Melastelua

Hyvästi kaunokirjoitus ja kasvien keräily!

Eräs hyvä tuttavani pyysi minua kirjoittamaan ja muistelemaan meidän suurten ikäluokkien kokemuksista entisestä kansakoulusta. Me sodan jälkeiset naperot jouduimme kirjoittamaan ja opettelemaan kaunokirjoitusta oikeiden kaunokirjoitusmallien avulla ja tekemään harjoitustöitä sillä ainoalla ”oikealla” pullomustella, jonne kynän terä kastettiin ja sitten raapustettiin sitä sun tätä harakanvarpailla kaunokirjoitusvihkoon. Kaiken kukkuraksi piti imupaperilla painella töittensä tuhrut luettuun muotoon. Itkua väännettiin silloin ihan oikeasti. Minä selvisin tästä jotenkin, mutta hyvä naapurin kaverini Martti Venäläinen, joka oli ”vasuri” kärsi tästä suunnattomasti, koska hiha tahtoi sutata kaiken. Vasenkätiset joutuivatkin kääntelemään kättään erittäin outoihin asentoihin selviytyäkseen edes jollain tavalla näistä epäinhimmillisistä koettelemuksista.

Vuonna 2008 syntyneet lapset ovat ensimmäinen suomalainen ikäluokka, jota opetetaan kirjoittamaan vain tekstaamalla. He siis eivät enää harjoittele sitä kaunokirjoitusta, jossa kirjaimet sidotaan toisiinsa. Meidän aikanamme kynä nostettiin vain sanojen välissä. Tätä kaunokirjoitusta alettiin yksinkertaistaa 1980-luvun lopussa. Ani harva 2000-luvulla peruskoulun käynyt enää kirjoittaa sidosteista käsialaa. Yläkoululaiset ja lukiolaiset ovat jo vuosia lähinnä tekstanneet.

”Rakkaamme” kauno katoaa! Katoaako grafologia ( käsialatutkimus) sen myötä? Nyt kaikki kirjoitettiin ylioppilaiskokeissa ensimmäistä kertaa sähköisesti ja tietokoneilla. Yliopistossa kaunokirjoituksessa on tulossa yhtä vierasta kuin hieroglyfeistä. Muutos on erittäin suuri ja siitä on kirjoitettu liian vähän ja muutoksia analysoitu vielä vähemmän. Länsimaalaiset ovat kirjoittaneet samalla tavalla jo monta sataa vuotta. Jos on opetellut Suomen koulussa kaunokirjoitusta, pystyy lukemaan vaivatta seitsemän vuotiaan kuningatar Victorian kirjeen äidilleen vuodelta 1823. Hyvin sujuisi myös Abraham Lincolnin teksti, kuten Napoleonin kirjeetkin. Vaikeuksia alkaisi tulla vasta 1600–luvun hämähäkkimäisten uusgoottilaisten tekstien kanssa. Kyseessä on siis lukeminen, ei ymmärtäminen!

Nyt koulussa opetetaan näppäilyä. Älypuhelimillahan me tulevaisuudessa kommunikoimme. Näppärät nuoret selviävät tästä paremmin kuin me köntykset. Heikoimpia auttaa ennakoiva tekstin syöttö. Tunteita ilmaisemme emojilla, ääniviestejä voi aina lähettää tai teksti voi myös sanella. Postikortit on korvattu somekuvilla, kalenteri on puhelimessa, passeissa on biotunnisteet ja kassalla riittää pin-koodi. Kännykkä avautuu sormenjäljellä. Maailma muuttuu ja me sen mukana!

Onneksi kasvien keräilystä herbarioon luovuttiin 1960-luvulla oppikouluissa. Nyt oppilaat eivät tunne kasveja juurikaan ja heitä varten on pakko järjestää erityisiä kursseja. Loppujen lopuksi en minä juurikaan kesälomiani menettänyt 120 kasvin takia. Vanhempien kavereiden kansioista ne napattiin ja tiedot siirrettiin uudelle paperille, mutta omalla kaunolla!

Jussi Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Toiminnanohjaaja Lasse Perttola: Metsäkauriit viihtyvät Launeella, koska siellä on turvallista
Projektipäällikkö Janne Wikström: Porvoonjoentie siirtyy Patomäen tunnelin päälle elokuussa
Hallituksen puheenjohtaja Vesa Koski: ”Juhannus olisi jo mahdollista viettää saneeratussa kodissa”
Ylitarkastaja Mimmi Kaskenpää: ”Palotutkinnan ja onnettomuusselosteen valmistuttua laitoksen toimintaa sekä ennalta varautumista on tarpeen tarkastella”
Fysioterapeutti Rosa Hemming: Liiku, niin jaksat paremmin!
Ikääntyvä kansa tarvitsee itsekkyyttä ja rohkeutta, erityisesti naiset
Helsingintie aukeaa jo kesäkuussa
Eteläinen kehätie valmistuu: Mitä hyötyä Lahdelle 70 miljoonan euron sijoituksella?
Matematiikan lehtorit Sari Hautala ja Annika Kinnunen: ”Olemme aivan liekeissä, kun pääsemme uuteen monitoimitaloon”
Rehtori Matti Tuovinen: ”Erityisoppilas voi opiskella Sylvia-koulussa turvallisessa maaseutumaisessa kaupunkiympäristössä”
Omalähiö jää tauolle – seuraava lehti ilmestyy 15.5.
Ylikonstaapeli Ari Pinomäki: Maakuntarajan sulku on suomalaisten viranomaisten yhteistyökyvyn testi
Luokanopettaja Tytti Heikkinen: Positiivinen palaute on tärkeää sekä työkaverille että oppilaalle
Koronavirus siirsi Sylvia-kodin juhlia tuonnemmaksi
Hennalan upseerikerholla juhlittiin talvisodan 80-vuotismuistojuhlaa
Järjestyksenvalvoja Osmo Ruhanen: Kalenteriin merkittiin ensimmäiseksi pelipäivät ja sen jälkeen suunniteltiin muuta elämää
Käsikirjoittaja Timo Taulo: Jokaisella Hennalassa asuvalla ihmisellä oli suuri huoli tulevaisuudestaan syksyllä 1944
Työllisyysasian päällikkö Sami Kuikka: Ohjaamon kautta moni lahtelainen nuori löytää työtä
Käyttöpäällikkö Pasi Heinonen: Yhden suurjännitepylvään romahtaminen ei vaikuta sähkönjakeluun
Avantouimari Siviä Kähkönen: Avantouinti virkistää kehoa ja mieltä
ARKISTO