Hyvästi kaunokirjoitus ja kasvien keräily!

Eräs hyvä tuttavani pyysi minua kirjoittamaan ja muistelemaan meidän suurten ikäluokkien kokemuksista entisestä kansakoulusta. Me sodan jälkeiset naperot jouduimme kirjoittamaan ja opettelemaan kaunokirjoitusta oikeiden kaunokirjoitusmallien avulla ja tekemään harjoitustöitä sillä ainoalla ”oikealla” pullomustella, jonne kynän terä kastettiin ja sitten raapustettiin sitä sun tätä harakanvarpailla kaunokirjoitusvihkoon. Kaiken kukkuraksi piti imupaperilla painella töittensä tuhrut luettuun muotoon. Itkua väännettiin silloin ihan oikeasti. Minä selvisin tästä jotenkin, mutta hyvä naapurin kaverini Martti Venäläinen, joka oli ”vasuri” kärsi tästä suunnattomasti, koska hiha tahtoi sutata kaiken. Vasenkätiset joutuivatkin kääntelemään kättään erittäin outoihin asentoihin selviytyäkseen edes jollain tavalla näistä epäinhimmillisistä koettelemuksista.

Vuonna 2008 syntyneet lapset ovat ensimmäinen suomalainen ikäluokka, jota opetetaan kirjoittamaan vain tekstaamalla. He siis eivät enää harjoittele sitä kaunokirjoitusta, jossa kirjaimet sidotaan toisiinsa. Meidän aikanamme kynä nostettiin vain sanojen välissä. Tätä kaunokirjoitusta alettiin yksinkertaistaa 1980-luvun lopussa. Ani harva 2000-luvulla peruskoulun käynyt enää kirjoittaa sidosteista käsialaa. Yläkoululaiset ja lukiolaiset ovat jo vuosia lähinnä tekstanneet.

”Rakkaamme” kauno katoaa! Katoaako grafologia ( käsialatutkimus) sen myötä? Nyt kaikki kirjoitettiin ylioppilaiskokeissa ensimmäistä kertaa sähköisesti ja tietokoneilla. Yliopistossa kaunokirjoituksessa on tulossa yhtä vierasta kuin hieroglyfeistä. Muutos on erittäin suuri ja siitä on kirjoitettu liian vähän ja muutoksia analysoitu vielä vähemmän. Länsimaalaiset ovat kirjoittaneet samalla tavalla jo monta sataa vuotta. Jos on opetellut Suomen koulussa kaunokirjoitusta, pystyy lukemaan vaivatta seitsemän vuotiaan kuningatar Victorian kirjeen äidilleen vuodelta 1823. Hyvin sujuisi myös Abraham Lincolnin teksti, kuten Napoleonin kirjeetkin. Vaikeuksia alkaisi tulla vasta 1600–luvun hämähäkkimäisten uusgoottilaisten tekstien kanssa. Kyseessä on siis lukeminen, ei ymmärtäminen!

Nyt koulussa opetetaan näppäilyä. Älypuhelimillahan me tulevaisuudessa kommunikoimme. Näppärät nuoret selviävät tästä paremmin kuin me köntykset. Heikoimpia auttaa ennakoiva tekstin syöttö. Tunteita ilmaisemme emojilla, ääniviestejä voi aina lähettää tai teksti voi myös sanella. Postikortit on korvattu somekuvilla, kalenteri on puhelimessa, passeissa on biotunnisteet ja kassalla riittää pin-koodi. Kännykkä avautuu sormenjäljellä. Maailma muuttuu ja me sen mukana!

Onneksi kasvien keräilystä herbarioon luovuttiin 1960-luvulla oppikouluissa. Nyt oppilaat eivät tunne kasveja juurikaan ja heitä varten on pakko järjestää erityisiä kursseja. Loppujen lopuksi en minä juurikaan kesälomiani menettänyt 120 kasvin takia. Vanhempien kavereiden kansioista ne napattiin ja tiedot siirrettiin uudelle paperille, mutta omalla kaunolla!

Jussi Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Matti Kataja ei lämpene Lahti Energian myynnille
Tutkintomestarit haluavat olla varmistamassa ammattiopetuksen laatua
Pääministeri Sanna Marin Lahdessa: Nyt teillä on mahdollisuus antaa tilinpäätös hallitukselle
Salpausselän kisat 100 vuotta: Yli tuhat vapaaehtoista mahdollistavat Salpausselän kisat
Pelicansin urheilutoimenjohtaja Janne Laukkanen: Nälkää on vielä jäljellä!
Nuoret yrittäjät perustivat yrityksen ja laajentavat toimintaansa Lahden alueelle
Eduskuntavaaliehdokas Tuija Saloranta: Ansiotulojen verotusta on vähitellen kevennettävä, jotta kulutusta saadaan kasvuun
Jorma Ratia: Tämä on puhtaasti noitavainoa muistuttava henkilökohtainen ajojahti
Marko Haavisto: Toivottavasti yhteiskeikasta muodostuu meille jokavuotinen perinne
Eduskuntavaaliehdokas Kari Kallio: Hyväksi koetut koulukäytännöt on unohdettu uudistustahdissa
Eduskuntavaaliehdokas Atte Savelainen: Suomessa valtion ydintehtävät tulee kirkastaa jokaiselle
Etelä-Lahden alueella S2-opetuksen määrä vaihtelee paljon
Eduskuntavaaliehdokas Milla Bruneau: Panostaisin Lahden seudun edunvalvontaan niin kansallisesti kuin kansainvälisesti
Eduskuntavaaliehdokas Pia Tyyskä: ”Meidän tulee uudistuksissa panostaa ihmisten palveluihin, kuten terveydenhuoltoon ja laadukkaaseen koulutukseen”
Osallisuuskoordinaattori Sanna Virta: Kaupunkilaiset kaipaavat uusia suoran vaikuttamisen tapoja
Eduskuntavaaliehdokas Emmi Lintonen: Suomi täytyy nostaa takaisin koulutuksen kärkimaaksi
Eduskuntavaaliehdokas Harri Pikkarainen: Nyt pitää tehdä kaikki, jotta sote-palveluissa riittää työvoimaa
Keijo Skipparin dokumenttielokuva taiteilija Olavi Lanusta kertoo ainutlaatuisen tarinan
Eduskuntavaaliehdokas Mira Nieminen: Suomessa tulee panostaa ihmisten arjen turvallisuuden vahvistamiseen
Vastaava kirjastonhoitaja Terhi Lehti: Esteettisesti kaunis kirjasto houkuttelee varmasti lisää asiakkaita
ARKISTO