Suomeen kannattaa sijoittaa vaikka emme osaa markkinoida tekno-osaamistamme

Suomen herrat ovat mananneet meidän yrityksemme alimpaan helvettiin Pohjois-Korean kanssa ja povanneet yrityksillemme kylmää kyytiä. (Kesko: Helander ja Pentikäinen Suomen yrittäjät). Tarkempi tutustuminen esimerkiksi Valtion rahoitusyhtiön Business Finlandin yhteydessä toimivan Invest in Finlandin lukuihin, saa minut kuitenkin epäilemään sitä, että Suomi olisi erityisen huono tai täysin epäkelpo investointikohde.
Viime vuonna Invest in Finland auttoi 244 ulkomaista yritystä sijoittamaan liiketoimintaan Suomessa. Määrä on yksinkertaisesti yllättävän suuri. Näiden investointien arvo oli yhteensä yli 1,5 miljardia euroa ja työllistävä vaikutus yli 900 uutta työpaikkaa. Vuonna 2018 Tilintarkastus ja konsulttiyhtiön selvityksen mukaan Suomi keräsi enemmän suoria investointeja kuin muut Pohjoismaat yhteensä. Euroopan maiden vertailussa Suomi oli 11:nneksi houkuttelevin sijoituskohde. Erityisesti kiinnostava sijoituskohde Suomi on nimenomaan kasvuyrityksille. Muiden maiden investointipäätöksiin vaikuttavat maan palkkataso, sen kehitys, verotuksen kokonaisuus, markkina-alueen sijainti, markkinoiden koko ja kasvuvauhti, infrastruktuuri, alihankintaverkosto ja maiden väliset kauppasuhteet. Suomi on pikkuruinen kansantalous, mutta kokoonsa verrattuna digiteknologian pikkujättiläinen.
Suomen toimintaympäristön suurimmat vahvuudet ovat yhteiskunnan vakaus ja toimivuus, työntekijöiden osaamisen taso ja oma-aloitteisuus. Google tuli tänne siksi, että sen konesalit Haminassa vaativat toimintavarmaa sähköä ja tietokoneinfrastruktuuria. Nämä ovat taatusti meillä kunnossa ja lisäksi huippuluokkaa. Täällä osataan ottaa talteen hukkalämpö ja pistää se kiertämään takaisin myyntiin sähköyhtiöille. Suomen heikkouksia ovat palkkojen joustamattomuus, työvoimakustannusten ja henkilöverotuksen korkea taso. Suomen yritysten poistojärjestelmät eivät juurikaan poikkea kilpailijoistamme. Monet Suomen yritykset haluaisivat myös nopeuttaa työntekijöidensä oleskelulupaprosesseja.
Valtioiden kilpailu investoinneissa on veristä. Sitä verisempää kilpailu on, mitä innovatiivisempi idea on ja mitä suurempi investointi on kyseessä. Korkea kolutustasomme on todellinen kilpailuetumme, jotka suuret maailmanlaajuiset institutionaaliset sijoittajat ovat jo huomioineet. Monet ulkolaiset asiantuntijat ovat sitä mieltä, että Suomi ei ole riittävän aloitteellinen osaamisensa markkinoinnissa. Onpa kuulunut äänenpainoja, että monet suomalaisyritykset eivät edes osaa kertoa, mitä he haluavat todella myydä! Suomalaiset teknologiayritykset ovat todellisten haasteiden edessä, elleivät ne muuta markkinointistrategiaansa agressiivisemmaksi. Suomen nykyhallituksen on varmistettava, että emme jää jälkeen omissa tiedetutkimuksissamme. Hallitusohjelmaan on kirjattava innovaatioidemme tiekartta. Painopistealueiden on oltava ilmastonmuutoksen hidastaminen eli ympäristöteknologia sekä täysiin uudet teknologiat, klusteriajattelua unohtamatta.

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kalle Aaltonen: En ole koskaan uskonut, että Malva olisi pitkässä juoksussa taloudellisesti kannattava
Launeen kirkon vanha asuntosiipi päivitetään – Laajempi remontti alkaa vuonna 2027
Lahti-oppaat juhlivat 50-vuotista taivaltaan – Kesä on täynnä kierroksia ja uusia tarinoita
Toni Putula: Lahti on edelleen Suomen johtava ympäristökaupunki
Kimi Uosukainen: Luottamuspaikkajaosta saavutettu sopu kuvastaa lahtelaisten puolueiden halua sopia yhteisistä asioista
Ohjaaja Arthur Franck: Helsinki Effect on dokumentti, joka syntyi uuden uhan varjossa
Pekka Räty: Aina kun tulen Lahteen, tuntuu kuin tulisin kotiin
Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
ARKISTO