Suomi Neito sairastaa kipeitä ja viivästyneitä päätöksiä siksi, että suomalaiset poliitikot ovat kuin ruunahevosia. He tietävät kyllä, mitä pitäisi tehdä, vaan eivät tiedä, pysty, halua tai uskalla. Syyt ovat kaikkien tiedossa. Ne ovat korporatiivisia ja konsensukseen kyvyttömyys.

Suomessa saavutetut edut ovat ajaneet taloudellisen todellisuuden edelle. Varakkaimmat veronmaksajat ovat siirtyneet Portugaliin tai muihin veroparatiiseihin, samoin kuten yrityksetkin. Keskiluokka on jäänyt tänne verohelvettiin vangeiksi, kuten turpeeseen sidotut maaorjat keskiajalla linnanherrojen vasalleiksi. Kansa kärsii, mutta poliitikko porskuttaa kohti seuraavia vaaleja kuin Samu Sirkka vailla huolen häivää. Jokainen tietää, että ei ole olemassa mitään muuta järkevää vaihtoehtoa ”valitettavasti” kuin se, että palkat, verot ja muut kustannukset joustavat.
Tilanne on nyt vain sellainen, että kohta yksi prosentti täällä Telluksella omistaa puolet koko varallisuudesta.

Jokainen sosiologiaan perehtynyt tietää, että eriarvoisuutta esiintyy myös muuallakin kuin taloudessa. Sukupuoli, etnisyys ja sosiaalinen luokka ovat jakaneet ihmiskuntaa aina ja näin tulee jatkumaankin. Meillä on erilaisuutta elämisen ehdoissa, resursseissa ja vuorovaikutussuhteissa. Jakautunut yhteiskuntamme tekee meidät kaikki ennen pitkään onnettomiksi, sillä varakkaat joutuvat piiloutumaan paksujen muurien ja piikkilankojen taakse samalla, kun prekariaatti joutuu kitkuttelemaan epäsäännöllisissä työsuhteissa ja tekemään töitä monessa paikassa pysyäkseen yleensä hengissä.

Aikaisemmin keskiluokalla on ollut tärkeä rooli muiden kurjien rinnalla taistelussa taloudellista eriarvoisuutta ja rahaeliittiä vastaa, mutta nyt into on laimennut. Täytyy muistaa, että kurjistuvien lisääntyvä joukko on aina vaara rikkaille ja barrikaadeille saatetaan nousta vieläkin, jos vesi ja leipä
pääsee loppumaan ja sirkushuvia ei ole tarpeeksi tarjolla.

Juuri nyt keskiluokan olisi aika käynnistää keskustelu eriarvoisuuden syistä ja mitä näille asioille voitaisiin tehdä tulevaisuudessa. Eriarvoisuuden syyt on analysoitava tarkasti. Varmuudella samaa mieltä ollaan ainakin seuraavista syistä: globalisaatioista, uuden teknologian aiheuttamasta työttömyydestä, Kiinan ja muiden kehitysmaiden noususta, pörssikeinottelijoiden ahneudesta, keinottelusta, korruptiosta ja naisten aseman eriarvoisuudesta eri maissa.

Näitä tosiasioita mielessä hautoen, onkin uskomatonta, että keskiluokka ei kapinoi, vaan syö kiltisti kapitalistin nurkassa aina pienenevästä ruokakupistaan. Aatteet ovat Suomessa ja muuallakin ehtyneet ja sosiaalisessa hierarkiassa pääsee nousemaan enää avioliiton kautta. Sosiaalinen valintatalous ei enää toimi ja edessä on vain Marxin ennustama kurjistuminen.

Annetaanko kapitalistien korjata loputkin hedelmät vai ryhdytäänkö ajamaan ihan oikeasti tasa- arvoisempaa yhteiskuntaa, jää nähtäväksi. Saattaahan olla, että keskiluokalle riittää oma punainen tupa ja perunamaa. Mutta, mitäs sitten tehdään, jos siemenperunatkin viedään?

Juhani Melanen