Palaako Karl Marx jälleen?

Meidän ikioma ” Kallemme” on heitetty historian romukoppaan jo niin monta kertaa, että luulisi jo, että hänet on kerta kaikkiaan kuopattu. Piste! Mutta mitä kummaa? Monet yliopistoihmiset ovat taas alkaneet etsiä ”Pääomaansa” nykyisessä talouskriisissä uudelleen. Lehman Brothersin konkurssi ja finanssikriisi riisui maailman poliitikot, pankkiirit ja taloustieteilijät alastomiksi ja jätti heidät seisomaan housut kintuissa hokemaan liberaalia mantraansa kuin debiili aivokääpiö hiekkalaatikossa.

Taloustieteilijöiden keskuudessa on taas kaivettu esiin veli Karl. Puheenvuoroja on käytetty runsaasti ja hänen ajankohtaisuutensa nousee taas kuin haju lantakasasta. Marxin termejä itsetuho- termiä myöten pohditaan nyt ihan vakavasti. Olen aina ihaillut poikkeavia ajattelijoita. Yksi harvoista talouskriisin ennakoijista, Dr Doomiksi, kutsuttu Nouriel Roubini on suosikkini. Hän kaivoi naftaliinista veli ”Kallen” ja latasi kritiikkinsä
taas aitoa meininkiä. Seuraava on suora siteeraus hänen ajatuksistaan. Hänen mielestään kriisin jälkeiset elvytystoimet ja leikkaukset , joita on perusteltu välttämättöminä saavat keppiä isän kädestä.

”Kapitalismi voi ajautua itsetuhon tilaan, koska tulonsiirtoja työvoimalta pääomallle ei voida jatkaa
ilman ajautumista ylituotantoon ja riittämättömään kokonaiskysyntään.”

Juuri näin on käynyt. Uskomme markkinoihin, mutta ne eivät toimi” Roubini totesi Wall Street Journalin haastattelussa viime elokuussa siis puoli vuotta sitten. Voiko kukaan ajatteleva ihminen tehdä muuta?

Me olemme yksinkertaisesti tilanteessa, jossa koko pankkijärjestelmämme ja omistajien pelastamiseksi joudutaan uhraamaan hyvinvointia, sosiaaliturvaa, palkkoja, terveydenhuoltoa, koulutusta, vanhusten huoltoa sekä muita hyvinvointiyhteiskuntamme peruspilareita. Mutta mikä on tulos? Näistä toimista huolimatta Suomen ja muiden EU-maiden bruttokansantuotteen kasvu hidastuu. kulutus on vähäistä, työpaikkoja ei luoda tarpeeksi, yritykset eivät investoi ja asuntojen arvo putoaa.

Roubini tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että säästöohjelmat ovatkin johtamassa USA:ta ja Eurooppaa uuteen taantumaan. Tässä tilanteessa hän peräänkuuluttaa ratkaisuiksi investointipolitiikkaa ja aktiivista elvytyspolitiikkaa, jotta kokonaiskysyntä kasvaisi ja koko läntistä
taloutta uhkaava kasvu elpyisi. Olisiko meidän poliitikoillamme jotain oppimista tästä? Lähtisikö itsetuhon järkyttämä läntinen talous näillä keinoilla kasvuun?

Marxin tuotannon tarkastelu kannattaa. Marxin mukaan kapitalismissa vallitsee ainainen pakko kehittää tuotantoa suurempien voittojen saamiseksi. Yritysmaailma on hyötynyt pääomien vapauttamisesta, köyhien maiden resurssien hyödyntämisestä ja halvoista raaka-aineista. Kapitalismin kone jyrisee näkemättä ihmistä. Jopa niin sveitsiläisen UBS- pankin taloudellinen neuvonantaja Georg Magnus viittasi Marxiin tämän ristiriidan ymmärtäjänä: ”Marx osoitti ylituotannon ja alikulutuksen paradoksin. Mitä enemmän ihmisiä joutuu köyhyyteen, sitä vähemmän he voivat kuluttaa yritysten tuottamia hyödykkeitä ja palveluksia.” Marx kutsuu tätä hienosti voiton suhdeluvun laskutendenssiksi, joka pitää jatkuvasti ratkaista kriisien välityksellä.

Olen valitettavasti Marxin kanssa samaa mieltä, että vain elävä työvoima luo lisäarvoa ei mikään muu. Suurempiin voittoihin pyritään erityisesti työntekijöiden palkoista säästämällä, minkä tähden koneisiin ja teknologiaan sijoitetaan yhä enemmän.
Minä kysyn? Olemmeko todella nyt sellaisessa tilanteessa, jossa voitot vaativat yhä suurempia investointeja, kun samanaikaisesti suuremmalle tarjonnalle ei löydy kysyntää? Kaikki muuttuu. Kriisi myllertää: lakot, brändit, teollisuudenalat, rahajärjestelmät, markkinat ja ihmisten väliset suhteet purkautuvat ja häviävät. Uudet innovaatiot muuttavat maailmaamme.

Mutta muuttuko ihminen ja mihin suuntaan, kysyy suuri ihminen Veikko Lavi laulussaan.

Jussi Melanen

 

KOLUMNIT -arkisto

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011