Kuukausi: marraskuu 2019

Eräällä keskustelufoorumilla kyseltiin vinkkejä joulun viettoon silloin kun joulua viettää yksin tai kahdestaan lapsen kanssa, eikä käytössä ole ylimääräistä rahaa. Kysyjä sai monenlaisia vinkkejä ja ideoita joululauluhetkistä, riisipuuron keittämisestä, hautausmaalla käyntiin, mutta itse jäin miettimään varsinaista kysymystä. Siis sitä, mikä tekee joulusta joulun?

Ensi sunnuntaina 1. adventtina aloitetaan joulun odotus, vaikka käytännössä joulukauden avajaisia on vietetty jo reilusti aikaisemmin. Vähintään toista kuukautta kestävä odottamisen aika keskittyy monin tavoin joululahjojen hankintaan ja joulun etukäteisjuhlintaan. Ei ehkä ihmeellistä, jos itsestä tuntuu että jää ulkopuolelle, silloin kun ei ole rahaa tehdä suuria hankintoja tai ei ole luonnollista yhteyttä osallistua yhteisiin joulujuhliin. Jos jouluun tarvitaan lahjoja, erityisiä ruokia ja juhlintaa, niin silloin joulu on pääasiassa varakkaiden ja sosiaalisesti aktiivisten ihmisten juhla.

Itseäni puhutteli viime vuonna joulun alla kovasti erään ruotsinkielisen joululaulun kohta, jossa sanotaan “Psalm, som är sjungen från tid till tid, eviga längtan till ljus och frid”.
Yhtyminen johonkin, joka on ollut jo ennen meitä ja jatkuu vielä meidän jälkeemmekin. Jumalan meihin asettama ikuinen kaipaus, kohti yhteyttä. Ja samaan aikaan arkinen todellisuus kaiken kiireen ja tekemättömien tehtävien keskellä.

Ajattelen, että samanlainen ristiriitaisuus kuuluu ja näkyy joulussa ja joulun odotuksessa. Haluan kuitenkin haastaa sinut miettimään; Mikä sinulle tekee joulusta joulun?

Hanna Suominen
kappalainen Launeen srk

Keskustelu kaupunkien kehittämisestä käy vilkkaana ja syystä. Suomi on entistä selvemmin jakautumassa voittajiin ja häviäjiin. Kasvukolmio Helsinki-Tampere-Turku menee kovaa vauhtia eteenpäin. Itä-Suomessa ja Pohjoisessa haasteet ovat suurimpia. Rannikolla on päästy kasvun imuun hyvin mukaan. Monessa kunnassa Pohjanmaalla on käytännössä täystyöllisyys. Elinvoiman näkökulmasta investoinnit ja asukasluvun kasvut ovat tärkeimpiä mittareita. Oulu on kasvukeskus pohjoisessa. Jyväskylä ja Kuopio ovat sitä myös, jos pelaavat korttinsa oikein. Vielä enemmän mahdollisuuksia on Lahdessa. Pelkkä sijainti ei kuitenkaan riitä. Tärkeintä on olla ihmisten kaupunki, jossa kaikki viihtyvät ja palvelut toimivat mahdollisimman hyvin.

Tällä viikolla Lahden asukasluvun uutisoitiin laskeneen alle 120 000. Tämä uutinen pitää ottaa vakavasti. Opiskelijat, työelämässä olevat, lapset ja nuoret, eläkeläiset, työttömät, kaikki yhdessä tekevät kaupungin. Erityisesti tarvitsemme veronmaksajia ja opiskelijoita. Kaikki ei ole meistä itsestämme kiinni, mutta paljon on.

Lahdessa on hyvä elää ja harrastaa monipuolisesti. Haasteita on, mutta niin on joka puolella. Tämä koskee kulttuuritarjontaa ja liikuntaa monessa mielessä. Sekä luontoa ja sen läsnäoloa. Vettä ja järviä. Paljon riippuu siitä, mitä itse kerromme Lahdesta – me rakennamme tarinan, kotimaassa ja kansainvälisesti.

Tällä viikolla on vietetty valtakunnallista omaishoitajien viikkoa. Vuodesta 2003 järjestetyn viikon teema on tänä vuonna Näe, huomaa, kuule – omaishoidon monimuotoisuus. Valtion ensi vuoden talousarvioesityksessä kotihoidon resurssien riittävyyden edistämiseen ja omaishoidon kehittämiseen on varattu viisi miljoonaa euroa. Kehitystyö on osa ministeri Kiurun vetämää Tulevaisuuden sosiaali-ja terveyskeskusohjelmaa. Omaishoitajat tekevät korvaamattoman arvokasta työtä läheisensä kanssa. Omaishoitajien asemassa on paljon parannettavaa koko Suomessa ja Lahdessa, jossa aiheesta on oltu huolissaan liittyen omaisten jaksamiseen.

Jalkapallossa on tulossa kuuma kesä. Ainakin Huuhkajille. Toivottavasti se on sitä myös Lahdessa. Maajoukkueen menestyksestä huolimatta liikunta- ja urheilupaikkarakentaminen on jälleen vastatuulessa Lahdessa. Kisapuiston hanke ei etene. Tarvitaan uusia ratkaisuja. Palaan tähän asiaan ensi viikolla.

Ville Skinnari

Kuluvalla viikolla, 18.-24.11. vietetään lasten oikeuksien viikkoa. Lasten oikeudet ovat kirjattu sopimukseen, joka täyttää jo 30 vuotta. Sopimuksessa on kirjattu oikeudet, joista kaikkien maailman lasten pitäisi olla mahdollisuus nauttia. Eikä kyse ole vain pikkulapsista, vaan sopimus kattaa kaikki alle 18-vuotiaat.

Tämä erityinen juhlaviikko on näkynyt sosiaalisessa mediassa hauskalla tavalla. Aikuiset ovat laittaneet sosiaalisen median palveluihin kuvia itsestään, jotka ovat heidän lapsuudestaan. On ollut ilo katsoa miltä ystävät ovat näyttäneet lapsuudessaan. Kuvat muistuttavat siitä, että jokainen meistä on ollut lapsi. Tämän päivän lapsuus on hyvin erilaista verrattuna siihen, minkälaista se on ollut vaikkapa minun lapsuudessani 80-luvulla. Yhteiskunta, kulttuuri ja ympäröivä maailma on muuttunut.

Lasten oikeudet eivät kuitenkaan ole pelkkää kuvahassuttelua tai nostalgisia muisteluhetkiä. On valitettava todellisuus, että kaikilla lapsilla ei ole mahdollisuus samanlaiseen kohteluun, koulutukseen tai terveydenhuoltoon. Lasten asema on kirkon ydinsanomaa. Lasten erityinen asema nousee kristillisestä ihmiskäsityksestä sekä Raamatun sanomasta. Jeesus asetti lapsen uskovan ihmisen esikuvaksi. Taivaan valtakunta on lasten kaltaisten. Kyse ei ole siitä, että meidän pitäisi olla lapsellisia. Lasten kaltaisuus on Raamatussa mielentila ja asenne. Kyse on luottamuksesta.

Lasten oikeuksien viikko kutsuu meitä taistelemaan sen puolesta, että kaikki lapset voisivat elää turvassa, vapaina ja luottamuksen arvoisten ihmisten keskellä.

Ville Hakulinen

Suomessa on nyt hallitus, joka panostaa ihmisiin. Laitamme perusasioita kuntoon. Investoimme koulutukseen, infrastruktuuriin, sosiaaliturvaan ja toimeentuloon. Tämä ei tietenkään näy vielä ihmisten kukkarossa tai koulutuksen laadussa tai saatavuudessa, mutta tulee näkymään. Varhaiskasvatuksen, peruskoulun, ammatillisen koulutuksen tai korkeakoulujen panostukset alkavat näkyä ensi vuonna. Samoin alle 1400 euroa ansaitsevien eläkeläisten toimeentuloon tulee konkreettinen parannus tammikuun alusta alkaen.

Jokaisen nuoren oikeus ja velvollisuus on saada tarvittava koulutus. Se on paras henkivakuutus mukaan pääsemiseksi entistä vaativampaan työelämään. Työllisyyden kuntakokeilu etenee Lahdessa, mikä on hyvä asia. Paikallinen yhteistyö saadaan vihdoin sille kuuluvalle tasolle. Palkkatuen käyttöä tullaan lisäämään. Henkilökohtaista palvelua työn saamiseksi kehitetään. Osatyökykyiset otetaan mukaan. Nämä kaikki ovat asioita, jotka nostavat työllisyysastetta.

Riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ovat jokaisen suomalaisen ja lahtelaisen perusoikeus. Lahtelaisena valtuutettuna haluan kysyä, onko lähiklinikoiden lakkauttaminen todella kokonaistaloudellisesti järkevää? Lahden krooninen ongelma on ollut ja on edelleen peruspalveluiden saatavuus. Valtakunnallisesti ajamme nyt määrätietoisesti seitsemän päivän palvelutakuuta vastaanotolle pääsemiseksi? Päijät-Hämeessä moni kunta tähän jo pääsee ja heillä SOTE-kustannuksetkin asukasta kohden ovat olleet realistisella tasolla jo pitkään. Mitä tekee Lahti? Keskittää kaikkea kaupunginsairaalaan, vaikka jo pitkään on tiedetty, ette se ole toiminnallisesti tai edes taloudellisesti järkevää. Etelä-Lahti on kasvava kaupunginosa, joka tarvitsee palveluita. Nyt Etelä-Lahden ääntä ei kuunneltu. Ei myöskään Ahtialan, joka yhdessä Launeen kanssa on erittäin toiminnallisesti ihmisen kokoinen kokonaisuus. 

SOTE-kentällä vuodesta 2013 saakka eri rooleissa mukana olleena tiedän, että 20.000–30.000 ihmisen palveluille rakennettu terveyskeskus on toiminnallisesti tehokkain. Nyt on taas ”tilattu” sellainen konsulttiselvitys, että se sopii kaupungin visioeliitin ajatteluun ja arvomaailmaan. Näitä selvityksiä saamme sitten lukea lehdistä sopivaan aikaan ja ajankohtaan.

Ennen kaupunkia johdettiin virkamiesten ja päättäjien yhteisellä näkemyksellä. Nyt kilautetaan konsultille. Lahti Sports Lab 2030 eli urheilun ja liikunnan tulevaisuuden visio kilpailutettiin konsultilla, joka nyt soittelee alan todellisille asiantuntijoille kysellen miten Lahtea tulisi kehittää. Odotan kuumeisesti tämän työn tulosta, koska siinä ratkeaa myös Lahden tulevaisuus uskottavana urheilu- ja liikuntakaupunkina. Lahti on konsulttiselvityksien luvattu kaupunki.

Toivottavasti Lahti Energian selvityksen kanssa ei päädytä samanlaiseen lopputulokseen. Viimeksi olimme yhdessä Jorma Ratian kanssa ajoissa torppaamassa erittäin hyvin asiaperustein yhtiön myyntiä. Nyt ollaan taas etsimässä kuuluisaa ulkopuolista osaamista, mutta miksi? Toivottavasti yhtiön hallituksella on nytkin samaa selkärankaa. Lahtelaisten osaaminen energia-alalla on erinomaista ja tästä on todisteita paikallisesti ja Euroopankin tasolla. 

Ollaan ylpeitä siitä, kuten myös keskussairaalasta ja omasta työstämme.

Ville Skinnari

Osallistuin alkuviikolla Keniassa järjestettyyn kansainväliseen ICPD25 Nairobi Summit -kokoukseen. Sen tarkoituksena on jatkaa Kairossa 25 vuotta sitten sovittua tavoitetta mahdollistaa naisille oikeus päättää omasta kehostaan. Kokouksessa 55 maata allekirjoitti sitoumuksen seksuaali- ja lisääntymisterveyden tasa-arvon puolesta, mutta esimerkiksi Yhdysvallat ei ole mukana.

Suomalainen koulutusosaaminen on kovaa valuuttaa maailmalla. Nairobissa tapaa myös lahtelaisia. Lotilan ala-asteen koulukaverini Jussi Hinkkanen on tehnyt upean kansainvälisen uran ja on nyt Nairobissa menestyvä startup-yrittäjä. Hän työllistää Keniassa ja Suomessa kymmeniä ihmisiä. Hänen yrityksen osaamisen avulla yhä useampi afrikkalainen pääsee kiinni työelämään ja saa työpaikan. Tekoälyäkin hyödyntävä kysyntä kohtaa osaamiseen. Digitaalisen palvelun potentiaali on huima yli miljardin asukkaan Afrikan mantereella.

Myös Suomessa panostukset korkeakoulutukseen heijastuvat positiivisesti koko alueen kehitykseen. Lahden ja sitä ympäröivien maakuntien kasvun edellytys on osaamistason nosto, mikä tarkoittaa Lahden kehittämistä elinvoimaiseksi opiskelijakaupungiksi. Sitä varten Lahti tarvitsee lisää aloituspaikkoja sekä yliopistoon että ammattikorkeakouluun. Tällä hetkellä meillä on huomattavan vähän korkeakouluopiskelijoita ja erityisesti yliopisto-opiskelijoita verrattuna alueemme asukaslukuun. Täällä ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa opiskelee vain 5766 opiskelijaa, kun vastaava luku esimerkiksi Jyväskylässä on 21 555 ja Kuopiossa 13 542.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä on sitouduttu 25-34 vuotiaiden korkeakoulutettujen määrän nostamiseen 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Nyt korkeakoulutettuja on noin 41 prosenttia kyseisestä ikäluokasta. Lahden seudulla luku on selvästi pienempi. Koulutuspaikkoja tarvittaisiin lisää valtakunnallisesti muun muassa tekniikan, terveyden ja hyvinvoinnin, liiketalouden sekä kauppatieteen aloille. Näitä koulutusaloja voi opiskella Lahdessa ja koulutuspaikat ovat olleet erittäin kysyttyjä. Kouluilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta ottaa lisää opiskelijoita nykyisten tutkintotavoitteiden asettamissa rajoissa.

Lahti on tunnistanut haasteensa ja ryhtynyt aktiivisiin toimenpiteisiin. LUT ja Lahden kaupunki sekä alueen yrittäjät ovat sitoutuneet vahvistamaan alueen osaamisprofiilia. Esimerkiksi LUT aikoo sijoittaa Lahteen kaksi uutta professuuria, jotka rahoitetaan yhteisvoimin. Puolet rahoituksesta tulee kaupungilta ja toinen puoli alueen yrityksiltä. Professorien päätehtävinä on uuden tiedon luominen tutkimusryhmiensä avulla sekä sen jakaminen opetuksessa, yritysyhteistyössä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Teemme nyt yhdessä töitä opiskelupaikkojen lisäämiseksi Lahden korkeakouluissa ja kansainvälisen verkoston rakentamisessa. Tulevaisuuden Lahti on kansainvälisestikin aktiivinen ja vilkas opiskelijoiden suosikkikaupunki, jonne myös Nairobin menestyjät haluavat jonain päivänä palata. Mikä onnistuu Afrikassa, onnistuu myös Lahdessa. Myös musiikkiluokat, Lahden sinfonia ja rokki soivat entistä kuuluvammin monipuolisessa kulttuurin ja urheilun kaupungissa.

Ville Skinnari

Tulevan sunnuntain Vanhan testamentin teksti ampuu aika lailla kovilla ja kohti. Aamoksen kirjan kohta kuuluu: ”Valmistaudu kohtaamaan Jumalasi!” (Aamos 4:12) On valvomisen sunnuntai ja kirkossa puhutaan aikojen lopusta. Jotkut puheet menevät etäältä ohi, mutta tämä profeetan kehotus tulee suoraan meille: valmistaudu kohtaamaan Jumalasi!

Miten siihen voisi valmistautua? Jos kylään on tulossa tärkeä vieras, siivotaan paikat kuntoon ja leivotaan kakku. Jos edessä on visainen koe tai tärkeä haastattelu, valmistaudutaan opiskelemalla ja perehtymällä tuleviin kysymyksiin. Mutta miten valmistaudun Jumalan kohtaamiseen? Onko tehtävä mahdoton?

Oleellista on miettiä, millainen Jumala on. Hän ei odota meiltä virheettömyyttä eikä pintasiivottua elämää. Hän ei tenttaa meitä. Hän rakastaa meitä ja odottaa kohtaamistamme. Hän on valmis antamaan anteeksi. Siksi valmistautumisessa ei tarvitse keskittyä meihin itseemme. Saamme nostaa katseen ja odottaa Jumalaa. Hän toivoo meiltä vain uskoa ja luottamusta, sitä, että otamme hänet tosissamme.

Profeetan pelkona oli, että ihmiset unohtavat Jumalan. Häntä huolettaa se, että arki vie niin mukanaan, ettei ihminen uhraa ajatustakaan Jumalan kohtaamiselle. Silloin hän puuhaa omissa asioissaan niin tiiviisti, ettei ole aikaa Jumalan kohtaamiseen. Vielä vakavampaa on, jos lopullinen Jumalan kohtaaminen kuoleman tullessa yllättää ihmisen.

Valvomisen sunnuntai muistuttaa siitä, että ihmisen tulisi joka hetki olla valmis lähtemään tästä elämästä. Ja tärkeää on myös se, että haluaisimme täällä ajassa kohdata Jumalan hänen Sanassaan, rukouksessa, toisten kristittyjen yhteydessä, ehtoollisessa. Kun käytämme näitä aarteita, olemme Jumalan tiellä.

Riitta Särkiö

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministerinä työpaikkani on periaatteessa koko maailma. Siksi kotimaan ja ulkomaiden reissuista kertyy matkapäiviä joka viikko. Vaikka matkustan ministerinä maailmalla, ovat oman kunnan ja kuntalaisten asiat edelleen yhä tärkeitä. Siksi kehotan kaikkia kertomaan Kansalaispaneelin kautta, mitä sinulla on sydämelläsi ja vaikuttamaan Lahden ja Suomen kehittämiseen. Hyviä ideoita ja ajatuksia olen saanut paljon viime vuosien aikana. Kiitos näistä jo tässä vaiheessa! Voit kertoa mietteitäsi joko lataamalla maksuttoman kännykkäsovelluksen tai selainversion kautta osoitteessa sdp.kansalaispaneeli.fi.

Valtakunnallisen kansalaisaloitteen avulla vähintään 50 000 äänioikeutettua Suomen kansalaista voi tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi. Kansalaispaneelin kautta jokaisella on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin ilman kymmeniä tuhansia muita ääniä. Kansalaispaneelin kautta voi esimerkiksi kertoa mielipiteensä ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin tai saada äänensä kuuluviin itselleen tärkeissä asioissa omassa kunnassa. Kansalaispaneelin kautta voit myös jättää palautetta joko koko Suomea tai omaan kuntaa koskevista asioista. Kansalaispaneeliin voi liittyä kuka tahansa politiikasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostunut eikä siihen liittyminen edellytä puolueen jäsenyyttä. Paneelista voi myös helposti erota milloin tahansa poistamalla sovelluksen kännykästä tai sulkemalla nettiselaimen.

Nykyajan tekniikka ja sovellukset mahdollistavat kätevästi yhteydenpidon myös perheenjäseniin, vaikka olisin eri puolella maailmaa. Meillä on aktiivisessa käytössä esimerkiksi perheen WhatsApp-ryhmä.

Ministerinä yhteistä aikaa perheen kanssa on välillä niukasti. Aikaisemmassa työssäni pystyin olemaan enemmän mukana lasteni urheiluharrastuksissa jopa valmentajana. Nyt yritän olla isänä ja kuskina mukana niin paljon kuin mahdollista. Vaikka tulisin myöhään kotiin ja lähtisin aikaisin, kuuluu aika usein koiramme aamun ensimmäinen ulkoilutusvuoro ja illan viimeinen edelleen vastuulleni. Jackrusselin terrieri Osku pitää minut ja perheen liikkeellä. Yhteisen ajankin löytäminen onnistuu, kun mietimme etukäteen, milloin jään Helsinkiin tai pääsen Lahteen. Yritän silloin olla mahdollisimman hyvä isä ja aviomies.

Aikaisemmin isänpäivä oli kalenteriin merkitty liputuspäivä, mutta siltä puuttui valtion virallisen liputuspäivän asema. Valtioneuvosto hyväksyi maaliskuussa liputusasetukseen muutoksen, jonka myötä isänpäivä yleni liputushierarkiassa viralliseksi liputuspäiväksi. On hienoa, että isyys ja äitiys ovat nyt samalla viivalla liputuksenkin osalta. Pidetään sitä valtion viestinä siitä, että isyys ja äitiys ovat yhtäläisen iloiset ja vastuulliset roolit.

Ville Skinnari

Sunnuntaina vietetään uskonpuhdistuksen muistopäivää. Muistatkin ehkä, mistä on kyse: saksalainen munkki Martti Luther oli ankaran tutkistelun jälkeen huomannut, että katolinen kirkko oli joutunut harhateille. Hän ryhtyi tarmokkaasti ajamaan uudistuksia kirkon oppiin.

Lutherin tärkeimpiä löytöjä oli armo. Hän korosti, ettei ihminen voi tehdä oman pelastumisensa eteen mitään, vaan pelastumme vain Jumalan armosta. Jumalan edessä emme voi vedota ansioihimme emmekä kehua saavutuksillamme. Usko ja luottamus Kristuksen työhön riittää ja on kaikki, mitä tarvitaan. Jumalan edessä meidän ei tarvitse pyrkiä eikä ponnistella, vaan Kristuksessa meillä on lepo ja rauha.

Meidän aikammekin tuntuisi tarvitsevan puhdistusta suorituskeskeisyydestä. Ehkä koskaan ennen ei ole eletty aikaa, jolloin suorituksia ja saavutuksia mitattaisiin ja arvostettaisiin näin paljon. Ehkä koskaan ennen ei ole myöskään eletty aikaa, jolloin ihmiset uupuvat henkisesti näin paljon. Maailmamme on nopeampi ja tehokkaampi kuin koskaan, ja samalla armottomampi. Ne, jotka eivät pysy mukana tässä vauhdissa, tai jotka eivät saavuta omia tai toisten asettamia tavoitteita, kantavat usein epämääräistä ja eri tavoin ilmenevää häpeää ja syyllisyyttä.

Näin kaamosaikaan kaikenlainen suorittaminen saattaa tuntua entistä tahmeammalta. Mitä jos armahtaisit itseäsi ja lakkaisitkin suorittamasta – edes tänään? Ehkä vedät villasukat jalkaan, sytytät kynttilän ja tartut kirjaan, ehkä lähdet ulos hengittämään raitista ilmaa, ehkä olet vain levossa ja rauhassa. Ehkä huomaat, että huulille nousee rauhoittuvan hengityksen mukana rukous: Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua.

Anne Pettersson
vs. kappalainen

Syksyn pimeyden keskellä monella on tapana sytyttää kynttilöitä. Ne luovat lämpöä, valoa ja tunnelmaa pimeyden ja koleuden keskelle. Myös tragedian tapahtumapaikoilla usein näkee kynttilöitä, on kyseessä sitten väkivallan teko tai onnettomuus. Kynttilä kertoo vihan keskellä rakkaudesta, joka on kuolemaakin väkevämpi, toivottomuuden keskellä toivosta. Myös pyhäinpäivänä on tapana sytyttää kynttilöitä. Niitä sytytetään kodeissa, kirkoissa vuoden aikana kuolleille seurakunnan jäsenille ja haudoille hautausmailla. On hyvä siirtää tätä traditiota myös tuleville polville.

Pyhäinpäivän kynttilä muistuttaa valosta monessakin mielessä. Jeesus sanoo: ”Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.” Jeesuksen seurassa pimeydellä, pahuudella ja synnillä ei ole valtaa, sillä hän on voittanut sen. Pyhäinpäivän kynttilä haudalla muistuttaa myös ikuisesta valosta. Se luo valoaan myös surun, kaipauksen ja kuoleman keskelle. Kuolemalla ei ole viimeistä sanaa eikä valtaa, sillä kuolema on voitettu Kristuksen ylösnousemuksessa. Vaikka olemme joutuneet luopumaan monesta rakkaasta, meillä on jälleennäkemisen toivo, toivo ikuisesta elämästä Jumalan luona taivaassa.

Ja vielä pyhäinpäivän kynttilä muistuttaa ihmisen tehtävästä, jonka olemme Jumalalta saaneet. Jeesus kehottaa seuraajiaan: ”Näin loistakoon teidänkin valonne ihmisille…” Meitä kutsutaan toivon tuojiksi. Taistelemaan vihaa ja kovuutta vastaan rakkauden asein, tuomaan lohtua ja rohkaisua. Siihen pimeyteen, joka tuntuu uhkaavan maailmaamme ja sydäntämme, loistaa valo. Usein se valo voi tulla rohkaisuna toisen ihmisen kautta, pienenä rakkauden tekona. Näistä valon tuojista saamme näin pyhäinpäivänä kiittää hyvää Jumalaa.

Heikki Pelkonen
kirkkoherra, Laune

Matkailu on Suomen kasvavin toimiala, mutta moniin Euroopan maihin verrattuna maamme on vielä matkailun kehitysmaa. Näin kertoo eurooppalainen vertailu, jossa tarkasteltiin viime vuosien kasvun kehitystä matkailualalla. Suomen matkailutulot ovat nyt neljä miljardia euroa. Kiinnostava kysymys on, mitä matkailutulojen kaksinkertaistaminen vaatisi? Nouseminen Pohjoismaiseksi ykköseksi vaatisi Lapin ja Helsingin lisäksi todella vahvaa Järvi-Suomeen ja rannikkoseudun nousua kiinnostaviksi kohteiksi kansainvälisessä matkailussa. Järvi-Suomi onkin jo vihdoin löytänyt toisensa ja rannikko seuraa varmasti perässä.

Lapin matkailu on hyvä esimerkki siitä, että kansainvälinen menestys matkailussa edellyttää alueellisia kokonaisuuksia yli kunta- ja maakuntarajojen sekä houkuttelevia palvelutuotteita. Järvi-Suomen ja rannikkoseudun kehityksen suurin pullonkaula on riittämätön majoituskapasiteetti. Matkailutulojen kaksinkertaistaminen vaatisi, että Järvi-Suomessa ja rannikkoseudulla yöpyisi vuosittain miljoona matkailijaa enemmän kuin nykyään. Lisäksi myös Lappiin tarvittaisiin vuosittain pari miljoonaa uutta yöpyjää ja pääkaupunkiseudulle kolme miljoonaa. Mikäli nämä luvut toteutuisivat, syntyisi matkailualalle 140 000 uutta työpaikkaa. Tähän pääsemiseksi tulee yksittäisten hotellihankkeiden sijaan luoda edellytyksiä toiminnallisten matkailukohteiden kehittämiseksi. Sellaisista ovat kiinnostuneet myös kansainväliset sijoittajat.

Muuhun Suomeen verrattuna Lahti ja Päijät-Häme tulevat perässä. Sibelius-talon ja sataman valmistumisen jälkeen alueellemme ei ole saatu aikaan uutta ja vetovoimaista kaupunkikohdetta. Päijänteen alue on yksi Suomen potentiaalisimmista matkailualueista, mutta se odottaa vielä kokonaisvaltaista strategiaa ja sen toteutusta. On hienoa, että urheilu- ja kulttuurikaupunki Lahti on laatimassa vuoteen 2030 katsovaa suunnittelutyötä. Uudet hankkeet harjoitusolosuhteiden parantamiseksi ovat erittäin tervetulleita ja kannatettavia. Samaan aikaan on hyvä pitää mielessä, että Tampere ja Jyväskylä toteuttavat parhaillaan omia kansallisesti merkittäviä suurhankkeitaan ja saavat siksi merkittävää kansallista erillisrahoitusta. Siksi Lahden tulee paketoida omansa sellaiseen pakettiin, että se herättää kansallisen ja kansainvälisenkin mielenkiinnon. Yksittäiset projektit on yhdistettävä ja brändättävä yhteiseksi kokonaisuudeksi. Tämä koskee koko maakuntaa ja siksi maakuntaliiton tulisikin nostaa profiiliaan tässäkin asiassa. Majoituskapasiteettia tarvitaan Lahden keskustaan ja ympäri maakuntaa.

Meillä on edelleen hyvä mahdollisuus päästä mukaan kansanvälisen matkailun kasvuun, mutta kello käy. Tätä kasvua ei tehdä vain veronmaksajien rahoilla, vaan yhdessä alan parhaiden kansainvälisten toimijoiden kanssa. Siksi tulisi vielä kerran tarkastella, miten Lahden parhaiden paikkojen, kuten esimerkiksi aseman alueen, Ranta-Kartanon, Kisapuiston, stadionin tai Launeen tulevaisuuden toiminnot tulisi matkailun kannalta rakentaa? Perinteinen olympiapuisto mahdollistaisi paljon myös matkailulle ja kaupunkilaisten hyvinvoinnille. Olisiko Lahdella rohkeutta olla todennäköisen jalkapallon arvokisamaan edelläkävijä uudella kestävän kehityksen ja kiertotalouden esimerkkiratkaisulla, joka olisi sitä paljon puhuttua konkretiaa tulevalle Euroopan Vihreälle pääkaupungille? Tämä koskee myös jääurheilua, jossa lahtelaista osaamista on käytössä muualla, mutta ei kotikaupungissa. Kasvottomien konsulttien sijaan Lahden tulisi käyttää todellista urheilun verkostoa – heitä löytyy kotikaupungistakin. Heillä on myös näkemystä muualtakin maailmasta. Kiertotalouden uusille ratkaisuille on tarjolla hallitusohjelman mukaisesti reilusti rahoitusta. Nyt Lahdella on tilaisuus ottaa haaste vastaan.

Yhteinen keskustelu ja tahtotila Lahden alueen matkailuelinkeinon vahvistamisesta osana kansallista
strategiaa olisi hyvä käydä nyt, ennen kuin isot investoinnit alkavat toden teolla käynnistyä.

Ville Skinnari