Pyhäinpäivä

Syksyn pimeyden keskellä monella on tapana sytyttää kynttilöitä. Ne luovat lämpöä, valoa ja tunnelmaa pimeyden ja koleuden keskelle. Myös tragedian tapahtumapaikoilla usein näkee kynttilöitä, on kyseessä sitten väkivallan teko tai onnettomuus. Kynttilä kertoo vihan keskellä rakkaudesta, joka on kuolemaakin väkevämpi, toivottomuuden keskellä toivosta. Myös pyhäinpäivänä on tapana sytyttää kynttilöitä. Niitä sytytetään kodeissa, kirkoissa vuoden aikana kuolleille seurakunnan jäsenille ja haudoille hautausmailla. On hyvä siirtää tätä traditiota myös tuleville polville.

Pyhäinpäivän kynttilä muistuttaa valosta monessakin mielessä. Jeesus sanoo: ”Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.” Jeesuksen seurassa pimeydellä, pahuudella ja synnillä ei ole valtaa, sillä hän on voittanut sen. Pyhäinpäivän kynttilä haudalla muistuttaa myös ikuisesta valosta. Se luo valoaan myös surun, kaipauksen ja kuoleman keskelle. Kuolemalla ei ole viimeistä sanaa eikä valtaa, sillä kuolema on voitettu Kristuksen ylösnousemuksessa. Vaikka olemme joutuneet luopumaan monesta rakkaasta, meillä on jälleennäkemisen toivo, toivo ikuisesta elämästä Jumalan luona taivaassa.

Ja vielä pyhäinpäivän kynttilä muistuttaa ihmisen tehtävästä, jonka olemme Jumalalta saaneet. Jeesus kehottaa seuraajiaan: ”Näin loistakoon teidänkin valonne ihmisille…” Meitä kutsutaan toivon tuojiksi. Taistelemaan vihaa ja kovuutta vastaan rakkauden asein, tuomaan lohtua ja rohkaisua. Siihen pimeyteen, joka tuntuu uhkaavan maailmaamme ja sydäntämme, loistaa valo. Usein se valo voi tulla rohkaisuna toisen ihmisen kautta, pienenä rakkauden tekona. Näistä valon tuojista saamme näin pyhäinpäivänä kiittää hyvää Jumalaa.


Heikki Pelkonen
kirkkoherra, Laune

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Johanna Ekman: Kaikki Suomen edun mukaiset asiat ovat minulle ykkösprioriteetti
Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski Logistisen sijainnin vuoksi kaupunki on keskittänyt voimavaroja Pippo-Kujalan alueelle
In Memoriam: Juhani Melanen 1948 – 2024
Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen: Suomen ainoassa Tappara-baarissa liputetaan vain Pelicansin puolesta
Vaikuttava dokumentti Ukrainan puolustajista valloittaa maailmaa
Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
Onko kapitalismi syrjäyttänyt markkinatalouden suurten pääomasijoittajien takia?
Ohjaaja Petri Liski: Kärsimystie-näytelmä on vaikuttava historian oppitunti
Nuoret lähtevät helposti uusiin ilmiöihin mukaan – Sähkötupakka koukuttaa lapsia ja nuoria
Hanna Nikolska: On todella tärkeää, että suomalaiset lähettävät apua Ukrainaan
Palvelupäällikkö Toni Kranttila: Biojätteen lajittelulla on mahdollista säästää keräyskuluissa
Kansanedustaja Ville Skinnari 50 vuotta
Muusikko Marko Haavisto: Baddingin biisit ovat yhä edelleen selkärankani ytimessä
ARKISTO