Voiko ruotsalaisilta oppia jotain?

Ruotsin parlamenttivaalit järjestettiin viime viikonloppuna. Lopullinen tulos selviää tämän viikon aikana, mutta on selvää, että hallitusneuvotteluista tulee poikkeuksellisen vaikeat. Perinteinen blokkipolitiikka on rikki. Selkeää enemmistöä ei kummastakaan perinteisestä blokista – vasemmalta tai oikealta – ole löytymässä. Ruotsindemokraattien ”jytky” oli odotettua pienempi, mutta silti demokratia on puhunut ja vaalitulosta pitää kunnioittaa, kuten aina.

Suomessa pidettiin Ruotsin vaaleja vain ja ainoastaan maahanmuuttovaaleina, mutta kyse on laajemmasta asiasta. Vierailin Ruotsissa viikko ennen vaaleja Uppsalan alueella ja tapasin kahden päivän aikana satoja ihmisiä eri tilaisuuksissa sekä koputin ruotsalaiseen tyyliin oviin keskustellen ihmisten kanssa. Ihmisille kysymys on ollut kokonaisturvallisuudesta, johon tietenkin maahanmuutto ja kotouttaminen liittyvät (vuonna 2015 Ruotsiin tuli 160 000 ihmistä, meille Suomeen noin 30 000). Tässä pitää luonnollisesti osata tehdä ero humanitäärisen pakolaisuuden ja maahanmuuton välille, mikä ei aina julkisessa keskustelussa ole helppoa. Järjestäytynyt rikollisuus on kärjistynyt Ruotsissa jengien välisiksi yhteenotoiksi. Kovan rikollisuuden kasvusta varoitettiin jo 10 vuotta sitten, mutta sitä ei otettu vakavasti.

Tämä siis samaan aikaan, kun Ruotsi on ollut taloudellisesti erittäin vahva. Elinkeinorakenne on monipuolinen, vienti vetää, työllisyys kasvaa ja samalla verotulot. Nykyisen hallituksen aikana on syntynyt 300 000 uutta työpaikkaa. Näistä 100 000 työpaikkaa on syntynyt julkisiin tai julkisesti rahoitettuihin palveluihin. Nuorisotyöttömyys on alhaisimmillaan sitten vuoden 2002. Pääministeri Löfven ajoi aloittaessaan 90 päivän takuun nuorille työ-, harjoittelu-, tai opiskelupaikkaan. Valtion velka on murto osa Suomeen verrattuna. Kasvun rakentamisessa voimme oppia Ruotsista paljon. Ilman maahanmuuttoa ja uutta työvoimaa Ruotsi ei olisi kasvanut, kuten viime vuosikymmeninä on tapahtunut. Silti samoja virheitä Suomessa ei pidä eikä saa tehdä. Kotouttamisen pitää tarkoittaa kielen oppimista mahdollisimman nopeasti. Siksi Ruotsin pääministerin kansalaisten turvallisuutta korostava ja maahanmuuttoon aiempaa määrätietoisemman otteen omaksuma linja on oikea.

Mistä vaalikentillä haluttiin puhua turvallisuuden lisäksi? Eniten perheitä puhuttivat palvelut. Miten terveyspalvelut ja koulutusjärjestelmä toimivat? Miten päiväkoti on järjestetty ja millaiset ovat ryhmäkoot? Ruotsissa hallitus on tuonut parlamenttiin juuri uuden lain joka takaa pääsyn terveyspalveluihin kolmessa päivässä. Viimeiset 20 vuotta palvelulupaus on ollut seitsemän päivää. Samaan aikaan Ruotsi nosti 67 000 opettajan palkkoja. Kuulostaa kalliilta ja sitä se onkin, mutta Ruotsilla on siihen varaa, koska talous on niin vahva.

Miten meillä Suomessa? On kaupunkeja, joissa työttömyys on edelleen lähes 15 prosenttia, vaikka talouden nousukausi on ollut kuumimmillaan. Samaan aikaan yrityksillä on työvoimapula. Lahti mukaan lukien. Ruotsiin verrattuna teemme monta asiaa väärin. Erityisesti elinkeinopolitiikassa olemme vasta kasvamassa kansainvälistymisen osaamisessa pääsarjatasolle. Palvelut on kuristettu äärirajoille. Koulutuksen rahat ovat tiukassa, samoin opettajien jaksaminen. Joissain kaupungeissa on viikkojen odotus terveyskeskuksiin. Laillisuusvalvojat ovat kuntien ja kuntayhtymien kimpussa aivan oikein. Kunnissa siis rikotaan eduskunnan säätämiä lakeja räikeästi ja tietoisesti rahapulaan vedoten. Tuttua tekstiä ja tosielämää meillä Lahdessakin vuosien ajan. Viimeisen vuoden aikana Lahdenkin suuntaa on pystytty parantamaan mm. suun terveydenhuollossa ja kotihoidossa. Samaan aikaan hoitajien ja muun henkilökunnan palkat nousevat, kuten työehtosopimusten mukaan pitääkin. Olemme taloudellisesti äärirajoilla ja ensi vuosi näyttäisi katastrofaalisesta, mikäli kuntien tahto kustannusten leikkaamisesta olisi myös Hyvinvointiyhtymän todellisuutta. Ruotsalaisten ja monen muunkin mielestä meillä on maailman parhaat opettajat. Miten jatkossa riippuu täysin siitä millaista politiikkaa Suomessa tulevaisuudessa tehdään.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Elämää Etelä-Lahdessa

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Jukka Kekkonen: Oikeusvaltio ei murene yhdessä yössä
Rehtori, muusikko ja urheilumies – Erkki Salmisen elämä oli monisävyinen
Aknestik juhlii nelikymppisiä – yhtyeen juhlakiertueella kahdeksan kaupunkia
Takataskun lopettamisuhka väistyi – asiakkaat ottivat päätöksen vastaan helpottuneina
Kouvolasta Pohjois-Koreaan ja MTV-gaalaan: Rockrumpali ”Twist Twist” Erkinharju on soittanut ammatikseen vuodesta 1985 lähtien
Tekniikka muuttuu, mutta tarina säilyy – Lahden Videokuvaajat täyttää 70 vuotta
Saksalaiset ratkaisivat Lahden taistelun keväällä 1918
Launeen Citymarketista tuli nuorten kokoontumispaikka – ”Suurin osa nuorista käyttäytyy aivan asiallisesti”
Taide ja rukous täyttävät Launeen kirkon – tapahtumaan voi tulla katsomaan, kokemaan tai tekemään itse
Saksalan syystapahtumassa tehtiin tehtäviä, arvattiin ja vaikutettiin uimahallin puolesta
Ministeri Lulu Ranne: Suomalainen tarvitsee autoaan – romutuspalkkio vauhdittaa autokannan uudistumista
Launeen seurakunnan miestenillassa puhuttiin kutsumuksesta, lastensuojelusta ja välittämisestä
Veijo Vierumäki on tehnyt yli 20 vuotta vapaaehtoistyötä – ”Muita auttamalla on saanut myös itse paljon”
Eriväriset bussit ovat herättäneet huomiota Lahdessa – taustalla vuoden 2025 keskeytetyt hankinnat
Kumppanuuspöydät pääsevät vielä vaikuttamaan aluepalveluohjelmaan
Jyrki Linnankivi löysi uuden suunnan teologiasta – ”Rock vei maailmalle, opinnot opettivat ymmärtämään maailmaa”
Maailmaa vuosikymmeniä kiertänyt Petri Saraste arvostaa nyt Lahden kesää ja arjen pieniä iloja
Lähteen koulu luopuu avotiloista – ”Tilat alkoivat ohjata pedagogiikkaa”
Ukkoskuuro siirsi perinteisen lauluillan kirkon suojiin
Nikkilä sai pitkään toivotun bussivuoron – ”Vihdoinkin meidän äänemme on kuultu”
ARKISTO