihan aistiminen alkaa jo näkyä. Populistit ovat tulleet Suomeenkin jäädäkseen ja heille näyttää seuraajia riittävän. Totuuden jälkeinen aika on herkkua Trumpin kaltaisille yhden asian liikkeille. Turvapaikan antaminen pakolaisille jakoi eniten puolueita ääripäihin. Persut ja änkyrä vihervasemmisto ovat kohta sodassa ja äärinationalismi nousee kaikkialla EU:n alueella. Stereotypiat ja viholliskuvat tuntuvat hallitsevan nyt maailmalla. Usein ainoa lääke näihin on ilmaisen koulutuksen lisääminen ja tukeminen kaikilla yhteiskunnan sektoreilla!

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
Renkomäessä rakennetaan turvallisempia koulumatkoja lapsille
Kaustinen nostaa romanimusiikin esiin: Hilja Grönfors & Latšo Džinta valittiin Vuoden yhtyeeksi
”Meitä vaivaisia odotellessa bussit myöhästyvät” – lahtelainen Tero Jokinen kokee uuden maksun epäoikeudenmukaiseksi
Sysmässä kaikki tietävät, miltä hyvä sahti maistuu ja miksi 100 litraa ei riitä mihinkään
Ukrainalaiset tuovat joulun Lahteen – lasten juhlaa, perinteitä ja yhteisön voimaa sodan varjossa
Kun maailma tuntuu pimeältä, niin joulu kutsuu pysähtymään
Lotta Jensen: Joulu on meille vuoden kiireisintä aikaa, mutta myös kaikkein tärkeintä
Nuoret jäävät väliinputoajiksi, kun Lahti taistelee rakenteellisen työttömyyden varjoa vastaan Lahdessa
Salinkallion koulun tulevaisuus ratkeaa kaavoituksessa
Nuoriso-ohjaaja Jari Karjalainen: Pelaaminen ei itsessään ole ongelma, mutta balanssi voi joskus horjua
Lahtelainen kulttuurin moniottelija Markku Koski täytti 80 vuotta – ”Toimittajan uteliaisuus ei katoa koskaan”
Kaupunki istutti karppeja Launeen keskuspuiston Sorsalampeen – yhtään havaintoa ei ole tehty istutuksen jälkeen
ARKISTO