Slush-messuilla Helsingissä haetaan taas sellaisia start up-yrityksiä, johon pääomasijoittajat uskovat ja pistävät rahojaan peliin. Suomessa on osaamista, mikä suuntautuu osin vääriin kohteisiin ja kouluissa tietokoneen käyttöä ei ole osattu suunnata soft-ohjelmistoihin, joissa muut maat ja koululaiset etenevät eri tahtiin kuin me.
Maailman talousfoorumi arvioi, että jo vuonna 2027 koko maailman bruttokansantuotteesta 10 prosenttia on kytköksissä lohkoketjuteknologiaan. Kyseessä on siis mullistava megatrendi, mutta monelle ne ovat suurta hepreaa ja ufojuttuja.
Avainsanat ovat luottamus ja tietokantojen hajauttaminen. Lohkoketjujen sisältämä tieto on palvelimilla ympäri maailmaa, eikä se ole minkään yksityisen tahon hallussa. Kyse on ikään kuin tilikirjasta, johon jokaisella käyttäjällä on mahdollisuus päästä käsiksi. Kun tietokantaan tehdään muutos, muut käyttäjät, eli käytännössä koneet, äänestävät, onko tieto aitoa. Jos se on, tieto lisätään lohkoketjuun. Tällöin kaikki tieto tallentuu todistettavasti ja on kaikkien jäljitettävissä. Tämä synnyttää luottamuksen. Ja mikä tärkeää, vaikka kaikilla käyttäjillä on mahdollisuus päästä käsiksi tietoihin, yksityiset tiedot voidaan tarvittaessa tehdä salatuiksi. Muut käyttäjät näkevät, että tieto on muutettu, mutta eivät saa siitä enempää selville.
Naapurimme diginatiivi kansakunta Viro on jo rakentanut lohkoketjuihin pohjautuvan henkilötietojärjestelmän. Kansalaiset voivat tarkastaa, onko omia tietoja muutettu, mutta toisten tietoja ei voi vakoilla. Lohkoketjuissa on siis kyse salausteknologiasta, joka on alunperin kehitetty virtuaalivaluutta bitcoinia varten. Lohkoketjujen nerokkaana ideana on tuoda luottamusta sellaisten tahojen välille, jotka eivät tunne toisiaan. Tällä hetkellä virtuaalivaluutat ovat jääneet marginaaleiksi, mutta niiden taustalla oleva teknologia voi tuoda ennennäkemätöntä tehokkuutta niin teollisuuteen kuin finanssialalle.
Lohkoketjuilla voidaan luoda luotettavia maksujärjestelmiä. Jokaisesta transaktiosta jää ikuinen jälki tietokantaan. Ja jos ajatusta jatketaan, lohkoketjuilla voidaan tulevaisuudessa rakentaa järjestelmiä, jotka tekevät pankit tarpeettomiksi rahansiirroissa. Toki pankeilla on muitakin palveluita, joille varmasti myös tulevaisuudessa on kysyntää.
Luottamusta synnyttävää teknologiaa voidaan käyttää mm. niin sanottujen älykkäiden sopimusten tekemisissä. Ylimääräisten välikäsien määrä vähenee rahankäsittelyssä ja clearing- eli selvitysprosesseja voidaan samoin vähentää. Samalla katoaa monia liiketoimintamalleja, koska aikaa ja resursseja nielevät toiminnot käyvät tarpeettomiksi.
Tätä läpimurtoa joudutaan vielä odottamaan, mutta Slush keräsi siihen varmasti rahaa viime keskiviikkona ja torstaina Helsingissä.
Juhani Melanen