Punainen kortti rasismille

Kesä vaihtui syksyksi myös politiikassa, kun elokuiset syyskokoukset käynnistyivät politiikassa. SDP:n eduskuntaryhmä kokoontui Vantaalle torstaina ja perjantaina. Jalkapallo on laji, joka yhdistää ihmisiä ympäri maailmaa. Kesäkokouksesta halusimme myös jalkapallon avulla lähettää Antti Lindtmanin kanssa vakavan viestin: Jos joukkue ei pidä yhtä, se ei voi voittaa. Meidän ei tule antaa minkäänlaista sijaa syrjinnälle tai rasismille, ei jalkapallossa eikä missään muussakaan asiassa Suomessa. Ja meillä oli Tikkurilan torilla selkeä viesti: annamme punaisen kortin rasismille.

Syitä on monia. Vastakkainasettelun mallit Yhdysvalloista ovat nyt rantautuneet Suomeen. Muodostetaan maailma, jossa toiset ovat oikeassa ja toiset väärässä oikeassa. Tämä pelikirja on yksinkertainen ja tuntuu toimivan edelleen ainakin Yhdysvalloissa. Seuraavat presidentinvaalit USA:ssa sen kertovat. Amerikan malli ja Donald Trumpin tapa toimia on toiminut esimerkkinä myös Suomessa tietyille tahoille. Tämän osasi hyvin myös esimerkiksi Iso-Britannian entinen pääministeri Boris Johnson. Faktat ja fiktiot menivät iloisesti sekaisin, mutta mitä sitten? Kannatusta tuli. Tuloksena mm. Britannian ero Euroopan Unionista.

Tässä mallissa halutaan ja tarvitaan vastakkainasettelua, ilman sitä ei olla olemassa. Tätä ruokkii aina myös ihmisten vaikea taloustilanne ja paha olo, jonka historia on osoittanut Euroopassa 1930-luvulla. Yksinkertaistaan vaikeita asioita. Tämä ilmiö koskee koko Eurooppaa. Maltillinen oikeisto on alkanut enemmän kuin flirttailemaan äärioikeistolaisten kanssa. Eli kyse on suoraan myös valtapolitiikasta ja vallan saamisesta.

Peiliin pitää katsoa kaikissa suunnissa, koska yksi syy tähän on myös politiikan pinnallistuminen. Sosiaalisen median näkyvyydestä ja yksikertaisten iskulauseiden lanseeraamisesta on tullut painopiste. Se vie ajan ja tilan kaikkein tärkeimmältä eli todellisten ratkaisujen hakemiselta. Ja asiat ovat vaikeita. Esimerkiksi sosiaali – ja terveydenhuollon ja koulutusjärjestelmän haasteet näemme joka päivä. Maailma on muuttunut, ihmiset ovat muuttuneet. Nykyisten nuorten ja lasten haasteet ovat erilaisia kuin meidän, koska maailmankuva heille ei muodostu enää perinteisen median kautta, vaan somekanavien välityksellä. Tämä haastaa meidät kaikki ja on haasteena paljon suurempi ja vaikeampi kuin esimerkiksi talousasiat ja niiden korjaaminen.

Sivistynyt Suomi on ehkä kovimman haasteen edessä pitkään aikaan, koska sivistyksen luominen vie vuosia, ellei vuosikymmeniä, mutta sen romuttaminen käy sittenkin nopeammin. Mutta joskus on pakko sanoa, että nyt riittää. Eduskunnan syksynä tämä meno jatkuu ja kaikki perinteiset sääntökirjat on nyt heitetty romukoppaan. Mustasta tehdään valkoista ja valkoisesta mustaa. Vanha pelottava teesi on palannut: valheesta tehdään totta, kun se toistetaan moneen kertaan.

Nyt pitää pelata kovaa, koska peli on niin likaista. Valitettavasti. Silti haluan uskoa, että nyt Suomessakin halutaan rakentavia ja ratkaisukeskeisiä ihmisiä. Päättäjien tehtävä on näyttää esimerkkiä, koska kaikkea tätä tarvitaan muuallakin. Voi olla, että olen väärässä.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
ARKISTO