Tutkijat Antti Kantola ja Anna Kuusela tutkivat ja selvittivät neljän vuoden ajan vaurastuneiden mielipiteitä itsestään ja muista. Tutkijat etsivät tilastoista Suomen vaurastuneimman promillen eli 5000 eniten verotettavan ansio- ja pääomatuloa vuosina 2007-2016 saanutta ihmistä. Heidän kysymyksiinsä vastasi 4100. Tutkimus tehtiin haastattelututkimuksena. Vastausprosentti oli yllättävän korkea, siis 90 prosenttia. Näitä kysyttiin ja näin vastattiin:
Väite: Rikkaimpien verotus on Suomessa hyvin kireää?
Suuri enemmistö koki rikkaiden verotuksen Suomessa liian korkeana. Ongelmana moni piti progression kireyttä. Monen mielestä tämä ajaa rikkaita sijoittamaan ulkomaille. Tärkeät pääomat liikkuvat pois Suomesta ja investointihalukkuutta ei juurikaan ole. Erityisesti Suomen palkkatulojen progressiivista mallia arvosteltiin. Tosin sama todettiin myös keskituloisten asemassakin. Rikkaimmat eivät myönnä, että pääomatulojen takia Suomen verotus on erittäin kohtuullista rikkailla Suomessa. Tämä prosentti maksaa veroja vain 34 prosenttia. Saman prosenttin maksavat palkkatulostaan jo 50 000 euroa saavat.
Väite: Jokainen on oman onnensa seppä?
Kantolan ja Kuuselan mielestä Suomi ei ole meritokraattinen yhteiskunta, vaan varsin toimivademokratia. Tukholman taloustieteen professori Markus Jäntin mielestä osa kuitenkin kokee, että he ovat ns. self-made maneja ja oman onnensa seppiä, koska ovat liiketoimillaan luoneet varallisuutensa. Kaikki olivat kuitenkin sitä mieltä, että perheen sosioekonomisella asemalla ja koulutuksella oli vaikutusta. Tästä on samansuuntaista näyttöä myös tutkija Outi Sirniön 2016 valmistuneessa väitöskirjassa, jossa hän toteaa, että sosioekonominen asema Suomessakin periytyy. Sitä esiinytyy Suomessa juuri tuloluokkien ääripäissä eli rikkaimilla ja köyhimmillä. Viime aikoina suomalaiset taloustieteiljät ovat esittäneet hätkähdyttäviä tutkimustuloksia väittämällä, että menestys johtuukin geeneistä. Harva rikkaista kieltää, että perityt rahat ja sosiaaliset verkostot eivät vaikuttaisi menestykseen. Professori Jäntti pisti näille tutkijoille jäitä
hattuun ja sanoi: ”Jos ulkoisilla tekijäillä ei olisi vaikutusta, voisimme nostaa veroprosentin 100 prosentiin, eikä sillä olisi vaikutusta työhalukkuuteen.”
Väite: Suomen antelias sosiaaliturva laiskistaa?
Useimmat huipputuloiset näkivät asian niin, että hyvinvointivaltion korkea sosiaaliturva passivoittaa. Sosiaalietuuksia olisi ajettava reilusti alas ja ihmisten olisi otettava vastuu omasta elämästään enemmän. Ansiosidonnainen sosiaaliturva on Suomessa liian suuri. Pitkäaikaistyöttömiillä taas on elämänhallinta ongelmia. Jotkut rikkaista halusivat kaikki tuet pois. Väitän, että silti kaikki eivät menisi töihin ja rikkaat saisivat valmistautumaan rakentamaan muureja USA:n tapaan talojensa ympärille.
Juhani Melanen