Suomi selviää haasteistaan innovaatioilla,  joustavuudella ja verotuksella

Suomalaisille tuli globalisaation totaalisen tajuamisen myötä kuvainnollisesti ”vetelät housuun”. Vasta nyt on tajuttu,että meidän kustannustasomme on liian korkea, hallintorakenteemme kankea, julkinen sektorimme liian suuri ja nopeutemme muuttuvilla maailman markkinoilla liian hidas. Riipuimme liian kauan hyvinvointivaltion keinussa, tajuamatta kokonaisvaltaisesti muuttuvaa maailmaa ympärillämme.

Erityisen ongelmallista on se, että emme ole ihan oikeasti tajunneet työelämän muuttuvia trendejä ajoissa, vaan tulemme resiinalla perässä, kun muut pyyhältävät jo TVG – junissa. Meidän olisi tajuttava tällä Pohjan perukoilla, että digitalisaatio vie osani ihmisten tekemistä töistä, mutta uhan lisäksi se on myös fiksuille mahdollisuus ja haaste, sillä uutta työtä voi tehdä melkein missä vain ja milloin vain.

Vääristynyt väestörakenteemme aiheuttaa sen, että lasten lapsemme eivät kykene selviämään kansakunnan ikääntymisen
tuomista kasvavista kustannuksista tulevaisuudessa ellemme muuta suuntaa ja pura vanhoja rakenteitamme. Mutta se suurin ongelma on se , miten me pitkässä taantumassa voisimme ja kykenisimme valjastamaan nuoremme työelämään, sillä työelämän hektisyys ja epävarmuus ovat tulleet jäädäkseen. Kuukausipalkkalaiset työsuhteet ovat harvinaisia ja organisaatiot vähentävät väkeään, vaikka samat asiat tehdään pienemmällä joukolla yhä vanhojen kaavojen mukaan.

Me suomalaiset jäämme liian varhain eläkkeelle ja sairauspoissaoloistamme aiheutuu vuosittain kansantaloudellemme 3,4 miljardin euron menetykset. Ammattiyhdistyksemme eivät tajua tulevaisuuden haasteita ja ovat liian joustamattomia uusissa sopimustilanteissa ja muuttuvissa suhdanteissa. Maahamme ei saada nopeaa investointirahaa, sillä verotuksemme ei suosi tätä. Silti, juuri uudistamalla veropolitiikkaamme, me kykenisimme parhaiten edistämään ja käynnistämään uutta kasvua, joka olisi nyt polkaistava käyntiin hinnalla millä hyvänsä tai sitten ”viimeinen sammuttaa valot”!

Valtiovaltamme tärkein tehtävä on luoda kansalaisilleen työn tekemiselle ja yritystemme toiminnalle kilpailukykyinen toimintaympäristö, sillä innovaatiot ja tuottavuus syntyvät vain yrityksissä ja yliopistoissa. Miksei Suomi ole tehnyt raskaalle verotuksellemme mitään? Jo alle keskituloisilla palkansaajilla verotuksemme on kansainvälisessä vertailussa huipputasoa. Verotushan on täysin omissa käsissämme tosin kuin rahapolitiikka tai työmarkkinalainsäädännöt.Ongelmamme on liian raskas ja ankara progressiivinen ansiotuloverotus. Yritysverotuksemme tarvitsee rakenteellisen remontin.

Nykyinen osinkoverojärjestelmämme on monimutkainen, epäneutraali ja sisältää talouskasvun kannalta haitallisia ohjausvaikutuksia. Perusperiaatteena tulisi olla neutraalisuus, laaja veropohja ja matalat verokannat. Voimme parantaa kilpailukykyämme yksinkertaisesti verolainsäädännöllisesti. Hallitus tietä keinot, mutta uskallus puuttuu. Tarvitsemme verotusmallin muuttamisen kilpailijamaiden mukaisiksi, tulolähdejaon poistamisen, osakeluovutusten verovapausmallin muuttamisen, yritysjärjestelysäännösten joustavoittamisen, julkisten sijoitusyhtiöiden moninkertaisen verotuksen poistamisen, pääomasijoitusrahastojen ja säätiöiden verohaittojen poistamisen. Vain oikeudenmukaisella verotuksella voimme kannustaa työntekoa Suomessa.

Juhani Melanen

 

KOLUMNIT -arkisto

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011