Melastelua

Tutkimus rikkaiden ajatuksista Suomesta – Onko Suomen sosiaaliturva laiskistava?

Tutkijat Antti Kantola ja Anna Kuusela tutkivat ja selvittivät neljän vuoden ajan vaurastuneiden mielipiteitä itsestään ja muista. Tutkijat etsivät tilastoista Suomen vaurastuneimman promillen eli 5000 eniten verotettavan ansio- ja pääomatuloa vuosina 2007-2016 saanutta ihmistä. Heidän kysymyksiinsä vastasi 4100. Tutkimus tehtiin haastattelututkimuksena. Vastausprosentti oli yllättävän korkea, siis 90 prosenttia. Näitä kysyttiin ja näin vastattiin:

Väite: Rikkaimpien verotus on Suomessa hyvin kireää?

Suuri enemmistö koki rikkaiden verotuksen Suomessa liian korkeana. Ongelmana moni piti progression kireyttä. Monen mielestä tämä ajaa rikkaita sijoittamaan ulkomaille. Tärkeät pääomat liikkuvat pois Suomesta ja investointihalukkuutta ei juurikaan ole. Erityisesti Suomen palkkatulojen progressiivista mallia arvosteltiin. Tosin sama todettiin myös keskituloisten asemassakin. Rikkaimmat eivät myönnä, että pääomatulojen takia Suomen verotus on erittäin kohtuullista rikkailla Suomessa. Tämä prosentti maksaa veroja vain 34 prosenttia. Saman prosenttin maksavat palkkatulostaan jo 50 000 euroa saavat.

Väite: Jokainen on oman onnensa seppä?

Kantolan ja Kuuselan mielestä Suomi ei ole meritokraattinen yhteiskunta, vaan varsin toimivademokratia. Tukholman taloustieteen professori Markus Jäntin mielestä osa kuitenkin kokee, että he ovat ns. self-made maneja ja oman onnensa seppiä, koska ovat liiketoimillaan luoneet varallisuutensa. Kaikki olivat kuitenkin sitä mieltä, että perheen sosioekonomisella asemalla ja koulutuksella oli vaikutusta. Tästä on samansuuntaista näyttöä myös tutkija Outi Sirniön 2016 valmistuneessa väitöskirjassa, jossa hän toteaa, että sosioekonominen asema Suomessakin periytyy. Sitä esiinytyy Suomessa juuri tuloluokkien ääripäissä eli rikkaimilla ja köyhimmillä. Viime aikoina suomalaiset taloustieteiljät ovat esittäneet hätkähdyttäviä tutkimustuloksia väittämällä, että menestys johtuukin geeneistä. Harva rikkaista kieltää, että perityt rahat ja sosiaaliset verkostot eivät vaikuttaisi menestykseen. Professori Jäntti pisti näille tutkijoille jäitä
hattuun ja sanoi: ”Jos ulkoisilla tekijäillä ei olisi vaikutusta, voisimme nostaa veroprosentin 100 prosentiin, eikä sillä olisi vaikutusta työhalukkuuteen.”

Väite: Suomen antelias sosiaaliturva laiskistaa?

Useimmat huipputuloiset näkivät asian niin, että hyvinvointivaltion korkea sosiaaliturva passivoittaa. Sosiaalietuuksia olisi ajettava reilusti alas ja ihmisten olisi otettava vastuu omasta elämästään enemmän. Ansiosidonnainen sosiaaliturva on Suomessa liian suuri. Pitkäaikaistyöttömiillä taas on elämänhallinta ongelmia. Jotkut rikkaista halusivat kaikki tuet pois. Väitän, että silti kaikki eivät menisi töihin ja rikkaat saisivat valmistautumaan rakentamaan muureja USA:n tapaan talojensa ympärille.

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Fysioterapeutti Rosa Hemming: Liiku, niin jaksat paremmin!
Ikääntyvä kansa tarvitsee itsekkyyttä ja rohkeutta, erityisesti naiset
Helsingintie aukeaa jo kesäkuussa
Eteläinen kehätie valmistuu: Mitä hyötyä Lahdelle 70 miljoonan euron sijoituksella?
Matematiikan lehtorit Sari Hautala ja Annika Kinnunen: ”Olemme aivan liekeissä, kun pääsemme uuteen monitoimitaloon”
Rehtori Matti Tuovinen: ”Erityisoppilas voi opiskella Sylvia-koulussa turvallisessa maaseutumaisessa kaupunkiympäristössä”
Omalähiö jää tauolle – seuraava lehti ilmestyy 15.5.
Ylikonstaapeli Ari Pinomäki: Maakuntarajan sulku on suomalaisten viranomaisten yhteistyökyvyn testi
Luokanopettaja Tytti Heikkinen: Positiivinen palaute on tärkeää sekä työkaverille että oppilaalle
Koronavirus siirsi Sylvia-kodin juhlia tuonnemmaksi
Hennalan upseerikerholla juhlittiin talvisodan 80-vuotismuistojuhlaa
Järjestyksenvalvoja Osmo Ruhanen: Kalenteriin merkittiin ensimmäiseksi pelipäivät ja sen jälkeen suunniteltiin muuta elämää
Käsikirjoittaja Timo Taulo: Jokaisella Hennalassa asuvalla ihmisellä oli suuri huoli tulevaisuudestaan syksyllä 1944
Työllisyysasian päällikkö Sami Kuikka: Ohjaamon kautta moni lahtelainen nuori löytää työtä
Käyttöpäällikkö Pasi Heinonen: Yhden suurjännitepylvään romahtaminen ei vaikuta sähkönjakeluun
Avantouimari Siviä Kähkönen: Avantouinti virkistää kehoa ja mieltä
Kuuba – Menneen ajan rappioromantiikkaa
Ohjaaja Väinö Weckström: Loistavaa, että elokuva herätti kiinnostusta näin paljon jo koekuvausten yhteydessä
Projektipäällikkö Janne Wikström: Liipolan tunnelin tekniset järjestelmät on rakennettu kesään mennessä
Kitaristi Mika Jokinen: Lättähatun paluu on monipuolinen ja viihdyttävä levy
ARKISTO