Suomen talous ei elä joulua

Useat talouden asiantuntijat ovat varoittaneet pitkin syksyä heikkenevistä talouden näkymistä. Olen ihmetellyt, miten Suomessa ollaan nyt vasta heräämässä, vaikka tälläkin palstalla olen asiasta kirjoittanut usein. Korkea korot, turvallisuuspoliittisen tilanteen luoma epävarmuus ja keskeisten vientimaidemme ja erityisesti Euroopan ongelmat ovat kaikki osaltaan iskeneet talouteen. Tämä on näkynyt konkurssien määrän kasvuna, lomautusten lisääntymisenä ja myös irtisanomisten kasvuna. Rakennustyömaat ovat nyt kirjaimellisesti jäässä.

Suomen talous ei elä joulua. Valtiovarainministeriön ennuste oli mielestäni edelleen liian optimistinen vuosille 2024 ja 2025. Mistä kasvu tulisi, jos kuluttajien ostovoima ei kasva, investointeja ei tehdä, vienti ei vedä ja korot ovat korkealla? Suomen Pankki julkisti uuden ennusteensa ja samalla tarkisti kasvuennustettaan alaspäin. Sen mukaan Suomi on luisunut jo taantumaan ja tänä vuonna taloutemme supistuu, minkä lisäksi pankki ennustaa vielä ensi vuoden osalta supistuvaa kehitystä.

Yhteistä molemmille ennusteille on talouden heikosta kehityksestä johtuva työttömyyden kasvu ja tätä kautta julkisen velkaantumisen jatkuminen. Vaikka hallitus toteuttaa mittavat pienituloisiin kohdistuvat leikkaukset, ei julkinen talous suurista puheista huolimatta vahvistu. Samalla hallitus on härkäpäisesti ideologisella politiikallaan ajamassa työmarkkinoita kaaokseen heikentämällä palkansaajien asemaa ja neuvotteluvoimaa.

Hallitus myös tietoisesti sulkee verotuksen pois talouden työkalupakista, paitsi hyvätuloisten veronkevennysten osalta. Politiikka siis lisää tuloeroja ja eriarvoisuutta, kun vaikeana aikana tarvitsimme juuri päinvastoin toimia, jotta kaikki voidaan pitää mukana. Sen sijaan hallitus toimillaan heikentää ihmisten toimeentuloa, arjen turvallisuutta ja työmarkkinoiden luottamusta sekä samalla myös julkisen talouden rahoituspohjaa.  Orpon hallituksen tulisi nyt keskittyä kansantuotteen kasvattamiseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Ei vain ja ainoastaan julkisen talouden tasapainottamiseen.

Kuten Suomen Pankkikin peräänkuulutti, niin pitkässä juoksussa Suomen taloudellinen menestys nojaa koulutettuun työvoimaan ja tuottavuuden vahvistamiseen. Tarvitsemme nyt lukuisia talouden pidemmän aikavälin kasvupotentiaalia vahvistavia toimia, kuten panostukset investointeihin, koulutukseen, tutkimukseen, työvälitykseen sekä työperäiseen maahanmuuttoon. Lisäksi meidän tulee löytää yrityksien rahoitukseen ratkaisuja, kuten esimerkiksi Euroopan Investointipankin kanssa toteuttava ohjelma, joka edesauttaa yrityksiä saamaan paremmin rahoitusta. Näin teimme ESIR-ohjelman kanssa aiemminkin. Eikä edes Finnvera ei tee sitä työtä mitkä sille kuuluisi, vaan käyttäytyy kuten liikepankin ja on jopa kalliimpi kumppani yrittäjälle. Tarvitsemme noin 5-6 prosentin omapääomaehtoista sijoittajakuntaa koko Suomeen laukaisemaan esimerkiksi rakennusalan ahdingon. Suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt voisivat hyvin panostaa Suomeen ja saada varmaa ja pitkäaikaista tuottoa.

Julkista taloutta voidaan kestävästi vahvistaa, niin että jo ennestään heikossa asemassa olevilta ei tarvitse leikata. Kuten sekä Suomen Pankin että valtiovarainministeriön ennusteet osoittavat, niin ilman kasvua ja työllisyyden vahvistumista velkaantuminen tulee jatkumaan. Hallituksella on nyt näytön paikka, pystyykö se muuttamaan politiikansa suuntaa vai jäävätkö puheet velkaantumisen taittamisesta vain sanahelinäksi.

Lahden kisapuisto sai vihdoin kauan odotetun tekojääradan, minkä puolesta tein valtuustoaloitteen vuonna 2013. Maksuttomat urheilumahdollisuudet ovat hyvinvoivan kaupungin se tärkein kulmakivi. Alkuvuodesta jääradalle lisätään myös lätkäkaukalo, minkä puuttuminen ihmetytti minua ja montaa muutakin.

Torin perinteinen joulukylä on jälleen onnistunut ja luo joulun tunnelmaa kaupunkiin. Vielä kun saisimme valkean lumipeitteen, että pääsisi Salpausselän upeille laduille.

Vuoden viimeisenä tilaisuutena kutsun Sinut joulupuurolle Lahden torille lauantaina 23.12. klo. 11-12.
Haluan toivottaa jokaiselle oikein hyvää ja rauhallista joulua ja parempaa maailmaa, Suomea ja Lahtea vuodelle 2024!

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
ARKISTO