Voiko ruotsalaisilta oppia jotain?

Ruotsin parlamenttivaalit järjestettiin viime viikonloppuna. Lopullinen tulos selviää tämän viikon aikana, mutta on selvää, että hallitusneuvotteluista tulee poikkeuksellisen vaikeat. Perinteinen blokkipolitiikka on rikki. Selkeää enemmistöä ei kummastakaan perinteisestä blokista – vasemmalta tai oikealta – ole löytymässä. Ruotsindemokraattien ”jytky” oli odotettua pienempi, mutta silti demokratia on puhunut ja vaalitulosta pitää kunnioittaa, kuten aina.

Suomessa pidettiin Ruotsin vaaleja vain ja ainoastaan maahanmuuttovaaleina, mutta kyse on laajemmasta asiasta. Vierailin Ruotsissa viikko ennen vaaleja Uppsalan alueella ja tapasin kahden päivän aikana satoja ihmisiä eri tilaisuuksissa sekä koputin ruotsalaiseen tyyliin oviin keskustellen ihmisten kanssa. Ihmisille kysymys on ollut kokonaisturvallisuudesta, johon tietenkin maahanmuutto ja kotouttaminen liittyvät (vuonna 2015 Ruotsiin tuli 160 000 ihmistä, meille Suomeen noin 30 000). Tässä pitää luonnollisesti osata tehdä ero humanitäärisen pakolaisuuden ja maahanmuuton välille, mikä ei aina julkisessa keskustelussa ole helppoa. Järjestäytynyt rikollisuus on kärjistynyt Ruotsissa jengien välisiksi yhteenotoiksi. Kovan rikollisuuden kasvusta varoitettiin jo 10 vuotta sitten, mutta sitä ei otettu vakavasti.

Tämä siis samaan aikaan, kun Ruotsi on ollut taloudellisesti erittäin vahva. Elinkeinorakenne on monipuolinen, vienti vetää, työllisyys kasvaa ja samalla verotulot. Nykyisen hallituksen aikana on syntynyt 300 000 uutta työpaikkaa. Näistä 100 000 työpaikkaa on syntynyt julkisiin tai julkisesti rahoitettuihin palveluihin. Nuorisotyöttömyys on alhaisimmillaan sitten vuoden 2002. Pääministeri Löfven ajoi aloittaessaan 90 päivän takuun nuorille työ-, harjoittelu-, tai opiskelupaikkaan. Valtion velka on murto osa Suomeen verrattuna. Kasvun rakentamisessa voimme oppia Ruotsista paljon. Ilman maahanmuuttoa ja uutta työvoimaa Ruotsi ei olisi kasvanut, kuten viime vuosikymmeninä on tapahtunut. Silti samoja virheitä Suomessa ei pidä eikä saa tehdä. Kotouttamisen pitää tarkoittaa kielen oppimista mahdollisimman nopeasti. Siksi Ruotsin pääministerin kansalaisten turvallisuutta korostava ja maahanmuuttoon aiempaa määrätietoisemman otteen omaksuma linja on oikea.

Mistä vaalikentillä haluttiin puhua turvallisuuden lisäksi? Eniten perheitä puhuttivat palvelut. Miten terveyspalvelut ja koulutusjärjestelmä toimivat? Miten päiväkoti on järjestetty ja millaiset ovat ryhmäkoot? Ruotsissa hallitus on tuonut parlamenttiin juuri uuden lain joka takaa pääsyn terveyspalveluihin kolmessa päivässä. Viimeiset 20 vuotta palvelulupaus on ollut seitsemän päivää. Samaan aikaan Ruotsi nosti 67 000 opettajan palkkoja. Kuulostaa kalliilta ja sitä se onkin, mutta Ruotsilla on siihen varaa, koska talous on niin vahva.

Miten meillä Suomessa? On kaupunkeja, joissa työttömyys on edelleen lähes 15 prosenttia, vaikka talouden nousukausi on ollut kuumimmillaan. Samaan aikaan yrityksillä on työvoimapula. Lahti mukaan lukien. Ruotsiin verrattuna teemme monta asiaa väärin. Erityisesti elinkeinopolitiikassa olemme vasta kasvamassa kansainvälistymisen osaamisessa pääsarjatasolle. Palvelut on kuristettu äärirajoille. Koulutuksen rahat ovat tiukassa, samoin opettajien jaksaminen. Joissain kaupungeissa on viikkojen odotus terveyskeskuksiin. Laillisuusvalvojat ovat kuntien ja kuntayhtymien kimpussa aivan oikein. Kunnissa siis rikotaan eduskunnan säätämiä lakeja räikeästi ja tietoisesti rahapulaan vedoten. Tuttua tekstiä ja tosielämää meillä Lahdessakin vuosien ajan. Viimeisen vuoden aikana Lahdenkin suuntaa on pystytty parantamaan mm. suun terveydenhuollossa ja kotihoidossa. Samaan aikaan hoitajien ja muun henkilökunnan palkat nousevat, kuten työehtosopimusten mukaan pitääkin. Olemme taloudellisesti äärirajoilla ja ensi vuosi näyttäisi katastrofaalisesta, mikäli kuntien tahto kustannusten leikkaamisesta olisi myös Hyvinvointiyhtymän todellisuutta. Ruotsalaisten ja monen muunkin mielestä meillä on maailman parhaat opettajat. Miten jatkossa riippuu täysin siitä millaista politiikkaa Suomessa tulevaisuudessa tehdään.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
Projektipäällikkö Markku Silvenius: Etelä-Lahti sai uuden frisbeegolfradan OSBU-hankkeen avulla
Toimitilajohtaja Jouni Arola: Kaupunki on yrittänyt myydä Launeen päiväkotia
Kitaristi Pasi Vanhatalo: Perinteinen rockmeininki toimii aina
Vastaava kirjastonhoitaja Jenni Laine: Launeen kirjastosta voi olla ylpeä ja nyt on syytä juhlaan
Laulaja-lauluntekijä Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan myötä innostus musiikin säveltämiseen lisääntyi
Launeen kirjaston puolesta kerätään nimiä adressiin
Palveluohjaaja Helmi Keränen: Yhä nuoremmat käyttävät sähkötupakkaa Lahdessa
Toimittaja Maxim Fedorov: Viihteen avulla voi unohtaa sodan kauheudet Ukrainassa
Asukasaktiivi Katriina Pynnönen: Näkkimistön alueella aiotaan kaataa lasten leikkimetsä
Museojohtaja Tuulia Tuomi: Malvaan on tulossa näyttely kuvataiteilija Olavi Lanusta
Kuvataiteilija Anja Hiltunen: Maalaaminen on minulle intohimo
Muusikko Lipa Liukkonen: Tämä levy on suomalaisen miehen päiväkirja
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski: Uudet kaavat mahdollistavat lisää omakotitaloja sekä rivitaloja Renkomäkeen
Terveydensuojeluinsinööri Sami Niemelä: Syksyn myötä rotista on tullut enemmän ilmoituksia kaupungille
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Senioriväestöä houkutellaan sauvakävelylle vanhusten viikolla
Launeen kirjaston kohtalosta päätetään syksyn aikana
ARKISTO