Olen monta joulua viettänyt Thaimaassa ja tehnyt aina saman havainnon, muoviroskaa kertyy turistien suosimissa paikoissa aina vain enemmän ja enemmän niin rannoille kuin mereenkin. Sota muoviroskaa vastaan on julistettu, koska pysäyttävät kuvat valtamerten muovipyörteistä ja muoviroskaan kuolevista eläimistä ovat saaneet viimein kyyniset poliitikotkin tarttumaan tähän suureen ja täysin ihmisen aiheuttamaan ongelmaan vakavasti.
Meillä Euroopassa jäteongelmaa hoidettiin kaikessa hiljaisuudessa viemällä jätteet Kiinaan. Jopa 80 prosenttia käsittelemättömästä muovijätteeestä rahdattiin Kiinaan. Asia oli reilassa pitkään näin, mutta kesäkuussa 2017 Kiina ilmoittikin, ettei se ota vastaan sinne lastattuja jätekuormia. Eurooppa joutuu nyt itse huolehtimaan jätteeestään yksin. Haaste on melkoinen. Mikromuovista on tullut ympäristöihollinen numero yksi. Muovia ja erityisesti muoviroskia on ollut helppo vihata niiden näkyvyyden vuoksi. Muovi on kemistien kielellä ”inserttiä” eli reagoimatonta. Muovista ei liukene haitallisia aineita ympäristöön, eikä sen molekyylirakenteeseesta löydy paikkoja, joihin hajoittavaa elintoimintaa kiinnittyisi. Tästä syystä siitä on tullut erittäin suosittu elintarviketuotannon pakkausmateriaali, mutta se ei häviä helpolla ja sitä kulkeutuu kaloihin ja meren eläimiin kaikissa valtamerissä.
Tästä ongelmasta kärsivät kaikki muoviin kuristuvat linnut, merinisäkkäät, valaat ja sadat kalalajit. Valtamerien syrjäisille alueille syntyviin muovipyöreisiin ei Suomella ja Euroopalla ole syntipukin roolia. Tutkimuksissa on todettu yksiselitteisesti, että 90-95 prosenttia maailman muoviroskasta on peräisin kymmenestä joesta, joista kahdeksan sijaitsee Aasiassa ja kaksi Afrikassa. Muovipartikkeleita on löydetty vettä suodattavien simpukoiden sisältä ja kalojen suolistosta.
Muovista tehdään syyllinen, vaikka todellisena syynä on kuluttajien oma käyttäytyminen. Meidän patenttipullomenetelmämme kelpaisi vientituotteeksi erinomaisesti!
Se, mitä Aasiassa tehdään nyt, ratkaisee paljon, miten meille muovitaistossa käy. On esitetty sellaisiakin näkökantoja, että pakkausmuovista luopuminen voisi jopa kiihdyttää ilmastonmuutosta. Muovi on haaste toki meille suomalaisille ja toivoa sopii, että suomalaiset keksijät ja tiedemiehet tarttuisivat innolla muovinhävitysongelmaan. Innovaattoreitahan meiltä pitäisi löytyä. Ja muista: joulupukin lahjat paperiin!
Juhani Melanen