Investoinnit liikkeelle kestävän kasvun ohjelmalla

Olen ollut vuodenvaihteesta saakka SDP:n edustajana ohjaamassa Suomen kestävän kasvun ohjelman valmistelua tätä varten perustetussa ministerityöryhmässä. EU:n elpymisvälineen varoilla rahoitettavan ohjelman tavoitteena on kirittää sekä nopeaa että pitkän aikavälin kasvupotentiaalia ja luoda näin Suomeen työtä. Valmistelutyö on edennyt hyvin, ja pääsimme maanantaina esittelemään ohjelman runkona toimivan Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman.

Oleellista kestävän kasvun ohjelmassa on se, että saamme liikkeelle aidosti vaikuttavia investointeja. Tämä edellyttää, että rahoituksella saadaan parannettua tuottavuutta ja vauhditettua elinkeinoelämän rahankäyttöä moninkertaisesti hankkeisiin budjetoituun julkisen rahan määrään. Hallituksen elpymispolitiikka tähtää juuri tähän. Nykyisen arvion mukaan nyt valmistellun ohjelman vihreän siirtymän osiolla tulee olemaan keskimäärin noin 400 prosenttia ja investointitaso noussee useampaan miljardiin euroon. Rahaa tullaan jakamaan niin kehityksen veturina toimiville suurille yrityksille kuin pienille ja keskisuurille yrityksille.

Ohjelma on räätälöity maailmanmarkkinoiden kehitysnäkymiä ja Suomen vahvuuksia silmällä pitäen. Digitalisaatio ja kärkiteknologiat tulevat säilymään talouden aallonharjan huipulla myös tulevina vuosikymmeninä. Suomellakin on tässä näytön paikka, ja esimerkiksi 6G:n, kvanttilaskennan ja tekoälyn kehittämisessä vaadittava osaaminen on ehdottomia valttikorttejamme. Yritykset tarvitsevat kuitenkin tuekseen kilpailukykyistä toimintaympäristöä ja siksi esimerkiksi digitalisaatioon suunnataan ohjelmasta kaikkineen noin 540 miljoonaa euroa.

Toinen iso kokonaisuus on niin suomalaisten kuin maailmalta tulevien osaamiseen saaminen yritysten käyttöön sekä opiskelumahdollisuuksien avaaminen. Ohjelmarahoituksella lisätään esimerkiksi korkeakoulujen aloituspaikkoja, tuetaan paikkariippumatonta opiskelua ja helpotetaan työperäistä maahanmuuttoa digitaalisten palvelujen avulla. Työllisyyden ja osaamisen pilarin osuus on alustavasti noin 640 miljoonaa euroa. Sosiaali – ja terveyspalveluita ei ole unohdettu: koronan aiheuttamaa hoitovelkaa rahoitetaan 400 miljoonalla eurolla, tästä 100 miljoonaa euroa käytetään asiakkaille suunnattuihin digitaalisiin palveluihin. Mielenterveyden akuutti tilanne ja sen tukeminen nostetaan samalla keskiöön.

Tässä otetaan samalla merkittäviä askelia kohti Suomen kunnianhimoisia päästötavoitteita. Vihreän siirtymään kohdennetaan paketista leijonanosa, eli kokonaisuudessaan noin 1040 miljoonaa euroa. Tavoitteena on vauhdittaa investointeja, joilla vähennettäisiin Suomen hiilidioksidipäästöjä jopa kolme miljoonaa tonnia vuodessa eli noin kuusi prosenttia. Kyse ei ole kuitenkaan vain ympäristöpolitiikasta vaan laajemmasta talouden rakennemuutoksesta, jossa meidänkin pitää onnistua. Korkea teknologia, uusiutuva energia ja liikenne ovat osa sitä tulevaisuutta, joihin maailmalla laitetaan nyt kiinni isosti rahaa. Hiilineutraali hyvinvointiyhteiskunta on hyvästä syystä hallituksen kärkitavoite.

Kestävän kasvun ohjelmaa on valmisteltu hyvässä yhteistyössä elinkeinoelämän, alueiden sekä tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Tämä on tärkeää, sillä nykypäivänä talouskasvu syntyy nimenomaisesti yhteiskunnan eri toimijoiden toisiaan tukevista panostuksista. Avainongelmiimme monen on muun maan tapaan kuulunut riittämättömät rahavirrat tutkimukseen ja kehitykseen. Meidän onkin kyettävä jatkossa saamaan osaajia entistä paremmin yhteen ja skaalattava innovaatiot taloudellista potentiaalia sisältäviksi tuotteiksi, erityisesti vientimarkkinoille. Tämä edellyttää niin julkisen kuin yksityisen sektorin TKI-investointeja.

Tässä on mahdollisuuksia myös Lahdelle ja tiedän että hyvää valmistelua on tehty. Meillä on sekä tutkimus- ja koulutusosaamista että vihreän siirtymän rahoituksen kriteerit täyttävää yritystoimintaa. Hankepäätöksiä tullaan tekemään vielä tämän vuoden puolella, kun EU on hyväksynyt suunnitelmamme ja rahoitus siirtyy osaksi hallituksen talousarviota.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Launeen kirjaston kohtalosta päätetään syksyn aikana
Kirjailija Markku Koski: Populismi on demokratian varjo
Kirjailija Kalle Veirto: Säilytetään edes pieni pala hyvinvointiyhteiskunnan kulta-aikaa Launeella
Virve Jämsen: Kieliohjelman kaventaminen vaatii sivistyslautakunnan erillisen päätöksen
Yrittäjä Ville Järvinen: Iän myötä harrastuksista ovat vähentyneet vauhti ja riskit
Saksala-Seura vastustaa periaatepäätöksestä lakkauttaa Saksalan uimahalli vuonna 2028, kerää nimiä kansalaisadressiin
Liikuntapalvelupäällikkö Markku Ahokas: Patomäessä pelataan jalkapalloa ensi kesänä
Joukkoliikennepäällikkö Lauri Jokinen: Yhteydet Jokimaalle paranevat, kun Lempi-linjat aloittivat liikennöinnin
Puheenjohtaja Timo Vento: Maanpuolustustyö kiinnostaa kansalaisia yhä enemmän
Aurinko paistoi, väkeä ja hauskuutta riitti Nikkilän Puuhapäivässä
Superhost Leena Holmberg-Koski: Airbnb on yleensä halvempi vaihtoehto kuin hotelli
Yrittäjä Tuua Jäppinen: Laune on Lahden uusi keskusta
Kirjailija Marjo Ahlsten: Valkeakosken naiskaartilaiset näyttivät, että he olivat urheita ja hyviä sotilaista
Muusikko Kaarle Viikate: Jokaisessa vuodenajassa on omat hyvät asiansa, mutta minä olen ehdottomasti kesäihminen
Kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen: Lahtelaiset selvästi positiivisempia ja rennompia kesällä
Marja-Leena Vierumäki: Lauluilta Salinkalliolla -tapahtumassa virittäydyttiin juhannus- ja kesälomafiiliksiin
Kauppias Mikko Puhakka: En usko, että alkoholilain uudistus tuo mukanaan lisähaittoja
Kari Kitunen: Oli iso askel siirtyä näytelmätekstistä proosaan
Harri Pikkarainen: Ympäristönsuojelu ja ilmastopolitiikka pitää olla mukana kaikessa päätöksenteossa
Pekka Komu: On vauhditettava alueiden tukemista, jotta voimme panostaa vahvemmin vihreän siirtymän toteuttamiseen
ARKISTO