Vuosipäivien viikko

Viime perjantaina vietettiin Etelä-Lahden demareiden 50-vuotisjuhlia Hennalan Wanhassa Sodessa. 50 vuoden aikana on saatu paljon aikaan, Etelä – Lahti on kasvanut monessa mielessä koko maakunnan veturiksi. Muistan vielä hyvin Launeen perhepuiston perustamisen. Kävin Launeen päiväkotia ja Lähteen ala-asteen 1980 – luvun alussa. Kouluihin on panostettu, uutta on rakennettu. Paljon on vielä tehtävää ja siksi olen iloinen että meillä on uusi sukupolvi nyt mukana. Uusia nuoria, jotka haluavat kehittää Lahtea edelleen entistä paremmaksi.

Yhdistyksen jäsenten lisäksi paikalla oli vieraita maakunnan muista osastoista sekä muita yhteistyökumppaneita. Juhlapuheen piti eduskunnan varapuhemies Antti Rinne ja ohjelmassa oli mm. Runomaratonin 40-vuotisjuhlaruno, jonka esittivät Sirkku Lindstam ja Heikki Hagman. Lisäksi yhdistyksen yksi pitkäaikaisimmista jäsenistä, Marja-Liisa Niuranen, palkittiin Rafael Paasio -mitalilla. Puheissa ja ohjelmassa muisteltiin yhdistyksen historiaa, mutta katsottiin myös tulevaisuuteen. Uimahalli, terveyspalvelut, liikenneyhteydet ja koulut ovat edelleen ajankohtaisia asioita joita pitää tavoitella.

Syntymäpäiväni, melkein 50 vuotta, osui erityiseen viikkoon – lähes historialliseen. Olen suomalaisten yritysten ja toimijoiden kanssa Uzbekistanissa, maassa, joka on vasta hiljattain avautunut kansainväliselle kaupalle. Presidentti Mauno Koivisto kävi täällä vuonna 1992 eli jo oli aika vierailulle. Täällä on mukana 30 suomalaista yritystä ja toimijaa. Kaikki etsivät nyt uutta markkinaa Venäjän tilalle ja osaamista meillä on, samoin monet puhuvat hyvää venäjää mistä on täällä iso etu, koska se tarkoittaa yhteistä kieltä.

Uzbekistan on pyrkimässä Keski-Aasian kasvavaksi talousmoottoriksi – ja markkina-alueeksi, josta yrityksemme ovat nyt itärajan sulkeuduttua hyvin kiinnostuneita.

Uzbekistanissa on valtavasti luonnonvaroja hyödyntävää kaivosteollisuutta. Suomi taas on edelläkävijä teollisuuden digitalisoinnissa, yhteyksien rakentamisessa sekä luonnonvarojen kestävässä hallinnassa. Eli mahdollisuuksia on paljon!

Uzbekistanissa ihaillaan suomalaista koulutusjärjestelmää ja Suomen tarinaa, joka rakentuu laadukkaan ja kaikille mahdollisen koulutuksen varaan. Näin kuulimme Nordic International Universityssä, jossa paikalliset nuoret saavat koulutuksen lisäksi polun työharjoitteluun. Mainio esimerkki tuloksellisesta yhteistyöstä yritysten ja koulutustoimijoiden välillä, joka luo työpaikkoja – ja lopulta talouskasvua.

Vierailimme matkalla Almalykin kaivoksella, joka on on yksi Keski-Aasian suurimmista. Kaivos tuottaa jalostettua kuparia, kultaa sekä harvinaisia maametalleja, joita maailmassa tarvitaan vihreän siirtymän myötä entistä enemmän. Tehokkaan kaivoksesta tekee se, että alueella pystytään sekä jalostamaan louhittua ainesta että kuljettamaan se rautateitä pitkin eteenpäin.

Uzbekistanista jatkoin matkaa Kazakstaniin, jossa tapaan maan ylintä johtoa. Tässä maailmantilanteessa on tärkeä löytää uusia markkinoita ja käydä keskusteluja erilaisten kumppanimaiden kanssa. Suomen vienti Kazakstaniin on ylimmillään sitten viime vuosikymmenen ja yrityksemme hakevat nyt lisää kasvua erityisesti energian ja logistiikan sektoreilla.

Osallistun Astanassa myös muiden EU-maiden edustajien kanssa lipunnostotilaisuuteen, jolla kunnioitettiin Ukrainan sodassa kaatuneita. Vuosi sitten käynnistynyt Venäjän sota Ukrainassa vaatii joka päivä ihmishenkiä ja kaikki me toivomme sen nopeaa päättymistä.

Ville Skinnari

Miksi Lahden johto ei kunnioita lakia eikä omistajanohjaus toimi?

Minusta on erittäin vastenmielistä kirjoittaa koko ajan samoista asioista eli tiedon pimittämisestä lahtelaisilta veromaksajilta, johdon laittomista yrityksistä kiertää lakia sekä täysin olemattomasta omistajanohjaksesta Lahdessa, mutta tätäkin on jonkun tehtävä! Etelä-Suomen Sanomat on jo pitkään luistanut velvollisuudestaan tiedottaa puolueettomasti Lahden johdon tekemisistä tai tekemättä jättämisistä. Se on Lahden Pravda, joka toimii johdolle uskollisena kulina ja trollina välittämällä Lahden mediaan vain myönteisiä asioita, unohtamalla kielteiset ja väärin perustein tehdyt valtuusto- ja hallituspäätökset.

Juha Tapiola ja Seppo Korhonen jättivät täytäntöönpano kieltovaatimuksen Lahden kaupunginvaltuuston päätöksestä 12.12.2022 pykälän 131 nojalla. Heidän perustelunsa oli selkeä ja johdonmukainen, koska kaupunginvaltuuston päätös oli Euroopan unionin valtiontukipäätösten vastainen, jolla annetaan kilpailuetua jo markkinoilla toimivalle yhtiölle (Lahti Energia) valikoivasti 34 miljoona euroa luopumalla pääomalainaan perustuvista korkosaatavista ja kilpailun vääristämisestä. Hallinto-oikeuden täytäntöönpanokielto päätös oli tietysti odotettu ja vahvisti valittajien olevan oikeassa. Niinpä Hämeenlinnan hallinto-oikeus määräsi Lahden kaupunginvaltuuston päätöksen täytäntöönpanonkieltoon. Tämä on yleinen käytäntö valitusasioissa. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden lopullista tuomioistuin päätöstä joudumme valitettavasti odottamaan vielä pitkään. Silti sama rumba silti jatkuu.

Samat oikeudenritarit ovat jättäneet KOKO Lahti Oy:n SVOP-rahastosijoituksesta valituksen hallinto-oikeudelle ja siitäkin on samoin perustein odotettavissa päätös täytäntöönpanokiellosta.
KOKO Lahti OY:n vuoden 2022 1,9 miljoonan toiminta-avustuksesta on tehty oikaisuvaatimus Lahden kaupunginhallitukselle. Myös tämä valitus päätyy hallinto-oikeuteen todennäköisesti, sillä tapansa mukaan Lahden kaupunginhallitus hylkää varmasti oikaisuvaatimuksen.

Hyvä kysymys onkin, miksi Lahti jatkaa näitä laittomien päätösten esittämistä eri muodoissa yhä kiihtyvällä vauhdilla. Ensimmäinen asia on tietenkin se, että Lahden kaupunginvaltuusto ei ymmärrä tekemiensä päätösten oikeuskelpoisuutta ja toinen on se tärkeämpi eli piilotuen antaminen Lahden kannattamattomille sisaryhtiöille veronmaksajien rahalla. Tässä vaiheessa onkin pakko kysyä, onko Lahden omistajanohjus syyllistynyt laiminlyönteihin tahallaan ja kuka tästä on vastuussa veronmaksajille. Tässä asiassa päävastuu on yksiselitteisesti omistajaohjauksen päällikkövirkamiehellä.

Täysin käsittämätöntä on se, että Lahden veronmaksajien etua ajavat ja oikeuteen uskovat muutama valtuutettu pyritään leimaamaan syyllisiksi sellaisiin asioihin, joissa heidän toimintansa päämääränä on pelkästään Lahden veronmaksajien etu hukkaan heitetyistä veroeuroista.

Kun Juha Tapiola jätti Lahden tarkastuslautakunnan, luultiin turhaan, että hän jättäisi lakimiehenä Lahden varojen valvonnan. Itse asiassa hän, Jorma Ratia, Seppo Korhonen ja Juha Viljamaa ovat nousseet puolustamaan veromarkkojamme, joita on pistetty itse mitään kipua tuntematta täysin ilman vastuuta niin Iitin sorakuoppaan kuin täysin älyttömiin tapahtumajärjestelyihin, jotka eivät kuulu millään tavalla Lahden kaupungin ydintoimintoihin.

Nyt tarvitsisimme Lahdessa ison luudan lakaisua ja sellaisen kyvykkään arviointitoimikunnan määräämisen heti, joka ottaisi velvollisuudekseen tarkastella kylmien talouslukujen pohjalta, mitkä Lahden sisaryhtiöt ovat todella elinkelpoisia ja mitkä on kaupungin taloudellisen edun nimissä välittömästi ajettava alas. Missä viipyy se gradun tekijä, joka uskaltaisi tehdä tutkimuksen sisaryhtiöiden lahtelaisten poliitikkojen sukulaisten suojatyöpaikoista? Kaikesta paistaa lahtelaisten valtuutettujen outo pelko ja uskallus ajatella itsenäisesti; taustalla hunajapurkkien menetys.

Mielenkiintoista olisi myöskin saada jonkinlainen vahvistus sille, kunka paljon Lahdessa on ns. rakenteellista korruptiota, jota Juha Tapiola epäili erässä laadukkaassa Lahden tarkastuskertomuksessa jo viisi vuotta sitten. Jään mielenkiinnolla odottamaan tänä keväänä ilmestyvää seuraavaa uutta tarkastuskertomusta. Nähtäväksi jää, onko nykyinen Lahden tarkastuslautakunta riittävän kyvykäs ja asiantunteva tarttumaan näihin taloudellisiin riskeihin, joita sisaryhtiöissä on syntynyt. Riittääkö sillä uskallusta tarttua virkamiesjohdon epäilyttäviin laittomiin esityksiin. Vai toimitaanko Lahdessa niin, että karavaani kulkee ja koirat haukkuvat. Me (esittelijät ja virkamiehet) teemme mitä haluamme, oikein tai väärin Jos näin on, olen asunut väärässä kaupungissa koko ikäni, sillä minulle tärkeimpiä asioita lahtelaisessa politiikassa ovat avoimuus, sananvapaus ja laillisilla pelisäännöillä toimiminen lahtelaisten veronmaksajien hyväksi.

Juhani Melanen

Lapsus

Kielessämme on ilmaisu ”lapsus”. Saatamme sanoa, että jollekin kävi lapsus. Mutta tiedätkö, mitä tuo sana oikein tarkoittaa tai mistä se tulee? Sillähän me tarkoitamme erehdystä, hairahdusta, virhettä. Sana lapsus on latinaa ja merkitsee putoamista tai lipsahdusta. Koska olemme ihmisiä, meille käy lapsuksia. Tuo sana kuulostaa varsin harmittomalta. Pikku erehdyksiä elämä on täynnä. Mutta toisinaan tallaisilla erehdyksillä voi olla vakavat seurauksensa. Siksi on hyvä, jos jaksaisimme etsiä hyvää, totta ja oikeaa.

Isä meidän -rukouksessa rukoilemme ”älä saata meitä kiusaukseen”. Itsekin voimme vaikuttaa siihen, minkälaisiin tilanteisiin itsemme asetamme. Mutta voimme myös rukoilla sellaista varjelusta, ettemme joutuisi tilanteisiin, jossa on houkutus erehdykseen ja lankeamiseen. Raamattu sanoo: ”Kestävyys auttaa selviytymään koetuksesta ja koetuksesta selviytyminen antaa toivoa.”

Lapsus merkitsee siis myös putoamista. Voimme pudota kyydistä, kärryiltä, voimme pudota kuoppaan tai kuiluun. Mutta voimmeko pudota myös Jumalan kämmenelle ja armon varaan? Kyllä voimme. Voimme, kun muistamme, että me kaikki olemme erehtyviä ja tarvitsemme armoa. Voimme, kun muistamme, että Kristus on tullut juuri siksi, että hän sovitti ja kantoi meidän kipumme, syntimme ja erehdyksemme. On hyvä opetella elämään armon varassa, Kristuksen varassa. Silloin voin olla armollinen itselleni ja lähimmäiselleni, niin kuin Jumala on meitä kohtaan armollinen.


Heikki Pelkonen
kirkkoherra

Seuraako Suomi taas Ruotsia jengirikollisuuden hyväksymisessä?

Suomea ovat varoitelleet monet ruotsalaiset nuorisorikoksiin erikoistuneet asiantuntijat , että älkää tehkö kuten me ja luoko sellaisia edellytyksiä jengirikollisuuteen, kuten me teimme. Loimme Ruotsiin gettoja, joissa vallitsee viidakon lait siksi, että maahanmuuttajat ja erilaiset uskonnolliset vähemmistöt ja omia tapojaan noudattavat yhteisöt eivät piittaa virallisista ohjeista ja neuvoista tuon taivaallista.

Liika polarisaatio ja ns. medelsvenssonien piilevät, rasistiset mielipiteet ovat aiheuttaneet sen, että sopeutuminen varakkaaseen kansankotiin on totaalisesti epäonnistunut. Kaikki yhdessä ovat lisänneet nuorten tekemiä vakavia rikoksia, väkivallantekoja ja ryöstöjä. Erityisesti koko Ruotsin suuri huumekauppa on siirtynyt kilpailevien rikosliigojen haltuun ja jengisodat ovat kärjistyneet ja raaistuneet. Tiedetään, että valtaosa nuorten tekemistä rikoksista jää aikuisuuden myötä. Mutta niille nuorille, joille rikollisuus jää pysyväksi, on usein erittäin paljon kasautuneita riskitekijöitä, kuten neuropsykiatrisia haasteita, rikkinäisiä koteja, traumaattisia kokemuksia ja huumekokeiluita.

Katujengeistä on tullut kummallinen koko nuorisorikollisuutta avaava käsite, vaikka se ei ihan suoraan liity moneenkaan ilmiöön. Vain joka kymmenennellä nuorella on kaveriporukka, jossa hyväksytään tai tehdään rikoksia yhdessä. Silti vain alle prosentti sanoo ryhmäänsä jengiksi. Suomessa ns. tunnustukselliset liivijengit eivät vielä ole niin sitoutuneita yhteisiin huumebisneksiin kuin Ruotsissa. Kuitenkin suuren sosiaalisen median takia myös suomalaiset nuoret saattavat ihailla ulkolaisia katujengejä. Mutta onneksi olemme vielä täällä ” Härmässä” välttäneet organisoituja rikosliigoja suhteellisen hyvin. Meilläkin roikkuu ostariporukkaa, mutta kaikki eivät tee suinkaan rikoksia.

Ruotsalaiset viranomaiset ovat korostaneet, että muuttuvaan tilanteeseen kannattaa meilläkin varautua ja toimia heti napakasti ja päättävästi. Me emme Suomessa saa tuudittautua Prinsessa Ruususen uneen ja toivoa, että eihän se nyt meille siirry! Kyllä se siirtyy, jos maahanmuuttajia ei saada sopeutettua meidän yhteiskuntaamme paremmin. Eniten ongelmia tuottavat Suomessa nyt maahanmuuttaja tyttöjen sukuelinten silpomiset, kunniakäsitteiden erilaisuus ja uskonnolliset haasteet.

Tarvitsemme Suomessa juuri nyt analyyttista keskustelua, samalla kun huolehdimme siitä, että alueellinen polarisaatio ei käänny niin vahvaksi kuin Ruotsissa ja se, että kykenemme tarjoamaan kaikille tasokkaan peruskoulutuksen, josta on helppo jatkaa ammatillisiin opintoihin. Erittäin tärkeä ryhmä, joka pitää huolta ja huomioida on ns. koulupudokkaat, joiden ongelmiin on satsattava enemmän rahaa. Jokainen yhteiskunnasta pudonnut ja sosiaalihuollon varaan joutunut nuori maksaa elinodotusarvioiden mukaan noin 1, 5 miljoonaa euroa eri laskutavoista riippuen. Tähän Suomella ei ole varaa, kuten ei Ruotsillakaan!

Osaammeko ja uskallammeko siirtää ennaltaehkäisevään nuorisotyöhön riittävästi rahaa, onkin tulevaisuudessa avainkysymys nuorisorikollisuuden ja jengirikollisuuden ehkäisyssä. Mitä aikaisemmin ja paremmin kykenemme puuttumaan erilaisiin nuorten tasa-arvo epäkohtiin, sitä helpompi meidän on toimia tulevaisuudessa.

Tanskassa turvauduttiin varsin järein asein jengirikollisuuteen. Pääministeri Lars Lokke Rasmussenin aloittama ”gettopolitiikka” on toiminut hyvin. Tanskassa jengiin kuuluville rikollisille voidaan määrätä kaksinkertaisia rangaistuksia ja oikeudessa on mahdollista toimia anonyymisti todistajana. Jengiin kuuluvalle tanskalaisnuorelle voidaan tehdä ruumiintarkastuksia, vaikka häntä ei varsinaisesti epäiltykään rikoksesta. Myös häätöjä muille alueille on kokeiltu ja vuokrasopimuksia on sanottu irti. Nyt monilla mittareilla Tanskassa on katsottu, että jengit on saatu ruotuun. Onnistuisiko tämä Suomessa? Vai veisivätkö ”viherkommunistit” näitä toimia EU-tuomioistuimiin yksilön oikeuksien loukkauksina? Tärkeintä on koulutukseen panostaminen ja eri alueiden sosiaalisten olojen parantaminen. Pahinta Suomessa on jäädä odottelemaan ja toivoa parasta!

Juhani Melanen

DuuniExpo näytti osaamista

Lahden LAB-ammattikorkeakoulun kampuksella pidettiin keskiviikkona opiskelijalähtöinen verkostoutumis- ja rekrytointitapahtuma DuuniExpo. Lahdessa on LAB:ssa ja LUT:ssa lähes 6000 opiskelijaa. Kaupungin kasvu lähtee juuri opiskelijoista: lisää tarvitaan ja töitä pitää meidän kaikkien tehdä että täällä viihdytään ja halutaan jäädä tekemään työtä ja asumaan.

Tapahtuma tarjoili opiskelijoille hienoja mahdollisuuksia verkostoitua yrityksien kanssa kasvotusten. Onnistuneesta tapahtumasta kertoo yli 4000 kävijää. DuuniExpo luo monelle ainutlaatuisen kohtaamisen tulevan työnantajan kanssa, tai vaikkapa kipinän uudelle urapolulle. Osallistuin ”Tulevaisuus ja osaaminen” -paneelikeskusteluun. Pohdimme minkälaisia osaajia Suomessa on sekä minkälaisia osaajia tarvitsemme viiden vuoden kuluttua. Suomi tarvitsee osaajia joka tasolta, oppisopimuskoulutuksen kautta valmistuvia tekijöitä ja työperäisen maahanmuuton kautta työmarkkinoille tulevia. Nyt englannin kieli nousee työelämässä ja opinnoissa. Se ei silti yksin riitä. Monipuolinen kielitaito on rikkaus ja se on pienen maan ja lahtelaisten kilpailuetu.

Keskiviikkona ohjelmassa oli myös yrittäjien vaalipaneeli: korostin Lahden hyvää osaamista ja onnistumisia investoinneissa vihreisiin ratkaisuihin ja elintarvikealan nousua. Me olimme yhtä mieltä siitä, että vihreä siirtymä tuo työtä ja vientiä Lahteen. Erot syntyivät, kuten aina, oikeudenmukaisuudessa.

2 prosentin kasvutavoite Suomelle on kova, mutta tehtävissä. Sitä ei tehdä vain leikkaamalla, vaan panostamalla oikeisiin asioihin, kuten koulutukseen ja kansainvälistymiseen.

Kokoomus ja Perussuomalaiset keskittyvät hyväosaisten verotuksen alentamiseen ja suurituloisten yrittäjien suojeluun. Me taas halumme, juuri niitä joilla on vaikeaa ei jätetä yksin. Jos sinimusta hallitus saa vallan keväällä on leikkauksia luvassa sosiaaliturvaan, opiskelijoille, eläkeläisille ja palkansaajien turvaan.

Maanantaina tapasimme lahtelaisia ministerikollega Krista Kiurun kanssa torilla. Yhä useampi nuori kärsii masennuksesta ja ahdistuneisuudesta. Jopa joka neljäs nuori kärsii mielenterveyden häiriöistä. Joka 10 nuori on mielenterveysongelmien kanssa erikoissairaanhoidon asiakas. Kasvavaan hoidon tarpeeseen ei kuitenkaan ole pystytty vastaamaan. Lahden tilanne on silti parempi kuin pääkaupunkiseudun, mutta se ei ole selitys. Kritisoin Hyvinvointiyhtymän henkilöstöpoliikkaa: ensin järjestetään YT – neuvottelut ja näytetään osaajille ovea, seuraavaksi kerrotaan että ei saada työvoimaa. Harjun Terveyden perustaminen jätti rannalle paljon muiden sote – alan toimijoiden osaamista. Todellinen monituottajamalli jäi piippuun ja pahasti. Tästä moni pienyrittäjä ja järjestö on katkera ja syystä. Miten nyt esimerkiksi ennaltaehkäisyä monipuolisesti kehitetään ja luodaan todellisia säästöjä?

Lyhytnäköistä johtamista, jota en itse olisi koskaan hyväksynyt. Lahdessa pitää nyt tehdä Sote-alan toimijoiden kunnianpalautus ja se työ täytyy tehdä myös itse. Kannustetaan nuoria opiskelemaan alalle, maksetaan työstä reilu palkka ja motivoidaan ihmisiä ja jaksamaan vaativassa työssä.

Ville Skinnari

Laskeudumme paastoon

Mäenlasku, hernekeitto ja laskiaispulla, ne ovat ne laskiaistiistain perinteiset ja iloiset asiat! Laskiainen on kuitenkin pohjimmiltaan kirkollinen juhla. Se on saanut nimensä laskeutumisesta paastoon. Toisen selityksen mukaan paaston lähestyessä lasketaan, montako päivää on paaston alkamiseen ja montako päivää se kestää. Meitä siis valmistellaan tuhkakeskiviikkona alkavaan 40 päivän pituiseen paastoon.

Paaston aloituspäivää voi verrata liikennevaloihin: joulun punainen ja kynttiläpäivän valkoinen ovat jo aiemmin alkutalvesta vaihtuneet vihreäksi. Jos autossa istuisi, se olisi kuin jalka siirtyilisi kaasun ja jarrun välillä. Kun tuhkakeskiviikkona väri vaihtuu violetiksi, niin kirkossa se tarkoittaa jarruttamista ja hidastamista. Täyspysäys tulee 40 päivän kuluttua, kun musta väri tulee pitkäperjantain väriksi. Mutta sitten jatketaan pääsiäisen valkoisen värin iloon! Näin on värisymboliikkaa kuvaillut pastori Kari Pekka Kinnunen.

Millaiset laskiaisperinteet sinulla on ollut ja on? Entä oletko koskaan paastonnut? Jos olet, millainen paasto se oli? Ruuan määrän ja laadun muuttuminen, ajankäytön muutos, hidastaminen ja hiljentyminen, toisia varten oleminen? Tänäkin vuonna meitä kutsutaan jälleen laskeutumaan paastoon. Ja kaikki nuo edellä esitetyt paastoamistavat ovat kannatettavia vaihtoehtoja. Etenkin meitä kutsutaan miettimään, mikä elämänmenossa on todella tärkeää. Ehkä seuraava P.Kantalan laatima paastonajan rukous auttaa alkuun?

”Jumala, tarvitsen hiljentämistä elämääni.
Haluan jättää kaiken kiireen, ahmitut aamiaiset ja lounaat, juoksun ohikiitävään bussiin, levottomat yöt.
Haluan pysähtyä. Hengittää ja olla hiljaa.
Kunnes sinä, Jumala, hengität minussa.”


Kati Saukkonen
Pastori

Turkin ja Syyrian maanjäristysalueelle nopeaa apua

Maanjäristys Turkissa ja Syyriassa on ollut historiallisen voimakas. Kuolonuhrien määrä on noussut tähän mennessä jo yli 15 000 ja loukkaantuneiden määrä on viimeisimmän tiedon mukaan koko alueella yli 55 000. Huolta tilanteessa lisää se, että esimerkiksi Luoteis-Syyriassa ihmisiä koettelivat jo ennestään vaikeat talviolosuhteet ja kolera.

Humanitaarista apua on toimitettu nopeasti alueelle ja konkreettisina toimina jaetaan mm. ruokaa, lääkkeitä, vilttejä ja suojaa. Suomi vastaa alueella olevaan hätään Punaisen ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen liiton kautta miljoonalla eurolla. Järjestöjen toiminnalla on todella merkittävä rooli siinä, että saamme liikkeelle juuri sellaista apua, jota paikanpäällä nyt tarvitaan.

Kempower julkisti tällä viikolla uuden tehdasinvestoinnin Yhdysvaltoihin. Rohkea päätös on oikea ja vauhdittaa yhtiön kasvua voimakkaasti kasvavilla sähköisen liikenteen markkinoilla. Olemme sopineet kuuden osavaltion kanssa yhteistyöstä USA:ssa. Yksi niistä on Pohjois-Carolina, jonne Kempower nyt investoi. Yhteistyö osavaltiotason kanssa on tärkeää ja alueella kuvernöörillä on paljon vaikutusvaltaa. Presidentti Bidenin valtava tukipaketti (IRA) luo mahdollisuuksia, mutta samalla se kohtelee ulkomaalaisia yrityksiä myös syrjivästi.

Olemme Euroopan Unionin ja eri jäsenmaiden, kuten Saksan ja Ranskan kanssa sekä EU:n puheenjohtajamaa Ruotsin kanssa tehneet paljon työtä, että pelikenttä olisi meille mahdollisimman tasainen USA:n markkinoilla. Kempowerin lisäksi myös Fazerilla voi jatkossa olla mahdollisuuksia USA:n markkinoille. Markkina vaatii valtavasti työtä ja pitkäjänteisen panostuksen. Myös Hartwall ja lonkero on menestynyt, eli esimerkkejä löytyy.

Vierailin tällä viikolla Qatarissa ja Intiassa. Dohassa avasimme uuden suurlähetystön. Kirjoitan tätä kolumnia Delhissä, missä tapasin avainministereitä ja yhdessä Norjan kauppa – ja teollisuusministerin kanssa Intian kauppaministerin. Yritysten kanssa keskitymme erityisesti digi – ja energiaratkaisuihin. Intia on maailman kasvun moottori, jonka käsissä on paljon myös ilmastoasioissa. Suomalaisia ja norjalaisia yrityksiä on Intiassa jo 240. Finnair lentää suoria lentoja Delhiin ja Mumbaihin. Sujuvat yhteydet ovat tärkeässä roolissa niin yritystoiminnan kuin matkailun kehittämisenkin suhteen.

Haluamme yhteisesti Pohjoismaina tarjota Intialle parhaan mahdollisen osaamisen vihreän siirtymän toteutukseen. Emme kuitenkaan pysty Pohjoismaina yksin toteuttamaan maailman edellyttämää vihreää siirtymää ja tässä tavoitteessa Intia on yksi tärkeimmistä kumppaneistamme. Yhdessä voimme kehittää ja tarjota keskeisiä teknologioita ja ratkaisuja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ja vihreän kasvun edistämiseksi.

Ville Skinnari

Suomen taloudelliset ongelmat oltava vaalitaistelun ytimessä

Näin ei voi Suomessa jatkua, että velkaa otetaan joka vuosi miljardeja syömävelaksi, josta maksetaan korkoa jo joka vuosi 3 miljardia. Meidän on huomioitava seuraavat tosiasiat ja ryhdyttävä tositoimiin niiden korjaamiseksi. Muuten meillä on edessä elintason huomattava lasku ja ongelmien kasautuminen.

Tieto ja taitoa löytyy, mutta nyt tarvitaan sitä tahtotilaa nimenomaannuusilta kansanedustajilta, joiden tehtäväksi jää Suomen talouden vakauttaminen. Tämä urakka on edessä, tahdoimmepa tai emme. Mitä aikaisemmin seuraavien epäkohtien poistamisen aloitamme, sitä suurempi mahdollisuus meillä on, ettemme putoa banaanitasavaltojen kastiin tulevaisuudessa.

Huomioitavat tosiasiat; Suomen talous ei ole kasvanut reaalisesti 14 vuoteen, työikäinen väestö on vähentynyt jo 10 vuotta, mutta työvoiman saatavuusongelmat silti suurin kasvun este. Ikääntyminen etenee jo niin kovaa vauhtia, että vuonna 2035 me tarvitsisimme melkein viisinkertaisen määrän vanhustenhoitajia huolehtimaan väestömme ikääntyvistä ihmisistä. Onnistuuko tämä Suomen nykyisellä syntyvyydellä vai tarvitsemmeko siihen harkittua ja lisääntyvää maahanmuuttoa? Vastaus on ilmiselvä. Työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä, sillä siitä on hyötyä myös teollisuudelle ja liike-elämälle.

Eräs maamme suurimmista ongelmista on se, että julkinen taloutemme pyörii jatkuvalla velkarahalla, jota ei enää saa nolla-korolla. Tässä alijäämätilanteessa tapahtuu pysyvä käänne pahempaan. Julkisen velan BKT-suhde on kaksinkertainen verrattuna tuottavuuteen. Näyttää uhkaavalta, että nuoret jälkeläisemme saattavat päätyä maksumiehiksi tulevaisuudessa meidän boomereiden holtittoman taloudenpidon takia. Olemme tilanteessa, jossa kestävyysvajeemme on nyt 10 miljardia euroa, mikä tarkoittaa sitä, alussa mainitsemani korkotulot kasvavat liian hitaasti tuottavuuteen nähden. Me tarvitsisimme kipeästi tänne Suomeen lisää investointeja, mutta emme ole kyenneet huolehtimaan riittävän hyvin investointiympäristöömme vaikuttavista tekijöistä, kuten kilpailukykyisestä verotuksesta, sujuvista ja joustavista lupaprosesseista sekä yritysten joustavista rahoitusmahdollisuuksista.

Suomessa on kansainvälisiä yrityksiä, mutta me tarvitsemme niitä tänne lisää juuri nyt, sillä kaikkialla maailmassa eräs tärkeimmistä lähestymistavoista on ympäristötiedon lisääntyminen, kestävä kehitys ja yritysten vastuullisuuden korostaminen yritystoiminnassa maailmanlaajuisesti. Esimerkiksi Ruotsi on sijoittanut paljon enemmän mm. informaatioteknologiaan kuin Suomi ja tämä tulee näkymään muutaman vuoden kuluttua. Ilman tuotannon rakennemuutosta emme millään kykene vastaamaan ilmastonmuutoksen haasteisiin ja uusien teknologioiden käyttöönottoon. Mitä kauemmin me mietimme näitä pakollisia
muutostrendejä sitä suuremmaksi kuilumme muihin Pohjoismaihin kasvaa.

Suomessa se outo tilanne jatkunut liian kauan, että taloutemme työvoima on ollut vajaassa käytössä ja tämän tilanteen korjaaminen on ollut eräs talouspolitiikkamme akuuteista ongelmista. Toinen pysyväisyysongelma on meillä ollut vuosikymmeniä. Se on pitkäaikaistyöttömien suhteettoman suuri osuus työikäisestä väestöstä. Uudelleenkoulutuksellakaan heitä ei ole saatu mukaan nopeasti muuttuville työmarkkinoille, eikä eläkkeellekään voida kaikkia siirtää. Elämme Suomessa hektisessä taloudessa, jossa on jylläävät korkea inflaatio ja hintojen nousu. Ellemme tässä erittäin vaikeassa tilanteessa kykene katkaisemaan julkisen taloutemme velkakierrettä, joka paisui viime vuonna yli 10 prosenttiyksikkö 69,5 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen, olemme pian siinä tilanteessa, jossa putoamme pois ns. hyvinvointivaltioiden joukosta. Valtion velkasuhde ei voi enää kasvaa tai meille tulee tilanne, jossa yhteiskunnan pakollisia menoja on priorisoitava. Ikävintä, jos tässä tilanteessa juuri tänä vuonna alkanut sote-uudistus kokisi vaikeuksia ja joitain sen lupaamia palveluita emme voisi kattaakaan enää valtion pussista.

Meille on syntynyt Suomeen suuria erilaisia pelkästään sosiaalitukien varassa toimeentulevia ryhmiä, kuten köyhät eläkeläiset, nuorisotyöttömät, erilaiset vammaiset ja työrajoitteiset, koulupudokkaat ja huumeiden väärinkäyttäjät. Tässä on tärkeitä haasteita tuleville kansanedustajille. Onneksi me kuitenkin jaksamme lakkoilla. Siihen on näköjään aina varaa.

Juhani Melanen

Kasvun ihme

Äidilläni on tapana tehdä ristinmerkki leipätaikinaan. Samassa yhteydessä hiljaa lausutut sanat: ”siunaa Jeesus leipämme”, jäivät pienen pojan mieleen. Rukouksesta välittyi kiitollisuus siitä, että leipää on ja pyyntö, että sitä olisi vastakin. Myöhemmin kuulin, että tapa oli periytynyt äidin äitini mummolta, joka oli elänyt suuret nälkävuodet. Isä meidän rukouksen sanat: ”Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme” on lausuttu maassamme erilaisella vakavuudella vielä jokin aika sitten.

Maata viljelevät tietävät, että monen asian täytyy osua kohdalleen, jotta syksyllä voi korjata hyvän sadon. Kasvi tarvitsee kasvaakseen valoa, vettä, sopivan kasvualustan ja ravinteita. Tämän me kaikki opimme viimeistään koulun biologian tunnilla. Sen tiesi myös Profeetta Hoosea, joka käytti maanviljelystä vertauskuvana yli 2700 vuotta sitten. Hän käskee muokata maan ja kylvää. Jumala lupaa sitten siunauksen sateen. Viljan kasvua vertauskuvana käyttivät myös Jeesus ja Paavali 700 vuotta myöhemmin. Näistä voi kuulla luettavan ensi sunnuntaina jokaisessa suomalaisessa kirkossa, jossa toimitetaan messu tai jumalanpalvelus.

Tekstien vertausten tarkoituksena on kuvata sunnuntain aihetta, joka on Jumalan sanan kylvö. Jeesuksen seuraajien tehtävänä on kylvää, kertoa armahtavasta ja anteeksiantavasta Jumalasta, joka rakkaudessaan haluaa pelastaa meidät vapaiksi synnin ja kuoleman vallasta. Paavali kuvaa sunnuntain tekstissä tuota tehtävää ”Istuttaja ei ole mitään, ei myöskään kastelija, vaan kaikki on Jumalan kädessä, hän suo kasvun.” (1. Kor. 3:7) Vaikka pystymmekin tutkimaan viljan kasvua ja kehittämään erilaisia menetelmiä ja lannoitteita, elämä ja kasvu itsessään ovat ihmeitä.

Suurin ihme on kuitenkin uskon ihme, se että Jumalan sana ja Pyhä Henki saavat synnyttää elävän uskon. Edelleen on kylvön aika. Suomen kirkkoa sanotaan katekismuksen mukaan kansankirkoksi siksi, ”että se tahtoo sulkea Jumalan ennättävän armon piiriin koko kansan. Jeesus on käskenyt tehdä kansat hänen opetuslapsikseen. Jokainen ihminen tarvitsee Vapahtajaa, ja Jumalan isänsyli on syntien anteeksiantamuksessa avoinna jokaiselle. ” Saamme rukoilla, että Jumala antaisi siunaukseen sateen sataa niin kansamme pelloille kuin sydämiimmekin.


Janne Suomala

Nato, Suomi ja Ruotsi

Viikko alkoi Hämeenlinnassa Suomi-Yhdysvallat seminaarissa. Suomen ja Yhdysvaltojen välisten markkinoiden kasvupotentiaali on merkittävä ja tämä potentiaali pitää nyt muuttaa talouskasvuksi ja työpaikoiksi. Hämeen liiton järjestämässä tilaisuudessa pohdimme suurlähettiläs Mikko Hautalan, Hämeen ammattikorkeakoulun ja puolustus – ja ilmailualan toimijoiden (PIA) sekä Hämeen avainyritysten kanssa miten saavutamme nämä tavoitteet. Yhdysvallat on meille tärkeä kumppani. Viimeisen vuoden aikana maidemme suhteet ovat
tiivistyneet entisestään. Olemme luotettava kumppani ja tätä on nyt osattava hyödyntää sekä ulko- että kauppapoliittisissa suhteissamme.

Suomen ja Ruotsin NATO-prosessi puhuttaa ja syystä. Turkki vihjaili, että se voisi ratifioida Suomen jäsenyyden ennen Ruotsia. Suomen kanta ei ole muuttunut, vaan tavoitteena on edetä yhdessä Ruotsin kanssa. Suomen tiivis yhteydenpito Turkin, Ruotsin, USA:n ja Naton kanssa jatkuu. Pääministeri Marin
vierailee torstaina Tukholmassa. Turkissa on vaalit 14.5. ja ratifiointi ennen sitä on epätodennäköistä. Aikataulullisesti olisi kuitenkin mahdollista, että ennen NATO:n Vilnan kesän kokousta ehditään vielä saada päätöksiä Turkista ja Unkarista. Suomen ja Ruotsin yhtäaikaisen liittymisen edut ovat ilmeiset: Voimme yhdessä mennä huomattavasti nykyistä pidemmälle puolustussuunnittelussa ja puolustuksen yhteisten rakenteiden kehittämisessä. Kriisitilanteissa meidän keskinäinen yhteys korostuu. Jos Itämeri on haastettuna
toimii Suomen huolto Ruotsin kautta. Siksi maidemme välinen luottamus on oltava nyt ja jatkossa 100 prosenttia eikä sitä pidä keikuttaa. Samalla vahvistamme NATO:n toimintakykyä ja koko NATO:n turvallisuutta.

Myös teollisuuden yhteistyö tuo meille työpaikkoja ja kasvua sekä yhteistä huoltovarmutta. Samalla se tukee myös Pohjoismaista puolutusyhteistyötä. Turvallisuuden käsite on muuttunut uhkien monimutkaistuessa. Myös puolustusteollisuuden ja siviilipuolen rajapinta ei ole yksiselitteinen. Teknologiasta on tullut yhä keskeisempi osa puolustusta ja kokonaisturvallisuutta. Se laajenee älykkäiksi ohjelmistoiksi, tiedonkäsittelyksi ja automatisaatioksi. Yritysten näkökulmasta tämä avaa uusia kysyntämarkkinoita. Tässä on kymmenien tuhansien uusien työpaikkojen potentiaali Suomelle ja myös Lahden alue voi saada tästä omansa.

Tapasin Hämeenlinnassa myös SSAB:n tehtaan johtajaa sekä henkilökuntaa. Teemme Suomessa ja Ruotsissa maailman vihreintä terästä. SSAB tekee jatkuvaa työtä täysin päästöttömän teräksen saavuttamiseen. Vihreä teräs valtaa alaa nopeasti. Kuluttajia ja yrityksiä kiinnostaa yhä enemmän vihreämmät vaihtoehdot. 1000 tärkeää työpaikkaa Hämeenlinnassa ja 10.000 koko Suomessa on paljon ja lisää voidaan luoda jatkojalostuksella ja uusilla ideoilla.

Lauantaina polkaistaan käyntiin kevään vaalikampanjointi SDP:n kampanjastartissa Helsingissä. Luvassa on työntäyteiset kahdeksan viikkoa. Nyt painetaan täysillä Lahdessa ja Hämeessä vaalipäivään 2.4 eli sunnuntai
iltaan saakka.

Ville Skinnari

KOLUMNIT -arkisto

helmikuu 2025

tammikuu 2025

joulukuu 2024

marraskuu 2024

lokakuu 2024

syyskuu 2024

elokuu 2024

kesäkuu 2024

toukokuu 2024

huhtikuu 2024

maaliskuu 2024

helmikuu 2024

tammikuu 2024

joulukuu 2023

marraskuu 2023

lokakuu 2023

syyskuu 2023

elokuu 2023

kesäkuu 2023

toukokuu 2023

huhtikuu 2023

maaliskuu 2023

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011