Ville Skinnari

Voiko ruotsalaisilta oppia jotain?

Ruotsin parlamenttivaalit järjestettiin viime viikonloppuna. Lopullinen tulos selviää tämän viikon aikana, mutta on selvää, että hallitusneuvotteluista tulee poikkeuksellisen vaikeat. Perinteinen blokkipolitiikka on rikki. Selkeää enemmistöä ei kummastakaan perinteisestä blokista – vasemmalta tai oikealta – ole löytymässä. Ruotsindemokraattien ”jytky” oli odotettua pienempi, mutta silti demokratia on puhunut ja vaalitulosta pitää kunnioittaa, kuten aina.

Suomessa pidettiin Ruotsin vaaleja vain ja ainoastaan maahanmuuttovaaleina, mutta kyse on laajemmasta asiasta. Vierailin Ruotsissa viikko ennen vaaleja Uppsalan alueella ja tapasin kahden päivän aikana satoja ihmisiä eri tilaisuuksissa sekä koputin ruotsalaiseen tyyliin oviin keskustellen ihmisten kanssa. Ihmisille kysymys on ollut kokonaisturvallisuudesta, johon tietenkin maahanmuutto ja kotouttaminen liittyvät (vuonna 2015 Ruotsiin tuli 160 000 ihmistä, meille Suomeen noin 30 000). Tässä pitää luonnollisesti osata tehdä ero humanitäärisen pakolaisuuden ja maahanmuuton välille, mikä ei aina julkisessa keskustelussa ole helppoa. Järjestäytynyt rikollisuus on kärjistynyt Ruotsissa jengien välisiksi yhteenotoiksi. Kovan rikollisuuden kasvusta varoitettiin jo 10 vuotta sitten, mutta sitä ei otettu vakavasti.

Tämä siis samaan aikaan, kun Ruotsi on ollut taloudellisesti erittäin vahva. Elinkeinorakenne on monipuolinen, vienti vetää, työllisyys kasvaa ja samalla verotulot. Nykyisen hallituksen aikana on syntynyt 300 000 uutta työpaikkaa. Näistä 100 000 työpaikkaa on syntynyt julkisiin tai julkisesti rahoitettuihin palveluihin. Nuorisotyöttömyys on alhaisimmillaan sitten vuoden 2002. Pääministeri Löfven ajoi aloittaessaan 90 päivän takuun nuorille työ-, harjoittelu-, tai opiskelupaikkaan. Valtion velka on murto osa Suomeen verrattuna. Kasvun rakentamisessa voimme oppia Ruotsista paljon. Ilman maahanmuuttoa ja uutta työvoimaa Ruotsi ei olisi kasvanut, kuten viime vuosikymmeninä on tapahtunut. Silti samoja virheitä Suomessa ei pidä eikä saa tehdä. Kotouttamisen pitää tarkoittaa kielen oppimista mahdollisimman nopeasti. Siksi Ruotsin pääministerin kansalaisten turvallisuutta korostava ja maahanmuuttoon aiempaa määrätietoisemman otteen omaksuma linja on oikea.

Mistä vaalikentillä haluttiin puhua turvallisuuden lisäksi? Eniten perheitä puhuttivat palvelut. Miten terveyspalvelut ja koulutusjärjestelmä toimivat? Miten päiväkoti on järjestetty ja millaiset ovat ryhmäkoot? Ruotsissa hallitus on tuonut parlamenttiin juuri uuden lain joka takaa pääsyn terveyspalveluihin kolmessa päivässä. Viimeiset 20 vuotta palvelulupaus on ollut seitsemän päivää. Samaan aikaan Ruotsi nosti 67 000 opettajan palkkoja. Kuulostaa kalliilta ja sitä se onkin, mutta Ruotsilla on siihen varaa, koska talous on niin vahva.

Miten meillä Suomessa? On kaupunkeja, joissa työttömyys on edelleen lähes 15 prosenttia, vaikka talouden nousukausi on ollut kuumimmillaan. Samaan aikaan yrityksillä on työvoimapula. Lahti mukaan lukien. Ruotsiin verrattuna teemme monta asiaa väärin. Erityisesti elinkeinopolitiikassa olemme vasta kasvamassa kansainvälistymisen osaamisessa pääsarjatasolle. Palvelut on kuristettu äärirajoille. Koulutuksen rahat ovat tiukassa, samoin opettajien jaksaminen. Joissain kaupungeissa on viikkojen odotus terveyskeskuksiin. Laillisuusvalvojat ovat kuntien ja kuntayhtymien kimpussa aivan oikein. Kunnissa siis rikotaan eduskunnan säätämiä lakeja räikeästi ja tietoisesti rahapulaan vedoten. Tuttua tekstiä ja tosielämää meillä Lahdessakin vuosien ajan. Viimeisen vuoden aikana Lahdenkin suuntaa on pystytty parantamaan mm. suun terveydenhuollossa ja kotihoidossa. Samaan aikaan hoitajien ja muun henkilökunnan palkat nousevat, kuten työehtosopimusten mukaan pitääkin. Olemme taloudellisesti äärirajoilla ja ensi vuosi näyttäisi katastrofaalisesta, mikäli kuntien tahto kustannusten leikkaamisesta olisi myös Hyvinvointiyhtymän todellisuutta. Ruotsalaisten ja monen muunkin mielestä meillä on maailman parhaat opettajat. Miten jatkossa riippuu täysin siitä millaista politiikkaa Suomessa tulevaisuudessa tehdään.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Etelä-Lahdessa riittää kaavoituskohteita
Ikääntyneiden asiakasohjaus Siiri muutti Lahden palvelutorille
Kinkkutemppu järjestettiin neljännen kerran
Tutkimuspäällikkö Hannu Takala: Tuskin Hennalan alueella tehdään enää arkeologisia kaivauksia
Kirjastopalvelujohtaja Salla Palmi-Felin: Lukuinnon sytyttäminen on tärkeämpää kuin se, mitä luetaan
Vuonna 2020 Omalähiötä ei enää jaeta mainoskieltoluukkuihin
Lahden turvakodin johtaja Marjo Taipale: Yksikään turvakotijakso ei ole turha
Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen: Orvokkitien päähän parkkipaikka ulkoilijoille
Rehtori Esko Taipale: Launeen monitoimitalo Lähteessä oppimisympäristöt ovat täysin erilaiset kuin parakeissa
Media-ohjaaja Marita Nuto: Haluamme kehittää Liipolassa maahanmuuttajien kirjastopalveluja
Evakkolapsi Eila Jokinen: Kaikki evakkolapset muistavat Lottien maittavan kauravellin
Toimitusjohtaja Pekka Mäki-Reinikka: Kaurabuumi alkoi jo vuonna 2010 ja se jatkuu yhä
Apoli-tunnustus Svenska Gården i Lahtis -hankeelle
Lahden kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Antti Holopainen: Arkistotutkimuksen avulla selvitetään Hennalan vankileirin uhrien lukumäärä
Kaakkois-Turkin nähtävyydet – Kemer Turkin Riviera
Suunnitteluinsinööri Carita Uronen: Tuhkimontieltä ei tule ajoyhteyttä Helsingintielle
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntaneuvosto haluaa, että tilaratkaisut on tehtävä välittömästi
Kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski: Liian korkeat kerrostalot eivät sovi Liipolaan
Valtuustotukea käytettiin Lahdessa värikkäästi – Vihreät hankkivat kalliin älytelevision ja Kokoomus maksoi vuokrakulujaan valtuustotuella
Filosofian maisteri Elina Salomaa: Some mullisti mediatapahtuman katselukokemuksen, muttei television valta-asemaa
ARKISTO