Suomen herrat ovat mananneet meidän yrityksemme alimpaan helvettiin Pohjois-Korean kanssa ja povanneet yrityksillemme kylmää kyytiä. (Kesko: Helander ja Pentikäinen Suomen yrittäjät). Tarkempi tutustuminen esimerkiksi Valtion rahoitusyhtiön Business Finlandin yhteydessä toimivan Invest in Finlandin lukuihin, saa minut kuitenkin epäilemään sitä, että Suomi olisi erityisen huono tai täysin epäkelpo investointikohde.
Viime vuonna Invest in Finland auttoi 244 ulkomaista yritystä sijoittamaan liiketoimintaan Suomessa. Määrä on yksinkertaisesti yllättävän suuri. Näiden investointien arvo oli yhteensä yli 1,5 miljardia euroa ja työllistävä vaikutus yli 900 uutta työpaikkaa. Vuonna 2018 Tilintarkastus ja konsulttiyhtiön selvityksen mukaan Suomi keräsi enemmän suoria investointeja kuin muut Pohjoismaat yhteensä. Euroopan maiden vertailussa Suomi oli 11:nneksi houkuttelevin sijoituskohde. Erityisesti kiinnostava sijoituskohde Suomi on nimenomaan kasvuyrityksille. Muiden maiden investointipäätöksiin vaikuttavat maan palkkataso, sen kehitys, verotuksen kokonaisuus, markkina-alueen sijainti, markkinoiden koko ja kasvuvauhti, infrastruktuuri, alihankintaverkosto ja maiden väliset kauppasuhteet. Suomi on pikkuruinen kansantalous, mutta kokoonsa verrattuna digiteknologian pikkujättiläinen.
Suomen toimintaympäristön suurimmat vahvuudet ovat yhteiskunnan vakaus ja toimivuus, työntekijöiden osaamisen taso ja oma-aloitteisuus. Google tuli tänne siksi, että sen konesalit Haminassa vaativat toimintavarmaa sähköä ja tietokoneinfrastruktuuria. Nämä ovat taatusti meillä kunnossa ja lisäksi huippuluokkaa. Täällä osataan ottaa talteen hukkalämpö ja pistää se kiertämään takaisin myyntiin sähköyhtiöille. Suomen heikkouksia ovat palkkojen joustamattomuus, työvoimakustannusten ja henkilöverotuksen korkea taso. Suomen yritysten poistojärjestelmät eivät juurikaan poikkea kilpailijoistamme. Monet Suomen yritykset haluaisivat myös nopeuttaa työntekijöidensä oleskelulupaprosesseja.
Valtioiden kilpailu investoinneissa on veristä. Sitä verisempää kilpailu on, mitä innovatiivisempi idea on ja mitä suurempi investointi on kyseessä. Korkea kolutustasomme on todellinen kilpailuetumme, jotka suuret maailmanlaajuiset institutionaaliset sijoittajat ovat jo huomioineet. Monet ulkolaiset asiantuntijat ovat sitä mieltä, että Suomi ei ole riittävän aloitteellinen osaamisensa markkinoinnissa. Onpa kuulunut äänenpainoja, että monet suomalaisyritykset eivät edes osaa kertoa, mitä he haluavat todella myydä! Suomalaiset teknologiayritykset ovat todellisten haasteiden edessä, elleivät ne muuta markkinointistrategiaansa agressiivisemmaksi. Suomen nykyhallituksen on varmistettava, että emme jää jälkeen omissa tiedetutkimuksissamme. Hallitusohjelmaan on kirjattava innovaatioidemme tiekartta. Painopistealueiden on oltava ilmastonmuutoksen hidastaminen eli ympäristöteknologia sekä täysiin uudet teknologiat, klusteriajattelua unohtamatta.
Juhani Melanen
Juhani Melanen