EU:n elvytyslinja on oikea

Eduskunta käsitteli eilen EU:n monivuotista rahoituskehystä ja elpymispakettia, jolla korjataan koronavahinkoja. Taloutemme on täysin riippuvainen EU:n talousalueesta ja siksi EU-tason toimia tarvitaan. Oppositio kuitenkin väittää, että Suomea viilattaisiin linssiin ja että muut jäsenmaat kahmivat nyt suomalaisten veronmaksajien varoja. Tämä ei pidä paikkaansa.

Hallitukselle on ollut alusta asti tärkeää, että rahaa ei jaeta etelän pankeille vaan niille maille, jotka sitä koronan takia tarvitsevat. Uskoisin, että oppositio on samaa mieltä. Koska Suomi on onnistunut koronakriisin hoidossa tähän saakka hyvin, tulemme saamaan Brysselistä hieman vähemmän. Onkin virheellistä väittää, että olisimme tässä jotenkin altavastaajan asemassa. Nettomaksuasemaan vaikuttavat myös jäsenmaksut ja osana sopimusta neuvottelimme ne Suomelle huomattavasti matalammiksi kuin mitä suurin osa muista maista joutuu maksamaan. Maksut tulevat nousemaan keskimäärin noin 10 prosenttia seuraavan kuuden vuoden aikana, mutta Suomella ainoastaan neljä.

Toisekseen Suomi ei voisi noin vain jättäytyä paketin ulkopuolelle. Se onnistuisi ainoastaan sanomalla hyvästi EU:lle. Tällä logiikalla Perussuomalaiset olisi jättänyt eroanomuksen jo viime heinäkuussa, keskellä koronakriisiä. Tämä on parhaimmillaankin faktat oikovaa populismia, pahimmillaan Suomen edulle vaarallista harha-ajattelua. Suomi on itsenäinen maa, jonka asema on vahvempi osana EU:ta.

Kokoomus puolestaan on tuntunut tarkoituksenhaluisesti virittävän epäilyjä siitä, ettei elpymispaketin talousvaikutus olisi riittävä ja että varat suunnattaisiin väärin. EU:lta saamamme rahojen käyttökohde on sama kuin kaikissa muissakin jäsenmaissa eli kestävän kasvun vauhdittaminen. Varoilla tullaan tukemaan vihreää siirtymää, tutkimusta ja kehitystä, digitalisaatiota sekä suomalaisten yritysten vientimahdollisuuksia. Lisäksi panostetaan työllisyystoimiin ja koronakriisistä seuranneen hoitovelan purkamiseen.

Nykypäivän kilpailussa pärjäävät ne, jotka ovat vihreän siirtymän ja puhtaiden ratkaisujen kehityksen kärjessä. Kestävän kasvun ohjelma on myös Suomelle mahdollisuus. Sillä paitsi turvataan nykyisiä työpaikkoja myös luodaan uusia. Rahoitus on kuitenkin kohdennettava mahdollisimman vaikuttavalla tavalla ja sen pirstoutumista tulee välttää. Talouden pyörät lähtevät pyörimään ainoastaan, jos saamme yksityisiä investointeja liikkeelle. Siksi on tärkeää, että valtio toimii tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa.

EU:n elvytyslinja on oikea. Nyt ei ole aika leikata sen toivossa, että maailman myrskyt tyyntyvät ja säilymme kuivin jaloin. Johtavat taloustieteilijät näkevät päivänselvänä, että olemme yhä keskellä syvää kriisiä ja siitä poispääsemiseksi tarvitaan myös valtion rahaa. Maailmanmahdit Yhdysvallat ja Kiina pumppaavat paraikaa markkinoille rahaa nopeammin kuin ehdimme laskea. Emme voi käpertyä ja jäädä pyörittämään peukaloitamme, kuten Perussuomalaiset ehdottavat, vaan pitää investoida ja hakea kestävää kasvua. Myös Lahden alueen yritykset tarvitsevat kysyntää vientituotteille ja palveluille, jotta uusia työpaikkoja Lahteen syntyy. Sitä tulevaisuutta me nyt yhdessä teemme. Pitää olla silti rehellinen, että paljon on meistä itsestämme kiinni. Miten me yhdessä yritysten kanssa pystymme ja osaamme hyödyntää koko EU:n 750 miljardin potentiaalin ja se on pelkästään EU eli meidän oma sisämarkkina. Muu maailma elvyttää vielä enemmän eli siihen mahdollisuuteen haluamme myös kiinnittyä.

Kriisin torjumisen ohella kyse on paljon laajemmasta asiasta. Suomen on oltava mukana taloustoimissa aivan kuten kaikkien muidenkin jäsenmaiden. Ei EU tai mikään muukaan joukkue toimi niin, että pelataan vain silloin kun huvittaa, ja jätetään homma sikseen heti kun menee tiukoille. Suomi on ollut luottopakki kansainvälisessä sääntöpohjaisessa yhteistyössä ja pidämme oman pään kunnossa myös jatkossa. Se on nimittäin meidän omaksi eduksemme.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
Onko kapitalismi syrjäyttänyt markkinatalouden suurten pääomasijoittajien takia?
Ohjaaja Petri Liski: Kärsimystie-näytelmä on vaikuttava historian oppitunti
Nuoret lähtevät helposti uusiin ilmiöihin mukaan – Sähkötupakka koukuttaa lapsia ja nuoria
Hanna Nikolska: On todella tärkeää, että suomalaiset lähettävät apua Ukrainaan
Palvelupäällikkö Toni Kranttila: Biojätteen lajittelulla on mahdollista säästää keräyskuluissa
Kansanedustaja Ville Skinnari 50 vuotta
Muusikko Marko Haavisto: Baddingin biisit ovat yhä edelleen selkärankani ytimessä
Kunnossapitopäällikkö Pasi Leppäaho: Aikainen talvi on ollut haasteellinen katujen kunnossapidolle
Lahden tapahtumapalvelut uusiksi – KOKO Lahti muuttuu Eventum Lahti Oy:ksi
Eero Seesvaara: Lahti Energian tuloksenkantokyky ei ole uhattuna lähitulevaisuudessakaan
Stubb vei äänet Liipolassa – Kaksinkamppailu oli muutoin tasaista Etelä-Lahdessa
Jorma Ratia: Perussyy Lahti Energian myynnin tarkastelulle on Lahden talouden tasapainottaminen
Kansanedustaja Mika Kari: Lahti Energian myyntiin tulisi hakea myös valtuuston näkemys
Launeelaiset tekivät juoksuhautakynttilöitä rintamalle Ukrainaan
Erityisavustaja Tuomas Sorsa: Raiteet tulevat tutuiksi sekä työmatkalla että työtehtävissä
ARKISTO