Melastelua

Köyhyys ja polarisaatio kärjistävät mielipiteitä Suomessakin

Rinne lupasi köyhille eläkeläisille ennen vaaleja 100 euroa, mutta valehteli ja antoikin vain 50. Tällä pienellä valheella hänestä tuli hyvin todennäköisesti Suomen pääministeri. Suomessa pidetään suurta ääntä hyvästä sosiaaliturvastamme, joka on todella väärä luulo. Me olemme toistuvasti saaneet huomautuksia perusturvan liian alhaisesta tasosta. Tästä syystä aidosti köyhien määrä lisääntyi Suomessa erityisen paljon juuri viime hallituskaudella. Tosiasiassa Espanjassakin on parempi sosiaaliturva kuin Suomessa. Suomessa köyhiä on liki 900 000,
kun lasketaan mukaan pakolliset terveysmenot, ulosotossaolevat ja rakenteellisesti köyhät eläkeläiset. Tämä on häpeä!

Seurasin köyhyyttä koulussa neljällä vuosikymmenellä ja näin, miten se vaikutti oppilaisiin. Köyhyys on aina varsin subjektiivinen kokemus, joka vaikuttaa lapsen tai huoltajan toimintakykyyn ja osallistumisaktiivisuuteen lamauttavasti. Tämä heijastuu usein häpeänä ja syrjään vetäytymisenä. Mikä taas näkyy köyhien arjen elinpiirin kaventumisena, koska nyky-yhteiskunnassa liikkuminen ja harrastaminen maksavat maltaita. Tyttärentyttäreni Evitan partio-, urheilu-, ratsastus- ja muut harrastukset maksavat reilusti yli 2000 euroa vuodessa, mutta kaikilla ei ole isukkia näitä ylellisyyksiä maksamassa. Tämä, jos mikä, aiheuttaa usein lapsiperheissä epätoivoa ja suoranainen nälkä pakottaa monet sossun luukulle ja ilmaisruokaa päivittäin hakemaan. Tilanne 1970-luvulla oli parempi. Suuret tuloerot eivät näkyneet niin selvästi vielä ja peruskoulu tasasi mahdollisuuksia menestyä paremmin. Valitettavasti tämä eriarvoisuus näkyy ennakoivissa asenteissa. Tietty vaihtoehdottomuus tarttuu myös ihmiseen itseensä. Ei edes haluta kokeilla, olisiko minusta johonkin muuhun. Pettymysten välttämisen vuoksi ei uskalleta edes unelmoida paremmasta. Edellä luettelemani asiat eivät kuulu sivistysvaltion ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion määritelmien puitteisiin.

Köyhyyden poistaminen pitäisi olla Rinteen hallituksen kärkitavoite. Polarisaatio yhtenäistää mielipiteitä ryhmien sisäisiksi ryppäiksi. Maahanmuuttoa ja ympäristöä koskevat näkemykset työntävät perussuomalaisia ja viherasemmistoa yhä kauemmaksi toisistaan ja selvä vihan aistiminen alkaa jo näkyä. Populistit ovat tulleet Suomeenkin jäädäkseen ja heille näyttää seuraajia riittävän. Totuuden jälkeinen aika on herkkua Trumpin kaltaisille yhden asian liikkeille. Turvapaikan antaminen pakolaisille jakoi eniten puolueita ääripäihin. Persut ja änkyrä vihervasemmisto ovat kohta sodassa ja äärinationalismi nousee kaikkialla EU:n alueella. Stereotypiat ja viholliskuvat tuntuvat hallitsevan nyt maailmalla. Usein ainoa lääke näihin on ilmaisen koulutuksen lisääminen ja tukeminen kaikilla yhteiskunnan sektoreilla!

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Harri Koski: Ensi kesänä kellutaan ja nautitaan suomalaisesta järvimaisemasta omalla saunalautalla
Viinintekijä David Cohen: Puhtaat suomalaiset raaka-aineet ovat viiniemme tasapainoisen maun salaisuus
Ohjaaja Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan tuotanto näkyy kaduilla ja pihoilla Launeella
Jos suomalaisuus asuisi maisemassa – Järnefeltin jalanjäljissä Kolille
Toiminnanohjaaja Lasse Perttola: Metsäkauriit viihtyvät Launeella, koska siellä on turvallista
Projektipäällikkö Janne Wikström: Porvoonjoentie siirtyy Patomäen tunnelin päälle elokuussa
Hallituksen puheenjohtaja Vesa Koski: ”Juhannus olisi jo mahdollista viettää saneeratussa kodissa”
Ylitarkastaja Mimmi Kaskenpää: ”Palotutkinnan ja onnettomuusselosteen valmistuttua laitoksen toimintaa sekä ennalta varautumista on tarpeen tarkastella”
Fysioterapeutti Rosa Hemming: Liiku, niin jaksat paremmin!
Ikääntyvä kansa tarvitsee itsekkyyttä ja rohkeutta, erityisesti naiset
Helsingintie aukeaa jo kesäkuussa
Eteläinen kehätie valmistuu: Mitä hyötyä Lahdelle 70 miljoonan euron sijoituksella?
Matematiikan lehtorit Sari Hautala ja Annika Kinnunen: ”Olemme aivan liekeissä, kun pääsemme uuteen monitoimitaloon”
Rehtori Matti Tuovinen: ”Erityisoppilas voi opiskella Sylvia-koulussa turvallisessa maaseutumaisessa kaupunkiympäristössä”
Omalähiö jää tauolle – seuraava lehti ilmestyy 15.5.
Ylikonstaapeli Ari Pinomäki: Maakuntarajan sulku on suomalaisten viranomaisten yhteistyökyvyn testi
Luokanopettaja Tytti Heikkinen: Positiivinen palaute on tärkeää sekä työkaverille että oppilaalle
Koronavirus siirsi Sylvia-kodin juhlia tuonnemmaksi
Hennalan upseerikerholla juhlittiin talvisodan 80-vuotismuistojuhlaa
Järjestyksenvalvoja Osmo Ruhanen: Kalenteriin merkittiin ensimmäiseksi pelipäivät ja sen jälkeen suunniteltiin muuta elämää
ARKISTO