Ville Skinnari

Huoltosuhteiden kelkka on käännettävissä

Yksi tämän viikon uutisaiheista on ollut ennustus Suomen väestörakenteessa tapahtumassa olevasta dramaattiseksi kuvatusta muutoksesta. Muutos on seurausta ikääntyneen väestön nopeasta lisääntymisestä lähitulevaisuudessa samalla, kun työikäisten ja lasten osuudet vähenevät vauhdilla.

Tätä väestönkehityksen muutosta kuvataan termillä väestöllinen huoltosuhde, joka tarkoittaa lasten ja eläkeläisten yhteenlaskettua osuutta työikäisestä väestöstä. Viime vuonna väestöllinen huoltosuhde oli koko maassa 0,61 prosenttia, eli jokaista työikäistä (15-64 vuotiasta) kohti oli 0,61 alle 15 vuotiasta ja yli 64 vuotiasta. Maan alhaisin huoltosuhde löytyi Helsingistä, Tampereelta ja Vantaalta. Kussakin kaupungissa luku oli 0,50 prosenttia. Maan korkeimmat luvut löytyivät puolestaan Kouvolasta (0,69), Porista (0,66) ja Lahdesta (0,63). Tässä kärkikolmikossa suurin syy ”huollettavien” osuuden kasvuun on ennen kaikkea väestön ikääntyminen.

Toinen väestönkehitystä kuvaava termi on taloudellinen huoltosuhde. Se tarkoittaa työssä käyvien määrää työttömiin ja muden työvoiman ulkopuolella oleviin nähden. Vuonna 2107 taloudellinen huoltosuhde oli koko maassa 1,37, eli jokaista työllistä kohti oli 1,37 työtöntä ja työvoiman ulkopuolella olevaa. Alhaisin taloudellinen huoltosuhde oli Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla (1,1). Korkeimmat luvut löytyivät tässäkin taas Kouvolasta (1,61) ja Lahdesta (1,5).

Jos Tilastokeskuksen julkaiseman ennustuksen mukainen väestökehitys jatkuisi Lahdessa, olisi 2030-luvun lopussa 65 vuotta täyttäneiden osuus asukkaistamme 28 prosenttia. Tämä tilanne nostaisi väestöllisen huoltosuhteen nykyisestä 0,63 prosentista lähelle 0,7 prosenttiin.

Väestönkehityksen kelkan kääntäminen voi tapahtua vain yhteistyössä yli kunta- ja toimialarajojen. Esimerkkejä ennustusta murtavista keinoista ovat muun muassa uusien yrityksien houkutteleminen, osaavan työvoiman säilyttäminen maakuntamme asukkaina ja työttömien työllistämistoimien lisääminen sekä pidemmällä aikavälillä myös syntyvyyden kasvun tukeminen.

Uskon myös, että pitkässä juoksussa Lahden saama yliopistokaupungin status tulee vahvistamaan koko seutua, houkuttelemaan opiskelijoita ja tukemaan yritysten toimintaedellytyksiä. Vaasa toimii tässä hyvänä mallina. Siellä energiatekniikan koulutus alkoi pienestä, sai vähitellen yritykset liikkeelle ja synnytti aitoa yhteistyötä, joka on sittemmin hyödyntänyt koko seutua. Meillä on täällä Lahdessa mahdollisuudet vastaavaan kehitykseen.

Muistettakoon myös, että ennustus on onneksi ennustus. Maakuntamme väestönkehityksen suunta on korjattavissa. Sen onnistumiseksi Päijät-Hämeen kuntien on ensiarvoisen tärkeää tehdä yhteistyötä. Vain siten saamme pidettyä huolta nykyisistä asukkaistamme ja yrityksistämme sekä houkuteltua tänne uusia työpaikkoja ja ihmisiä.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Toiminnanohjaaja Lasse Perttola: Metsäkauriit viihtyvät Launeella, koska siellä on turvallista
Projektipäällikkö Janne Wikström: Porvoonjoentie siirtyy Patomäen tunnelin päälle elokuussa
Hallituksen puheenjohtaja Vesa Koski: ”Juhannus olisi jo mahdollista viettää saneeratussa kodissa”
Ylitarkastaja Mimmi Kaskenpää: ”Palotutkinnan ja onnettomuusselosteen valmistuttua laitoksen toimintaa sekä ennalta varautumista on tarpeen tarkastella”
Fysioterapeutti Rosa Hemming: Liiku, niin jaksat paremmin!
Ikääntyvä kansa tarvitsee itsekkyyttä ja rohkeutta, erityisesti naiset
Helsingintie aukeaa jo kesäkuussa
Eteläinen kehätie valmistuu: Mitä hyötyä Lahdelle 70 miljoonan euron sijoituksella?
Matematiikan lehtorit Sari Hautala ja Annika Kinnunen: ”Olemme aivan liekeissä, kun pääsemme uuteen monitoimitaloon”
Rehtori Matti Tuovinen: ”Erityisoppilas voi opiskella Sylvia-koulussa turvallisessa maaseutumaisessa kaupunkiympäristössä”
Omalähiö jää tauolle – seuraava lehti ilmestyy 15.5.
Ylikonstaapeli Ari Pinomäki: Maakuntarajan sulku on suomalaisten viranomaisten yhteistyökyvyn testi
Luokanopettaja Tytti Heikkinen: Positiivinen palaute on tärkeää sekä työkaverille että oppilaalle
Koronavirus siirsi Sylvia-kodin juhlia tuonnemmaksi
Hennalan upseerikerholla juhlittiin talvisodan 80-vuotismuistojuhlaa
Järjestyksenvalvoja Osmo Ruhanen: Kalenteriin merkittiin ensimmäiseksi pelipäivät ja sen jälkeen suunniteltiin muuta elämää
Käsikirjoittaja Timo Taulo: Jokaisella Hennalassa asuvalla ihmisellä oli suuri huoli tulevaisuudestaan syksyllä 1944
Työllisyysasian päällikkö Sami Kuikka: Ohjaamon kautta moni lahtelainen nuori löytää työtä
Käyttöpäällikkö Pasi Heinonen: Yhden suurjännitepylvään romahtaminen ei vaikuta sähkönjakeluun
Avantouimari Siviä Kähkönen: Avantouinti virkistää kehoa ja mieltä
ARKISTO