Lahden Launeella vietettiin tällä viikolla uuden kirsikkapuiston avajaisia. Oli upeaa olla avaamassa puistoa ja viettämässä sen ensimmäistä kirsikkajuhlaa. Vuosien työ konkretisoitua nyt. Istutimme suurlähettiläs Fujimura Kazuhiro ja suomalais-japanilaisen yhdistyksen puheenjohtaja Marketta Forsellin kanssa puistoon kolme uutta kirsikkapuuta. Puistossa on 55 kirsikkapuuta, joista 25 saatiin lahjoituksena Hokkaido-Suomi-yhdistykseltä. Puisto on kaunis ja tunnelma oli hyvä: Kitanami Taiko -ryhmä esitti taikorummuilla perinteisiä japanilaisia kappaleita, vanhasta japanilaisesta runoudesta inspiraationsa saanut Ystävyyden puutarha -monitaideteos yhdisti runoutta, musiikkia ja liikettä. Lisäksi lahtelainen Yuko Aikikai esitteli japanilaista kamppailulajia aikidoa. Hanami on japanilainen perinne, jossa kokoonnutaan perheen ja ystävien kanssa kirsikkapuiden alle viettämään aikaa yhdessä. Tätä kokonaisuutta on vietävä eteenpäin ja toivon, että voimme joka kevät nauttia Hanamista joka kevät perhepuistossa.

Japani on minulle tuttu jo nuoruusvuosilta 1990-luvun lopulta, jolloin olin töissä Marubenin kauppahuoneella Tokiossa. On ollut hienoa olla mukana rakentamassa yhteistyötä Lahden ja Japanin välille vuosien varrella. Monilla lahtelaisyrityksillä on tiiviit suhteet Japaniin ja kulttuuriyhteistyötä on tehty monessa muodossa. Kiitos kaikille kirsikkapuiston suunnitteluun ja toteutukseen osallistuneille.

Lahti sai tällä viikolla myös toisen ison uutisen, kun Fazer ilmoitti valinneensa Lahden uuden makeistehtaan sijoituspaikaksi. Tämän eteen on tehty paljon töitä. Vuonna 2025 valmistuvan tehtaan on tarkoitus korvata nykyiset Vantaan ja Lappeenrannan makeistehtaat ja tuoda Lahteen noin 1000 uutta työpaikkaa. Tehdas tulee antamaan Lahdelle siis todella suuren kasvusysäyksen. Lahti valikoitui investointikohteeksi monien vahvuuksien pohjalta. Hyvä sijainti ja liikenneyhteydet, ympäristöosaaminen, yliopistokaupunki, panostukset koulutoimeen ja päivähoitoon sekä luonto ovat kaikki Lahden valtteja isojen yritysten houkuttelemiseksi. Lahti tunnetaan niin Suomessa kuin maailmalla ympäristökaupunkina. Myös Fazer tarttui juuri tähän mahdollisuuteen. Vihreät innovaatiot ja teknologinen kehitys ovat se kasvuvoima, jonka varaan rakennetaan nyt monella alalla. Fazerille oli tärkeää, että voimme kasvaa yhdessä. Asetin jo sysksyllä yhteisen tavoitteemme nelinkertaistaa elintarvikevientimme. Rahaa tulee jatkossakin pääosin viennistä. Teemme nyt kovasti töitä uusien markkinoiden avaamiseksi Fazerille ja muille alan toimijoille.

Myös muut lahtelaisyritykset rakentavat nyt uutta kasvua. Vierailin maanantaina Stalatube Oy:n tehtaalla ja näin konkreettisesti, miten valmistetaan maailman parhaat lujat ruostumattomat teräsrakenteet. Stalatube on lahtelainen perheyritys, joka juhlii tänä vuonna jo 50-vuotista menestystarinaansa. Yrityksen johtava arvo on pysynyt samana jo 70-luvulta lähtien: yksilön, yhteiskunnan ja luonnon kunnioittaminen. Tämä on ajankohtaisempaa kuin koskaan ja se näkyy myös tuloksessa: vuosi 2021 oli Stalatuben viennissä ennätysvuosi ja tästä vuodesta odotetaan vielä parempaa. Vientiin menee tuotannosta yli 90% ja kohteena on yli 50 maata.

Tapasin maanantaina myös Lahden Teollisuusseuran kanssa. Keskustelunaiheina oli muun muassa turvallisuuspoliittisen tilanteen vaikutukset logistiikkaan ja jakeluketjuihin, protektionismin nousu ja Afrikan vientipotentiaali. Monilla lahtelaisilla yrityksillä on jo valmiiksi erinomainen tuote ja konsepti. Teemme nyt töitä, että Lahden yrityksille avautuu ovia uusia markkinoilla niin lähellä kuin kaukana. Ensi syksylle on jo sovittu uusi Japani-vierailu ja tätä työtä jatketaan. Teerenpeli, Luhta, Kempower, Fazer, Hartwall Isku ja monet muut ovat erinomaisissa asemissa valtaamaan uusia liiketoimia ja markkinoita. Samalle luomme töitä lahtelaisille pitkälle tulevaisuuteen.

Ville Skinnari

Toukokuun lopussa ollaan monella tapaa jonkinlaisessa taitoskohdassa, ainakin omassa mielessäni moni asia muuttuu, kun päästään toukokuusta kesäkuuhun. Vaikka kevät olisi ollut lämmin, oikea kesä alkaa vasta, kun kouluissa on laulettu suvivirsi ja oppilaat on päästetty kesälaitumille. Monella koulun päättyminen on myös kokonaisen elämänvaiheen päätös, todistus kädessä tarkoittaa monien opiskeluvuosien loppua ja jonkin uuden alkua. Mutta aivan vielä ei ole aika juhlia, vaan hetki pitää vielä odottaa.

Kirkkovuodessa taitos pääsiäisajan ja helluntaiajan sattuu tänä vuonna samaan ajankohtaan kouluvuoden päätöksen kanssa. Pääsiäisen jälkeen on iloittu siitä, että Jeesuksen kuolema ei ollutkaan kaiken loppu. Helatorstai muuttaa tarinaa, kun Jeesus nousi taivaisiin. Ennen lähtöään hän lupasi seuraajilleen puolustajan Pyhän Hengen, jonka avulla elämä kristittynä on mahdollista. Helluntaina muistetaan sitä, miten Pyhä Henki vuodatettiin opetuslasten päälle, mutta vielä hetki odotetaan myös helluntain juhlaa.

Odottaminen. Lapsena odottaminen oli tuskallista ja lähes kaikkea piti odottaa. Iän myötä käsitys ajan kulusta on muuttunut. Usein huomaan toivovani, että odottaminen kestäisi hieman kauemmin. Että asiat eivät tapahtuisi niin nopeassa tempossa.

Millaisia asioita sinä odotat? Odottaminen voi olla ihanaa, jännittävää mutta myös pelottavaa. Odottaessa ei vielä voi tietää millaista on, kun odotus loppuu. Vaikka tulevasta ei voi tietää, Jeesuksen lupaukset kertovat siitä, että emme ole yksin. Jumala toimii tässä maailmassa ja meidän elämässämme Pyhän Hengen kautta.

Hanna Rikkanen
kappalainen, Launeen srk

Antagonistinen (sovittamaton) ristiriita on siinä, että mitä enemmän tuotamme puhdasta energiaa, sitä enemmän tarvitsemme metalleja ja kaivoksia. Ilman kaivoksia ja mineraaleja ilmaston lämpenemistä ei kyetä taklaamaan. Kiusallinen tosiasia on, että maailmalla on todella kiire löytää uusia esiintymiä ja ottaa ne käyttöön, halusimme tai emme. Miten tämä yhtälö toteutetaan? Onnistummeko tekemään sen kestävästi ja vähemmän luontoa tuhoavasti, on sukupolviongelma!

Näin sähköauton kyljessä tarran, jossa yritys mainosti itseään: Kuljemme puhtaasti tuulivoimalla. No, no! Tämähän on kuin venäläinen puolitotuus ja trolli. Ikävä totuus on se, vaikka sähköautossa ei ole pakoputkea, energia ei synny todellakaan puhtaasti. Sähköautoilusta voi silti syntyä päästäjä ja haittoja, jotka kuormittavat ja kuluttavat luonnonvaroja, niin Suomessa kuin muuallakin. Julkisuudessa puhutaan koko ajan puhtaaseen energiaan siirtymisestä ja uusiutuvaan energiaan uskotaan sokeasti kuin pässi uusiin sarviin, mutta valitettavasti tilanne ei ole ihan niin ruusuinen.

Tulevaisuuden energiajärjestelmä saattaa olla utopiaa ja lyhytnäköistä. Luulemme liian helposti, että puhdasta energiaa riittää ehtymättömästi, kun tuuli- ja aurinkoenergia saadaan maailmalla toimimaan kaikkialla. Tähän ajatteluun liittyy perustavanlaatuinen virhe. Tuuli- ja aurinkopaneleita ei synny tyhjästä! Niiden rakentamiseen tarvitaan suoraan ja välillisesti valtava määrä erilaisia harvinaisia metalleja ja raaka-aineita. Moniko tietää, että tuuli- ja aurinkovoima vaativat moninkertaisesti kuparia ja sinkkiä tuottaakseen saman energiamäärän kuin ydinvoimala?

Nyt huudetaan sähköautojen perään kuorossa! Kuitenkin sen luoman puhtauden illuusio on suurta harhaa, puhumattakaan latausverkoista. Näissä tarvitaan sellaisia arvokkaita materiaaleja, joita polttomoottoreissa ei tarvita lainkaan. Varmaa on, että tulevaisuudessa huutavaa pulaa maailmassa tulee grafiitista, koboltista, nikkelistä ja nimenomaan litiumista. Tilastot osoittavat selvästi, että mikäli maailma haluaa nollata hiilipäästönsä vuoteen 2050 mennessä, puhtaalle energiatuotannolle välttämättömien raaka-aineiden tarve kasvaa ainakin
kuusinkertaiseksi ja mineraalitarve seitsemänkertaiseksi.  Käytännössä tämä tarkoittaa sananmukaisesti jopa taistelua maailman mineraalivaroista! 30 vuoden aikahaarukassa häämöttää niin suuri epäsuhta, että edessä voi olla ”pimeä” tulevaisuus, ellemme osaa varautua siihen?

Ongelmana on tärkeiden mineraalien louhinta. Kyetäänkö teollisuusjätteet kierrättämään tehokkaasti? Löytyykö sellaisia tekniikoita ja tieteellisiä läpimurtoja, jotka vähentäisivät oleellisesti jopa metallien tai energian tarvetta? Kaivoksia syntyy siirtymävaiheessa varmasti lisää, myös Suomeen. Tiedetään, että Euroopan ainoat kobolttikaivokset ja iso osa esiintymistä sijaitsevat Suomessa. Onko globaalin oikeudenmaukaisuuden näkökulmasta reilua olla hyödyntämättä niitä? Kyse on siis viime kädessä aina rahasta ja taloudesta. Kaivokset perustetaan aina jonkun takapihalle, ellei Kiinaan, niin Suomeen. Metallien hinnat ovat huimassa nousussa maailmalla ja kysyntä vain kasvaa sähköautotuotannon kasvaessa. Suurena ongelmana tässä on myös se, että uudet mineraalivarat sijaitsevat maissa, jotka ovat geopoliitisesti epävakaissa maissa.

Kupari on kallistunut jo nyt 30 %, nikkeli 25 %, litium melkein 40 %! Ja nousu jatkuu pörsseissä koko ajan! Huolestuttavaa on se, että valtaosa maailman koboltista sijaitsse Kongon demokraatisessa tasavallassa, iso osa litiumista Boliviassa ja Chilessä ja akkuihn kelpaava nikkeli on keskittynyt Indonesiaan. Ongelmaisinta lienee se, että 60 prosenttia harvinaisista maametalleista tuotetaan Kiinassa. Suuria nykyisen vihreän mineraalibuumin voittajia saattavat olla Australia, Kanada, Chile, Kongon demokraattinen tasavalta, Indonesia, Peru ja USA! Mitenkä Suomi osaa hyödyntää koboltinsa, jää nähtäväksi?

Onneksi yritykset ovat joustavia. Kun aurinkokennojen kauppa kiihtyi ja hopeasta ja piistä tuli pula, niin yritykset kehittivät malleja, joihin kului vähemmän näitä metalleja. Kuitenkin kaivokset kiusaavat ekosysteemiämme. Me ”boomerit” olemme vastuussa niin luonnon monimuotoisuuden säilymisestä, saastumisesta kuin jäteongelmasta jälkipolvillemme. Tämä vastuu on kannettava, mutta kykenemmekö siihen? Tietoa on, mutta onko vastuuta?

Juhani Melanen

Tiistaina puhuin Vaasassa noin tuhat osallistujaa keräävän Kunnallisjohdon seminaarissa. Kertasin historiallisen Nato – päätöksen merkityksen ja sisällön. Eduskunta teki historiallisen Nato – päätöksen äänin 188-8. Suomen tie Natoon kulkee yhtä matkaa ja yhtäaikaisesti Ruotsin kanssa. Tämä on tärkeää. Pidimme Ruotsin kanssa tiiviisti yhteyttä koko alkukevään, mikä edesauttoi yhteisen linjan löytymistä. Pohdimme aidosti eri vaihtoehtoja, mutta lopulta oli selvää, että Nato-jäsenyys on paras keino säilyttää Suomen, Ruotsin ja Itämeren alueen vakaus. Jälkeenpäin katsottuna näkee, että tämän viikon ratkaisuun johtaneet palaset tulivat pöydälle jo joulun välipäivinä. Tuolloin kävi selväksi, että ne yhdessä sovitut sitoumukset ja periaatteet, joihin luotimme ja odotimme myös Venäjän luottavan, eivät enää pitäneet.

Suhteemme Ruotsiin nousee Nato-jäsenyyden myötä uuteen kategoriaan. Ruotsin kanssa tuleekin nyt rakentaa yhteydet uudelle tasolle kaikilla sektoreilla. Lahdessa olemme olleet aktiivisia Ruotsin kanssa. Svenska Skolan on hyvä alusta rakentaa tulevaisuutta monipuolisesti eteenpäin. Lukioissa on hyvä pohtia nyt vaihto-ohjelmia Ruotsin kanssa, samoin LAB ja LUT tiivistävät yhteyksiä yhdessä yritysten kanssa.

Paneelissa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhusen sekä Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen kanssa esiin nousi ajankohtaiset kuntakentän haasteet ja jo tulevat eduskuntavaalit. Puhuimme myös Hyvinvointialueiden perustamisesta.

Korostin Vaasassa sitä, että meillä on nyt uudenlainen tehtävä. Suomi on uudessa tilanteessa. Meillä on paljon hyvää ja mahdollisuuksia, mutta meille tulee myös kovia aikoja taloudessa ja työllisyydessä, johtuen esimerkiksi mahdollisesta maakaasun tuonnin katkeamisesta teollisuudelle. Koko Eurooppa pitää nyt rakentaa vahvemmaksi ja kestävämmäksi. Korostin kuntakentän roolin tärkeyttä: kunta ja kaupunki ovat hyviä käyttöliittymä ratkaisuille, joita tarvitaan Suomessa ja muualla Euroopassa ja koko maailmassa. Yrittäjät toimivat meillä jo nyt yhdessä julkisen sektorin kanssa, mutta parempaan pitäisi pystyä. Tämä koskee myös Lahtea. Moni yrittäjä on minulle ihmetellyt miksi Lahti ei hyödynnä lahtelaista osaamista. Hankintalakia pitää noudattaa, mutta eri ratkaisumalleja löytyy kyllä, jos halua on.

Lauantaina Lahdessa avataan Kirsikkapuisto Launeella. Olen iloinen, että tämä kokonaisuus on nyt valmis. Sen taustalla on vuosien työ yhdessä japanilaisten kanssa. Haluan kiittää kaikkia mukana olleita jo tässä vaiheessa. Saamme Lahteen jotain sellaista, mitä juuri nyt tarvitsemme: ystävyyttä, valoa ja aurinkoa, mikä antaa meille vielä paljon. Japanin suurlähettiläs Fujimura Kazuhiro saapuu myös paikalle. Tervetuloa mukaan klo 12.30 alkaen.

Ville Skinnari

Lahden entinen kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta yritti lopettaa koko tarkastuslautakunnan
toiminnan, koska siinä kerrottiin epämieluisia asioita hänen toimistaan ja puuhailuistaan erilaisissa
yhteisöissä, jotka nyt ovat joko konkursissa tai lakkautettuja. Korruptioepäilyt olivat silloin vahvoja.
Keppiä saivat tänä vuonna erityisesti työllisyyden kuntakokeilu, jolta kesti kokonaista puolitoista
vuotta, että se ylipäätään saatiin käyntiin. Syynä olivat osaavan, vakituisen ja asiantuntevan johdon
puuttuminen käynnistysvaiheessa.

Tarkastuslautakunta näkee tarpeellisena ottaa mukaan kaupunkilaiset ns. osallistuvaan budjetointiin. Demokratiassa asukkaat kokevat toimintansa mielekkääksi saadessaan olla mukana suunnittelemassa itseään koskevia ja kaupungin taloutta käsitteleviä asioita. Tarkastuslautakunta odottaa, että Lahti Events Oy onnistuu riskipitoisessa tukemisessaan erilaisissa tapahtumajärjestelyissä. Tietojaan talousasioista Lahti Events Oy on salannut erittäin oudoilla verukkeilla eli vetoamalla liikesalaisuuksiin. Ne ovat lautakunnan mukaan tarpeettomia ja aiheuttavat lahtelaisissa veronmaksajissa epäilyjä.

Tarkastuslautakunta toteaa, että Lahti-konsernin tilintarkastuksesta tehtyä tarjouspyyntöön perustuvaa hankintasopimusta ei ole noudatettu. Konserniyhtiöistä saadun palautteen mukaan tilintarkastuksen suorittamistapaan ja määrään ei ole oltu tyytyväisiä. Lautakunta edellyttää, että sopimusta noudatetaan.
Kuntalain 1 &:n mukaan: kunnan tulee edistää asukkaidensa hyvinvointia ja elinvoimaa. Tämä
lakisääteinen tehtävä hyvinvoinnin edistämisestä jää edelleen kunnille, vaikka hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa. ”Tätä toimintaa pyritään edistämään sirpaleisessa verkostossa, jossa on monta toimijaa. Varoja on niukasti ja hallinto vaikeaa. Toiminnan vaikuttavuutta pitäisi päästä mittaamaan nykyistä paremmin.”

Tärkeää on keskustelu sisäisen pankin toiminnan jatkamisesta sekä lain edellyttämien vakuuksien
vaatiminen tytäryhtiöiltä. Lisäksi on selvitettävä, onko konsernilimiittien vielä nostamatta olevien osuuksiiin vaadittava lain edellyttämät vakuudet.
”Lahden kaupunki on vuosien saatossa perustanut useita tytäryhtiöitä, jotka ovat joutuneet nopeasti kovaan kilpailutilanteeseen toimivilla markkinoilla. Kaupungin vähentäessä ostoja omilta yhtiöiltään kilpailutuksen seurauksena ovat yhtiöt ajautuneet vaikeuksiin ja suoritustilaan. Esimerkkeinä LK Kiinteistöpalvelut ja Lahden Seudun kuntatekniikka Oy. Lautakunta pitää tärkeänä, että kaupunki ei itse heikennä toimintaedellytyksiään omilla toimenpiteillään. Tarjouskilpailujen ehtojen tulee olla nykyistä selkeämpiä. Tytäryhtiöiden tulee tarvittaessa käyttää ulkopuolista osaamista tarjouspyyntöjen laadinnassa.”
Jatkossa tulee tarkoin harkita uusien yhtiöiden perustamista toimialoilla, joilla on kilpailua ja toimivat markkinat.”

Lahti on edelleen eläkeläisten kaupunki, jolla on velkaa 842 miljoonaa eli asukasta kohti 7007
euroa.”Konserilainoja on 1239,9 miljoonaa euroa eli 10.325 euroa per asukas. Tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan vuodesta toiseen lainamäärä on kaupungin kasvukehitykseen nähden huolestuttavan korkealla tasolla.”

Tiimiakatemia Global Oy:n koulutus on epäeettistä, koska tarkastuslautakunnalle on jäänyt se vaikutelma, että toimintaprosessissa on ohitettu kilpailutus ja kilpailutuksen tarve luomalla suorat asikassuhteet sisäkautta. ”Tiimiakatemian tapauksessa voidaan katsoa olevan eturistiriita, kun kaupungin viranhaltija on mukana yksityisessä liiketoiminnassa, jonka opetusmetodeja käytetään kaupungin henkilöstön koulutustoiminnassa ilman, että hankintaa olisi milloinkaan kilpailutettu.”
Suomeksi tätä voisi kutsua rakenteelliseksi korruptioksi!

Tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota myös konserniyhtiöiden hallitusten jäsenten suureen vaihtuvuuteen ja toivoi, että jatkuvuus taattaisiin ja turvattaisiin paremmin. Myonteistä olivat ympäristövuoden onnistuminen, MAL-toiminta ja kaupungin hiilipäästöjen väheneminen.

Kolumnissa on käytetty lainausmerkkejä asioissa, jotka on lainattu suoraan arviointikertomuksesta.

Juhani Melanen

Olen monta kertaa kuullut ihmisten vähättelevän uskonsa laatua tai määrää. Sitten heti seuraavassa lauseessa saatetaan kertoa, että joka ilta kyllä rukoilen. No, höh! Rukous on sydämen puhetta Jumalan kanssa, rukoileminen juuri kertoo uskosta. Tällaisia rukoilijoita on paljon, vaikkei siitä puhuta.

Lasten virressä 75 lauletaan: ”Älä turhaan luule, ettet osaa rukoilla, rukoukseen ei tarvitakaan paljon sanoja. Taivaan Isä kuulee pienen huokauksenkin, tarpeesi hän tietää sinuakin paremmin. Rukous on silta luokse Jumalan. Rukous on polku luokse auttajan. Rukous on lintu, joka lentää taivaaseen, rukous tuo rauhan sydämeen.” (Anna-Mari Kaskinen)

Tänä tulevana rukoussunnuntaina ja jokaisena päivänä kirkoissa rukoillaan. Kodeissa, kaduilla, luonnossa, sairaaloissa… rukoillaan myös. Rukous on ihmiselle annettu hieno väylä etsiä Jumalan läheisyyttä, turvaa ja apua. Jumala on huokauksen, ajatuksen, jokaisen omannäköisen rukouksen päässä meistä. Hän kaipaa meidän yhteydenottoamme, niin kuin isä ja äiti odottavat, että lapsi soittaisi tai laittaisi viestiä. Tätä mahdollisuutta kannattaa käyttää. Jumala ei odota hienoja sanoja, hän haluaa vain kuulla lapsensa ääntä, pienen elonmerkin.

Rukous tuo rauhan sydämeen. Ilman rukouksen tuomaa lepoa ja huojentumista valvoisin varmaan monena yönä aivan toivottomana. Nyt voin huolien möyrytessä jättää mieltä vaivaavat asiat ja ihmiset Jumalan haltuun. Hän tietää paremmin, hänelle kaikki on mahdollista. Hänen käsiinsä voi pieni ihminen jäädä turvallisesti. Rukoilemisiin!

Riitta Särkiö

Lahtelaiset valtuutetut leikkivät eräänlaista ”seuraa johtajaa” -leikkiä, jossa noudatetaan tiukkaa puoluekuria periaatteella jossa johtavien polittrukkien päätöksistä ei livetä. Tämä on johtanut siihen, että oma ajattelu on jätetty narikkaan ja valtuutettujen yes yes -mentaliteetti on saattanut aiheuttaa sen, että joissain tapauksissa on mahdollisesti sitouduttu jopa lainvastaisiin päätöksiin. Eräs lahtelaiselle politiikalle luonteenomainen piirre on vahvojen virkamiesten puuttuminen joka asiaan, puutteellisen suunnittelun tuominen päätettäväksi (Liisu) sekä valtuutettujen kyvyttömyys hahmottaa ja ymmärtää tytäryhtiöiden taloudellista tilaa. (mm. Koko Lahti, Events)

Lahden hieno tarkastuslautakunta on jo useana vuonna epäillyt, että kyseessä on vaikeasti toteen näyttettävä ns.”rakenteellinen korruptio”. Lahden kaupungin tytäryhtiöissä, kuten Koko Lahti Oy ja Lahti Events, ei tulosta vaadita eikä edellytetä. Toiminta on taloudellisesti hyödytöntä puuhastelua, jossa mahdollisuus tehdä virkavirhettä on olematon, koska poliittisesti valitut hallitukset siunaavat kaikki tehdyt päätökset yksimielisesti. Mikä tärkeintä, tappiota voi tehdä monta vuotta ilman, että koirat haukkuisivat perään. Tämä tarkoittaa lähinnä sitä, että lehdistö eli ”vallan vahtikoirat” ja erityisesti alueen johtava media Etelä-Suomen Sanomat on vaiennut Lahden tytäryhtöiden tunnusluvuista jo monia vuosia.

Käsittelen seuraavassa lyhyesti, mistä Lahdessa on jo vuosia vaiettu ja salailtu. Minä ja muutama muu ”vallan rakkikoira” olemme jo useita vuosia varoitelleet Lahden johtoa mahdollisista seurauksista, mutta karavaani on kulkenut, vaikka me koirat olemme haukkuneet. Erityinen kivi Lahden kengässä on Kymiring. Tätä täysin yksityistä yritystä Lahti on tukenut jo kuusi miljoonaa euroa ja sama jatkuu! En ole kuullut kenenkään lahtelaisen ystäväni vastustavan tätä moottoriurheilutapahtumaa, mutta suurin osa tekee saman kysymyksen: ”Onko tämä kunnan aidointa toimialaa?” Voiko Lahden kaupunginjohtaja myöntää Lahti Eventsille vuosittain aina kaksi miljonaa euroa, kun KymiRingin rahat meinaavat loppua? Tämän toiminnan laillisuutta on epäilty ja se on johtanut niin rikosilmoitukseen kuin oikeuskanslerille tehtyyn valitukseen. Onko Hämeenlinna hallinto-oikeuden antama kielteinen tuomio asiasta vain paperia? Missä kulkee lopulta laillisen tukemisen ja mahdollisen korruption raja?

KymiRingin toimijat tietävät kaikki, että kilpailulisenssin omistavan Dornan johtajat on tuomittu Espanjassa 3,7 miljoonan sakkoihin veronkierrosta ja monissa muissa maissa ympäristörikoksista.
Pystyykö KymiRing maksamaan Dornalle 4 miljoonan euron lisenssimaksun heinäkuun kilpailusta, jos katsojia ei saada tarpeeksi ? Korvaako KymiRingin ja Eventsin mahdollinen sopimus tappiot?
Tärkeä keskieurooppalainen moottorilehti Motorsport Magazin epäilee hanketta ja kysyi järjestäjiltä, missä ovat alueen asfaltit, toimiva varikko ja se kaikkien tärkein eli vesi? ”Ei ongelmia!”, vastaa Kymiringin toimitusjohtaja Riku Rönnholm huolettomana kuin peipponen, vaikka KymiRigin velat ovat 25 miljoonaa euroa ja törkeät lisenssimaksut tyhjentävät kassan? Kaikein kiusallisinta näiden Lahden tytäryhtiöiden asioita penkoessa on törmätä aina samaan salailun ilmapiiriin ja osakeyhtiölainsäädäntöön vetoamiseen.

Miksi Lahti Eventsin riskikartoituksesta tuli julki vain muutama täysin merkityksetön rivi? Tätä kyseli myös Lahden tarkastuslautakunta! Jorma Ratia on tehnyt Koko Lahti OY:stä riskikartoituksen, mutta silti sille ehdotetaan lisärahaa 2,2 miljoonaa euroa ensi vuodeksi. Tämä esitys hyväksyttiin kätten taputuksin ja raikuvin suosionosoituksin. Miksi? Jorma Ratia teki ja jätti esityksestä konserni- ja tilajaokselle eriävän mielpiteen, jossa hän toi julki seuraavia näkökohtia. Suora lainaus:”Koko Lahti Oy ei ole liittänyt mukaan selvitykseen v.2021 taseita eikä tilastotietoja 1-3 kuukaudelta v 2022. Liitteistä puuttuu myös kassa-virta analyysi, jolloin ei voida tietää yhtiön tämänhetkistä taloustilannetta eikä rahoitusaseman kehittymistä.”

Voiko asian sanoa selkeämmin? En ole velho, mutta epäilin jo vuonna 2018, että Lahden pullottamo on ”rahanpesupaja”, joka on osa Titovin ja Putinin manipuloimaa hanketta. Ja mikä oudointa Lahti Aqua olisi myynyt vettä käytännössä ilmaiseksi! Kiitos hienosta palautteesta upeat etelälahtelaiset! Ei kai tätä muuten jaksaisikaan.

Jussi Melanen

Terveisiä Tokiosta, Japanista! Suomi kiinnostaa nyt maailmalla enemmän kuin koskaan. Tähän vaikuttaa luonnollisesti Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Suomi on tekemässä tämän viikon aikana isoja päätöksiä. SDP:n puoluevaltuusto kokoontuu lauantaina linjaamaan kantaa Suomen NATO-jäsenyyteen. Myös Ruotsilla on oma prosessinsa menossa. Yhteydenpitomme Ruotsin kanssa on ollut tiivistä erityisesti sosiaalidemokraattien kesken.

Suomen maakuva on maailmalla hyvä. Meidät tunnetaan maailman onnellisempana maana. Samoin kokonaisturvallisuuttamme arvostetaan. Kyse ei ole vain huoltovarmuudesta, vaan siitä miten olemme valmistautuneet mahdollisiin kriiseihin.

Olen täällä vierailulla yhdessä pääministeri Sanna Marinin kanssa. Palaamme Suomeen viikonloppuun mennessä. Olemme matkan aikana tavanneet muun muassa Japanin pääministeri Fumio Kishidan ja avainministereitä. Mukana on laaja yritysvaltuuskunta, jota johtaa Nokian toimitusjohtaja Pekka Lundmark. Suomen ja Japanin yhteistyötä ja vuoropuhelua on vahvistettava juuri nyt, koska maailman tilanne on vaikea. Tämän eteen teemme töitä ja se on näkynyt myös tällä matkalla.

Esittelin täällä myös lahtelaista urheiluosaamista. Pajulahti tunnetaan Japanissa. Samoin liikuntapaikkarakentamisen kohteet Lahdessa kiinnostavat Japanissa. Nyt kun Ranta-Kartanon hotellihanke näyttää epävarmalta, on tärkeää selvittää myös kaikki kansainväliset vaihtoehdot kumppaneiksi. Sibelius tunnetaan, ja Lahden Sibeliustalo. Sitä kautta Lahti kiinnostaa myös hotelli- ja matkailualan sijoittajia Japanissa saakka. Erityisesti design ja muotoilu ovat teemoja, mitkä auttavat meitä erottumaan ja toisivat myös aivan uusia matkailijoita Lahteen. Jatkamme keskusteluja Tokion jälkeen Lahdessa.

Finnairin toimitusjohtajan kanssa olemme täällä Tokiossa tehneet työtä Suomen markkinoimiseksi. Ennen koronaa Finnair lensi viikoittain 40 suoraa lentoa Suomesta Japaniin. Nyt lentoja on vain 13. Venäjän ylilentolentojen loppuminen vaikuttaa myös paljon lentoliikenteeseen. Nyt lento Japaniin kesti 13 tuntia, kun se aikaisemmin oli alle 10 tuntia. Silti teemme työtä, että Finnair selviää jatkossakin, koska sen merkitys Suomelle on niin suuri.

Nokian kanssa avasimme Tokiossa uuden 5G-laboratorion. 5G-maailma luo aivan uusia mahdollisuuksia teollisuudelle. Digiratkaisujen ja -osaamisen merkitys tulee kasvamaan entisestään niin liiketaloudessa kuin ihmisten arkielämässä ja siksi myös Suomen on oltava kehityksen etulinjassa. Nokian verkkoliiketoiminta kiinnostaa maailmalla ja kysyntää suomalaiselle osaamiselle riittää. Japanissa on pitkät perinteet verkkoteknologian kehittämisessä ja maassa on alan ykkösluokan tietotaitoa. Vierailimme yhdessä pääministeri Marinin kanssa myös Tokion yliopistolla, jossa järjestettiin digitalisaation yhteiskunnallisia vaikutuksia käsittelevä korkeantason seminaari.

Lahden asema hiilineutraalin tuotannon edelläkävijänä vahvistui entisestään tällä viikolla, kun Hartwallin Lahden juomatehdas käynnisti bioenergialaitoksen rakentamisen. Biokaasulaitos käyttää tuotannossaan panimon sivutuotteita. Uusi energiaratkaisu kattaa Hartwallin vuodessa tarvitseman energian tarpeen, joka on noin 25 gigawattituntia. Määrä vastaa noin 1500 ison omakotitalon lämpöenergiatarvetta. Hartwallin tavoitteena on hiilineutraali tuotanto jo ensi vuonna. Nyt tehty viiden miljoonan investointi tehtaan energiaomavaraisuuteen on iso askel tämän saavuttamiseksi. Mukana hankkeessa on myös Lahti Energia. Lahtelainen energia- ja kiertotalousosaaminen näkyy kokonaisuudessaan uudessa tuotannossa hienolla tavalla.

Lahdessa nimenomaan yritykset ovat ottaneet edelläkävijän aseman koko kaupungin harppauksessa kohti kiertotaloutta ja hiilineutraaliutta. Lahti ja Päijät-Häme tarvitsevat nyt entistä enemmän paikallistason yhteistyötä ja investointeja. Keväällä on ollut myös esillä mahdollinen vihreän vedyn tuotantolaitosinvestointi Lahti Energian Kymijärven voimalan yhteyteen. Hyvä näin koska näillä esimerkeillä rakennamme työtä ja toimeentuloa sekä vientiäkin vielä pitkään.

Ville Skinnari

Mitä oikein on taivaan kansalaisuus? Yhteiskuntaopin opettajana kävin usein yhdeksäsluokkalaisten kanssa läpi kansalaisuuden sisältöjä, sitä, että ollaan jonkun valtion kansalaisia ja miten siitä seuraa erilaisia oikeuksia ja velvollisuuksia kuten äänestysoikeus ja veronmaksuvelvollisuus. Maan kansalaisuus voi olla vaativaa. Mutta entä se taivaan kansalaisuus? Onko se jokin vastakohta maan kansalaisuudelle? Jotain tulevassa ajassa tapahtuvaa? Vai onko se tietyllä mallilla täällä elämistä?

Taivaan kansalaisuudessa toki ovat keskeisiä sellaiset arvot kuin oikeudenmukaisuus, heikomman puolustaminen, rakkaus ja armo. Ehkä elämämme parhaat hetket ovat kuin taivaallisen valtakunnan välähdyksiä täällä. Sellaiset hetket, kun ihmissuhteet toimivat hyvin ja jolloin tulemme hyväksytyksi ilman naamioita ja vailla rooleja, joilla usein peitämme haavoittuvaa sisimpäämme. Me ja lähimmäisemme tulemme kohdatuiksi ja autetuiksi.

Jaakko Löytty laulaa yhdessä laulussaan kahden maan kansalaisena elämisestä, ja ehkä siinä on jokin ydin löytynyt ihmisen osasta. Ihminen saa ja voi olla yhtä aikaa maan kansalainen ja taivaan kansalainen. Se maan kansalaisuus sisältää toisinaan sitä, että ”edessä reitti tuntematon aukeaa…vaellus on vaivaista…” niin kuin Löytty sanoo laulussaan. Se on ajoittain epävarmuuteen ja tuskaan joutumista, joskus niin vaivalloista, että vain yöhön kuiskataan voimattomana rukouksia.

Mutta sama laulu kertoo myös toivosta. ”Erämaan hiekastakin kasvaa puutarha, uskon verso nousee, Herra, lahjanasi.” Taivaan kansalainen voi rauhassa luottaa siihen, että Jumala tietää kärsimyksen merkityksen ja Jumala johdattaa elämän iloissa ja vaikeuksissa. Se on toivon ja ilon omistamista. Taivaan kansalaisuus on turvallista yhteyttä Jumalaan.

Kati Saukkonen
pastori, Launeen seurakunta

Sunnuntaina on äitienpäivä. Meillä kaikilla on tai on ainakin ollut äiti.
Äidin rakkaus on jotakin sellaista, että palaamme siihen yhä uudelleen. Haave äidin läheisyydestä ja kaipuu lapsuuden turvalliseen syliin on läsnä, vaikka kasvamme aikuisiksi.

Nuorena äitinsä menettänyt Helsingin emerituspiispa Eero Huovinen kuvaa tuota kaipuuta kirjassaan Äitiä ikävä:
”Outoa, On aika outoa, että minun ikäiselläni miehellä on ikävä äitiä.”
” Luulisi, että tähän mennessä olisi oppinut olemaan omillaan, luulisi, että pärjäisi jo ilman äitiä.”
” Mieli tekisi keskustella äidin kanssa, kysyä elämästä, kulkea käsikynkkää, katsoa silmiin, silittää hiuksia ja halata, olla lähellä kuin pikkupoika. Vierellä, sylissä. Mutta äiti on poissa ja minun on ikävä.”

Äitienpäivä osuu yksiin sunnuntain kirkollisen aiheen kanssa, joka on Jumalan kansan koti-ikävä. Sunnuntain evankeliumiteksti on Jeesuksen puheesta, jonka hän pitää odottaessaan vangitsijoidensa saapumista. Jeesus kertoo opetuslapsilleen, että he joutuvat hänestä eroon ja saavat kokea murhetta ja tuskaa. Turvallisen saattajan viereltä on lähdettävä kylmään ja pahaan maailmaan. Jeesusta tulee ikävä.

Jeesus kuitenkin lupaa, että opetuslasten turvaton pelko ja murhe muuttuvat iloksi kun he saavat kohdata hänet uudestaan. ”Teidän sydämenne täyttää ilo, jota ei kukaan voi teiltä riistää.” (Joh. 16:23) Näin tapahtui. Ylösnousseen Jeesuksen kohdanneet opetuslapset kokivat uskon synnyttämää iloa.

Me saamme kokea tuota samaa iloa. Kristus itse on läsnä seurakuntansa keskellä. Seurakuntaa verrataan Raamatussa usein äitiin, siksi että siellä Kristus itse hoitaa, kantaa ja vie perille taivaan kotiin, jossa saamme kerran kokea täydellistä iloa Isän luona taivaassa.

Janne Suomala