Suomalaisille tuli globalisaation totaalisen tajuamisen myötä kuvainnollisesti ”vetelät housuun”. Vasta nyt on tajuttu,että meidän kustannustasomme on liian korkea, hallintorakenteemme kankea, julkinen sektorimme liian suuri ja nopeutemme muuttuvilla maailman markkinoilla liian hidas. Riipuimme liian kauan hyvinvointivaltion keinussa, tajuamatta kokonaisvaltaisesti muuttuvaa maailmaa ympärillämme.
Erityisen ongelmallista on se, että emme ole ihan oikeasti tajunneet työelämän muuttuvia trendejä ajoissa, vaan tulemme resiinalla perässä, kun muut pyyhältävät jo TVG – junissa. Meidän olisi tajuttava tällä Pohjan perukoilla, että digitalisaatio vie osani ihmisten tekemistä töistä, mutta uhan lisäksi se on myös fiksuille mahdollisuus ja haaste, sillä uutta työtä voi tehdä melkein missä vain ja milloin vain.
Vääristynyt väestörakenteemme aiheuttaa sen, että lasten lapsemme eivät kykene selviämään kansakunnan ikääntymisen
tuomista kasvavista kustannuksista tulevaisuudessa ellemme muuta suuntaa ja pura vanhoja rakenteitamme. Mutta se suurin ongelma on se , miten me pitkässä taantumassa voisimme ja kykenisimme valjastamaan nuoremme työelämään, sillä työelämän hektisyys ja epävarmuus ovat tulleet jäädäkseen. Kuukausipalkkalaiset työsuhteet ovat harvinaisia ja organisaatiot vähentävät väkeään, vaikka samat asiat tehdään pienemmällä joukolla yhä vanhojen kaavojen mukaan.
Me suomalaiset jäämme liian varhain eläkkeelle ja sairauspoissaoloistamme aiheutuu vuosittain kansantaloudellemme 3,4 miljardin euron menetykset. Ammattiyhdistyksemme eivät tajua tulevaisuuden haasteita ja ovat liian joustamattomia uusissa sopimustilanteissa ja muuttuvissa suhdanteissa. Maahamme ei saada nopeaa investointirahaa, sillä verotuksemme ei suosi tätä. Silti, juuri uudistamalla veropolitiikkaamme, me kykenisimme parhaiten edistämään ja käynnistämään uutta kasvua, joka olisi nyt polkaistava käyntiin hinnalla millä hyvänsä tai sitten ”viimeinen sammuttaa valot”!
Valtiovaltamme tärkein tehtävä on luoda kansalaisilleen työn tekemiselle ja yritystemme toiminnalle kilpailukykyinen toimintaympäristö, sillä innovaatiot ja tuottavuus syntyvät vain yrityksissä ja yliopistoissa. Miksei Suomi ole tehnyt raskaalle verotuksellemme mitään? Jo alle keskituloisilla palkansaajilla verotuksemme on kansainvälisessä vertailussa huipputasoa. Verotushan on täysin omissa käsissämme tosin kuin rahapolitiikka tai työmarkkinalainsäädännöt.Ongelmamme on liian raskas ja ankara progressiivinen ansiotuloverotus. Yritysverotuksemme tarvitsee rakenteellisen remontin.
Nykyinen osinkoverojärjestelmämme on monimutkainen, epäneutraali ja sisältää talouskasvun kannalta haitallisia ohjausvaikutuksia. Perusperiaatteena tulisi olla neutraalisuus, laaja veropohja ja matalat verokannat. Voimme parantaa kilpailukykyämme yksinkertaisesti verolainsäädännöllisesti. Hallitus tietä keinot, mutta uskallus puuttuu. Tarvitsemme verotusmallin muuttamisen kilpailijamaiden mukaisiksi, tulolähdejaon poistamisen, osakeluovutusten verovapausmallin muuttamisen, yritysjärjestelysäännösten joustavoittamisen, julkisten sijoitusyhtiöiden moninkertaisen verotuksen poistamisen, pääomasijoitusrahastojen ja säätiöiden verohaittojen poistamisen. Vain oikeudenmukaisella verotuksella voimme kannustaa työntekoa Suomessa.
Juhani Melanen